Basic HTML Version
14
Keskiviikko syyskuun 12. 2012
•
Alueviesti
Huittisten Risto Ryti -salis-
sa järjestetään keskiviikko-
na 19.9. lämminhenkinen,
rakkausaiheinen konsert-
ti, jossa esiintyvät
Kaija
Pietilä
ja
Juhani Markola
.
Heitä säestää
Martti Met-
säkedon
orkesteri. Kon-
sertin juontaa
Ilkka Nykä-
nen
. ”Niin paljon kuuluu
rakkauteen” -konsertti al-
kaa kello 19 ja se on mak-
sullinen.
Sastamalalainen Kai-
ja Pietilä on konsertoinut
jo useana vuonna eri tee-
moin ja käy myös tanssi-
keikoilla. Viime syksynä
hän vei naisten sarjan voi-
ton SM - Seniorilaulukil-
pailussa.
Pietilältä ilmestyi hil-
jattain myös uusi levy:
Muistelen sua illoin, joka
sisältää
Toivo Kärjen
so-
ta-aikana säveltämiä is-
kelmiä.
Laulaja Juhani Markola
on hiljattain täyttänyt 70
vuotta ja hänen ehkä tun-
netuin laulu on ”Rakkau-
den aamu.”
•
Minna Isotalo
Taistelu olemassaolosta ajaa
ihmiset usein luoviin rat-
kaisuihin, niin myös Sata-
kunnan ammattikorkea-
koulun Huittisten yksikös-
sä.
Li iketalouden aikuis-
koulutuksen keskittäminen
Huittisiin on ollut koulutus-
johtaja
Timo Mattilalle
suu-
ri helpotus, sillä se on mer-
kinnyt alan korkeakouluta-
soisten opintojen säilymistä
Huittisissa.
”Opetusministeriön am-
mattikorkeakouluverkos-
tolle asettamat paineet pa-
kottavat uudistumaan, ja
nyt Huittisten yksiköstä on
hyvää vauhtia kehittymässä
verkossa tapahtuvan opis-
kelun mekka”, Mattila to-
teaa.
Päämääränä Mattilalla ja
kumppaneilla oli luoda edel-
lytykset työn ohessa tapahtu-
valle opiskelulle, ja koulutus-
linjan suosiosta päätellen ta-
voitteissa on onnistuttu.
Viimeksi yhtä aloituspaik-
kaa kohden hakijoita oli nel-
jä, mikä ylittää opetusminis-
teriön asettaman tavoitteen
kirkkaasti.
Lisää tunteja
vuorokauteen
Tradenomiksi kesällä valmis-
tunut sastamalalainen
Min-
na Kallio-Ranta
toivoo, et-
tä verkko-opinnot nähtäisiin
laajemmin mahdollisuutena,
ei mörkönä.
Työssäkäyvälle nelikymp-
piselle perheen äidille tutkin-
non suorittaminen olisi ollut
mahdotonta ilman koulutus-
paletin suomaa joustavuutta.
”Vaikka tein täyttä työpäivää,
hoidin kotia ja opiskelin, eh-
din vielä nukkua kunnon yö-
unetkin. Tuntui kuin vuoro-
kauteen olisi tullut lisää tun-
teja”, hän hymähtää.
Kallio-Ranta sanoo seu-
raavansa mielenkiinnolla
verkko-opintoihin liittyvän
teknologian ja toisaalta ope-
tuskäytäntöjen muokkautu-
mista. ”Aika monen koulu-
tuksentarjoajan kohdalla ne-
tissä tapahtuva opiskelu mer-
kitsee vain opetusmateriaalin
jakamista ja tehtävien palaut-
tamista. Huittisissa keskuste-
luyhteys opettajiin ja muihin
oppilaisiin toimi, ja vuorovai-
kutustilanteissa syntyneet oi-
vallukset motivoivat ajattele-
maan itse sekä etsimään uut-
ta tietoa ja näkökulmia käsi-
teltäviin teemoihin.”
Tilitoimistossa puurtava
Kallio-Ranta kokee saaneen-
sa opiskelusta lisää varmuut-
ta työelämään. Tärkeimpänä
opinahjon antina hän pitää
kykyä hankkia tietoa ja so-
veltaa sitä. Todellinen asian-
tuntija kun hyväksyy sen, et-
tei saavutettu tietomäärä
koskaan riitä.
Ainoa maailmassa
Verkko-oppimisympär is-
töä on kehitetty Huittisissa
jo 1990-luvulta lähtien, ja
viime vuosien innovatiivi-
set ratkaisut, kuten Hill-lu-
entojärjestelmän käyttöön-
otto, ovat herättäneet kiin-
nostusta ulkomaita myöten.
Piakkoin Timo Matti-
la lähtee esitelmöimään ai-
heesta latvialaisille korkea-
kouluille. ”Heitä kiinnostaa
myös käytössämme olevat
pedagogiset metodit. Ai-
kuisopiskelijoiden parissa
lähdemme siitä, että oppi-
minen tapahtuu itse teke-
mällä, ei opettajan sanelun
tuloksena.”
Huittisissa ideoitiin pit-
kään systeemiä, joka mah-
dollistaisi ajasta ja paikas-
ta vapaan koulutustilanteen,
johon voisi osalllistua mistä
päin Suomea tai maailmaa
tahansa. Yhteistyökumppa-
nin löytäminen villien visi-
oiden toteuttamiseksi ei ol-
lut helppoa. ”Moni varmas-
ti ajatteli, että uusi Mattila
lääkkeesi. Onneksi IBM kui-
tenkin innostui asiasta.”
Hill-verkkoluentojärjes-
telmä syntyi eri teknologioi-
ta yhdistämällä SAMKin tie-
tohallinnon, IBM:n ja Ciscon
yhteistyön tuloksena. Video-
neuvotteluun pohjautuva rat-
kaisu antaa Mattilanmukaan
niin aidon läsnäolon tunteen
kuin vain on mahdollista ole-
matta fyysisesti läsnä luokka-
huoneessa.
Ensimmäinen uudenlai-
sella tekniikalla varustet-
tu oppimistila otettiin käyt-
töön Huittisten kampuksel-
la elokuussa 2011 ja toinen
vuoden 2012 alussa. ”Sa-
manlaista järjestelmää ei
ole käytössä muualla maa-
ilmassa”, Mattila lausuu yl-
peyttä äänessään.
Uudenlaista oppimista
Huittisista tulossa
verkko-opintojen mekka
▶
Työssäkäyvä perheenäiti Minna Kallio-Ranta valmistui tradenomiksi,
koska joustava koulutusmuoto istui hyvin osaksi arkirutiineja.
■
SAMKin liiketalouden aikuiskoulutus on keskitetty
Huittisten toimipisteeseen. Koulutustuotteet ovat jul-
kishallinto, pankki- ja rahoitusala, yritysjuridiikka (oi-
keustradenomi) sekä liiketoimintaosaaminen. Tutkin-
toa ja yksittäisiä opintojaksoja suorittaa noin 450 opis-
kelijaa.
■
Tavoite on mahdollistaa yksilön sekä elinkeinoelämän
ja muiden yhteisöjen osaamisen päivittäminen, uuden
osaamisen hankkiminen ja tutkintotason nostaminen
korkeakoulutukseksi työelämän yhteydessä.
■
Jotta opiskelu olisi joustavaa ja mahdollista työelämän
yhteydessä, oppimisesta 85-90 prosenttia tapahtuu oh-
jatusti verkossa. Lähiopetusta järjestetään parina päi-
vänä kuukaudessa.
■
Aikuiskoulutuspaikkoja on liiketalouden linjalla 50, li-
säksi opintoja voi suorittaa avoimen ammattikorkea-
koulun kautta.
■
Syksyn yhteishaku ammattikorkeakouluihin on käyn-
nissä 17.9. - 2.10.2012
Koulutusjohtaja Timo Mattilan ja tradenomiksi valmistuneen Minna Kallio-Rannan mukaan verkko-opiskelu vapauttaa oppimaan
uutta tiukasti aikataulutetussa arjen oravanpyörässä.
Liiketaloutta verkossa
”
paineet
pakottavat
uudistumaan”
”
Samanlaista järjestelmää ei ole
muualla maailmassa”
Vieraskynä
•
Samuli Suonpää
Käytännön
brändityötä
Sastamalan alusta saakka olemme pohtineet,
tietävätkö ne kanssaihmisemme muualla Suo-
messa mikä tällainen Sastamala on – ja missä.
Että ketä Sastamalassa asuu. Viimeisten muu-
taman viikon aikana olen huomannut, että tie-
tävät ne.
Olen keväällä ja kesän aikana kiertänyt pu-
humassa yrittäjille, opettajille ja kansanedus-
tajille nuorten työllistämisestä ja työelämä-
valmiuksista. Kertonut, kuinka syrjäytymi-
nen estetään parhaiten kun nuorille opetetaan
työhön sopivaa käytöstä ja asennetta. Että työl-
listäminen on parasta välittämistä. Moni nuo-
ria opastava ja työllistävä yrittäjä eri puolilta
Suomea on tullut tutuksi.
Näitä yrittäjiä on yhdistänyt aito kiinnos-
tus nuorten hyvinvointiin. Moni on palkan-
nut nuoria, vaikka samalla palkalla olisi saa-
nut osaavampia ja kokeneempiakin työnteki-
jöitä. Moni käyttää aikaansa oppisopimukseen
– ja työllistämisen byrokratiaan – koska uskoo
nuorten sitä tarvitsevan. Ja samalla meitä yrit-
täjiä on yhdistänyt huoli: mitä kouluissa ja ko-
deissa nykyisin tapahtuu?
Nyt, viimeisten viikkojen aikana, toista-
kymmentä yrittäjää on ollut minuun yhteydes-
sä kysyäkseen: ”Onko se telkkarissa esiintyvä
rehtori sieltä teiltä Sastamalasta?” Ovat, aivan
oikein, osanneet yhdistää Vammalan ja Sasta-
malan. Ja mikä vielä parempaa, ovat osanneet
yhdistää Sastamalan nuorista välittämiseen,
kasvattamiseen ja itsenäisesti ajatteleviin opet-
tajiin. Eivät ole aivan itsestäänselvyyksiä. Ai-
ka ylpeänä tässä on saanut Vammalan Yrittä-
jien puheenjohtaja olla kotipitäjästään. Meil-
lä välitetään.
Viikko sitten satamäärin yrittäjiä ympäri
Suomen oli kokoontunut Tampere-talolle juh-
listamaan Yrittäjän päivää. Päivän aikana oli
järjestetty yrittäjyyskasvatusseminaari, palkit-
tu Pirkanmaan Vuoden nuori yrittäjä ja puhut-
tu syrjäytymisen ehkäisemisestä. Monet mi-
nulle ennestään tuntemattomat yrittäjät tuli-
vat keskustelemaan nuorten tupakoinnista ja
koulumatkoista. Ja kun iltajuhlassa yritin teh-
dä vaikutusta Suomen Yrittäjien puheenjoh-
tajaan, entiseen pääministeriin ja vuorineu-
vokseen kertomalla kuinka hieno ja kehittyvä
paikka Sastamala on, alkoi herrasväki keskus-
tella alueen elinkeinopoliittisten vetovoimate-
kijöiden sijaan nuorisosta, kouluista ja kasvat-
tamisesta.
Oivalsin, että Sastamalan brändi oli määri-
telty uudelleen. Sastamala tunnetaan siitä, että
meillä uskalletaan välittää. Ei ollenkaan huo-
no brändi.
Kirjoittaja on Vammalan yrittäjien puheen-
johtaja.
Pietilä ja Markola
konsertoivat
Huittisissa