Basic HTML Version
16
Keskiviikko marraskuun 14. 2012
Kyläkirjat
Elettiinpä ennen
myös Raukonjuuressa
- ja eletään edelleen
▶
Raukonkylän Pienviljelijäyhdistys julkaisi kirjan,
joka kuvailee torppariyhteisön synnyn ja kehityksen.
•
Hannu Virtanen
Raukonkylän Pienviljelijä-
yhdistys on vastikään jul-
kaissut kirjan, joka käsitte-
lee Kiikan pitäjässä Raukon
kartanon alueelle muodos-
tuneen torpparikylän elä-
mää ja vaiheita. Kirja on saa-
nut nimekseen Luojoen ran-
nat ennen ja nyt. Se antaa
näkökulman Raukonjuuren
asuttamiseen aina 1700-lu-
vun alusta alkaen.
Raukonjuuri sijoittuu
Kiikan ja Keikyän rajamail-
le, jossa kuuluisa Hahmo-oja
erottaa Kiikan maat Huitti-
siin aikoinaan kuuluneen
Keikyän mannuista.
”Tämä Raukonjuurena
tunnettu alue ulottuu vähäi-
seltä osin myös Meskalan
ja Tormilan kyliin”, esittelee
kirjahankkeen puuhamies
Heikki Kulmala
.
”Kirjassa on käsitelty 47
savua: torppia, mäkitupia ja
pikkumökkejä.”
Luojoesta suunta
asutukselle
Luojoeksi nimetty laak-
son valtavirta antoi suun-
nan maanviljelyn ja asutuk-
sen leviämiselle Kokemäen-
joen partaalta Raukon karta-
nolta. Samasta suunnasta oli
asutus aiemmin levinnyt Vä-
hähaaraan.
Teollistuminen toi tul-
lessaan toisenlaista l ii-
kehdintää. Kirja selvittää-
kin nuorison hakeutumis-
ta työn perässä kaupunkei-
hin. Aluksi lähdettiin Tu-
run suuntaan, myöhemmin
pääasiassa Tampereelle. Lä-
hiseudun tehtaisiin hakeu-
tuneet alkoivat muuttaa
taajamiin. Kaukomaillakin
käytiin ja toisinaan sinne
myös jäätiin. Matkat vei-
vät niin Amerikkaan kuin
Australiaankin.
Torppien muodostumi-
nen omiksi tiloiksi johti
myös tilojen kehittämiseen.
Maanviljelyn lisäksi myös
muita ammatteja löytyi ky-
län tarpeisiin: suutari, räätä-
li, teurastaja ja jopa silmän-
kääntäjä.
Kirjahankkeen puitteis-
sa on erityisesti ahkeroi-
nut pienviljelijäyhdistyksen
johtokunta, johon kuulu-
vat Heikki Kulmala,
Heikki
Pihlava
,
Timo Pihlava
,
Mat-
ti Santala
ja
Anja Välimaa
.
Kirjoitustyössä apuna on ol-
lut
Tuula Santala
, kiikkalai-
nen taustaltaan hänkin.
Kirjassa on kolmesataa si-
vua ja yli sata valokuvaa. Si-
vunvalmistuksesta, paina-
tuksesta ja sidonnasta on
huolehtinut Tekopaikka Suo-
men Heikki Katajisto Sasta-
malasta.
Hymiöjuttu
Kun
Hailan Kalle
tuli perheineen Sillanpäähän vuon-
na 1929, häneltä kysyttiin, mikä häntä Raukonjuures-
sa viehätti. Kalle sanoi paikkakunnan olevan hyvää ja
hedelmällistä seutua, mutta on joutunut jumalattomi-
en jalkoihin.
Kirjan tekijät väittävät nyt, että asiat eivät enää ole
yhtä huonossa mallissa.
Heikki Kulmalan mukaan kirjan tekeminen on virkistänyt lähes 90-vuotiaan
pienviljelijäyhdistyksen toimintaa. Tuula Santala avusti johtokuntaa kirjan kir-
joittamisessa.
Punkalaidun
Keskuskoululla luettiin
ensi vuoden uutisia
▶
Menisikö aamukahvi väärään kurkkuun, jos seuraavalla sivulla
kerrotaan, että Duudsonit ovat tänään lastesi koululla?
•
Jaana Grankvist
Mitäs, jos lukisit lehdes-
tä, että koulussa on pääsi-
äismuna-automaatti tai et-
tä kouluruoka on kaikki-
en oppilaiden herkkua? Tai
että välitunnit vihdoin saa-
tiin oppitunteja pidemmik-
si.
Menisikö aamukahvi vää-
rään kurkkuun, jos seuraa-
valla sivulla kerrotaan, että
Duudsonit ovat tänään las-
tesi koululla? Rauhoittuisit-
ko lukiessasi, että Punka-
laitumelle rakennetaan uu-
si, isompi uimahalli tai että
kunta kustantaa teidänkin
perheen jälkikasvun joka ii-
kalle oman tablettitietoko-
neen.
Mikään noista uutisista
ei vielä ole totta; vasta en-
si vuonna, mikäli uskom-
me Punkalaitumen keskus-
koulun 5.-9.-luokkalaisten
toimittamaan Hyvät uutiset
2013-lehden useamman nu-
meron juttuihin.
Sen vastaavia päätoimit-
tajia on Urjalasta kotoisin
oleva, Tampereen ammat-
tikorkeakoulussa sosiono-
miksi opiskeleva
Mirva Hei-
nonen
.
”Lehdet tehtiin pienryh-
missä ja syntyivät kahdessa
tunnissa”, hän kehuu toimi-
tusten nopeita uutisneniä.
Kansainvälinen
maalaismiljöö
Värikäs uutislehti ei sentään
ole yleisessä jakelussa, vaan
sen numeroita oli luettavana
Punkalaitumen keskuskou-
lulla vietetyssä Lapselle hy-
vä kylä nuoria unohtamat-
ta -illassa.
Illanvietto oli osa Elä-
mänhallinta kuntayhteisös-
sä -hanketta. Sen paikalli-
nen koordinaattori on
Nii-
na Lehtinen
.
Vastaavia koko perheen il-
tatilaisuuksia on pidetty Sas-
tamalassa Varilan koululla,
Suodenniemellä ja Kiikois-
ten Toukolassa. Punkalai-
tumen koululle saapui noin
50 hengen joukko, mikä on
enemmän kuin puolet aikai-
sempien tilaisuuksien osal-
listujamäärästä.
Lapsia, nuoria ja aikuisia
jaettiin illan aikana erilaisiin
pajoihin. Aikuiset ja nuoret
muun muassa saivat eteensä
lajitelman kuvakortteja, jois-
ta valitsivat mielestään osu-
vimman kuvaamaan Punka-
laidunta.
Ratasta esittävästä kuvas-
ta esimerkiksi luettiin, kuin-
ka maatalous on kunnan ki-
vijalka. Maisemakorteis-
ta tulkitsijoiden mieliin tul-
vahti ajatuksia niin kunnan
kauniista maalaismiljööstä,
pilkkikauden lähestymises-
tä kuin kylän keskellä koho-
avan kirkon tärkeydestä.
Simo Keto
nosti kortin,
joka innosti häntä kerto-
maan mukavasta työllisyys-
tilanteesta.
”Itse olen töissä arkkuteh-
taassa, kunnan toiseksi suu-
rimmalla työllistäjällä. Pun-
kalaidun on kansainvälinen
paikka keskellä maaseutua.
Minulla on työkavereinakin
useita maahanmuuttajia, mi-
kä on oikein hyvä asia.”
Kedolle oli yllätys, että
Keskuskoulun ilta sai niin
suuren suosion. Hän kuului
tilaisuuden itseoikeutettuun
kohderyhmään.
”Minä tulin syystä, että
minulla on viisi lasta. Nuo-
rin on yksivuotias ja vanhin
viisitoista.”
Sotesi-yhteistyö
Koska lapset ja
nuoret oirehtivat
■
Elämänhallinta-hanketta on toteutettu Sotesin alu-
eella Sastamalassa, Punkalaitumella ja Kiikoisissa.
Se alkoi viime syksynä ja päättyy vuodenvaihteeseen.
Sen myötä laaditaan terveydenhuoltolaissa säädetty
hyvinvointikertomustyö.
■
Hanke on valtiovarainministeriön 70-prosenttisesti
rahoittama. Toimijoina kuntien lisäksi ovat Tampe-
reen yliopisto ja ammattikorkeakoulu.
■
Kohderyhmänä peruskouluikäiset lapset ja nuo-
ret sekä heidän perheensä. Selvitystyön perusteella
lapset ja nuoret oirehtivat. Epäkohtia ovat liiallinen
päihteiden käyttö, psyykkinen pahoinvointi, vähäi-
nen kuntoliikunnan harrastaminen ja puutteet suu-
hygieniassa ja ravintotottumuksissa.
■
Tavoitteena on painopisteen siirtyminen korjaavis-
ta toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin keinoihin, min-
kä uskotaan vaikuttavan julkisen sektorin kustan-
nuksiin.
Simo Keto tutustui nuorten kirjoittamiin Punkalaitumen ensi vuoden uutisiin. Kuva: Veli-Matti Saksi
10-vuotias Klinilo ilakoi keskuskoulun perhetapahtuman lasten pajassa, että hänestä tulee vielä kuului-
sa. Kuva: Veli-Matti Saksi
ANTENNI
tarjous!
digitvjakone.net
• valtuutettu
asennus • myynti
t.kulmanen@gmail.com
V
A
L
T
U
U
T
E
T
T
U
%*(* 57
)60-50
040 545 8685
DIGI-
TV
tarjous!
DIGI-TV ja KONE
Huolto • Myynti
Asennuspalvelu
SERVICE
”
Kirjassa on
käsitelty 47
savua.