Page 16 - Alueviesti_4

16

Keskiviikko tammikuun 23. 2013

Vieraskynä

•

Sakari Jankkari

Pelimannit,

katoavaa

kansanperinnettä

P

ikkupoika tai -tyttö istahti isän, vaarin tai

naapurisedän viereen pirtin penkille kuun-

telemaan, kun kyläpelimanni soitteli viulul-

la, hanurilla tai huuliharpulla omia säveliään. Soit-

toniekan sävelistä kiinnostunut lapsi sai aikaa myö-

ten itse kokeilla soitinta, ”kitkuttaa” oppimiaan sä-

veliä. Nuoren into sävelten maailmaan lisääntyi. Pe-

limannisetä ohjasi lapsen tietä sävelten maailmaan.

Naapurit,

kylän väki, pyysivät vuosien vieriessä

yhä useammin nuorta pelaamaan häissä, syntymä-

päivillä ja kylätansseissa. Näin syntyi pelimanni.

Sotavuosien

aikana rintamalla ja kielletyissä nurk-

katansseissa kotiseudulla oli musiikin taitajista tun-

nelman luojina kova kysyntä. Näin muodostui eri

puolille Suomea 1930-1950 luvuilla paikallisia soit-

toporukoita, jotka soittivat kylissä syntyneitä peli-

manni-tanssikappaleita.

* * *

Pelaaminen

tapahtui korvakuulolla. Nuottien

käyttö pelimanniryhmän ohjelmiston luomisessa

yleistyi 50-luvulla vähitellen. Naapuripitäjien peli-

mannien tekemiä kappaleita ja radion Lauantain toi-

votuissa kuultuja kappaleita kopioitiin sinisiin ruu-

tuvihkoihin. Niitä koetettiin jäljitellä, pelata omilla

keikoilla. Hymy oli aina herkässä, kun yleensä toti-

set pelimannit totesivat soittaneensa väärin.

Sävelten

tuottamisesta oli palkkiona ruokaa tai

useammin juomaa. Syntyi sanonta ”soittajalle sop-

paa lisää”, kun haluttiin vauhtia tanssiin ja musisoin-

tiin. Joskus pitkään jatkunut pelaaminen ja ahkera

käynti juomakannulla saattoi pudottaa soittoniekan

penkiltä kesken soiton.

* * *

Soitto

oli akustista. Mikrofoni ja pari vahvistinta oli-

vat pelimanniryhmän ainoita teknisiä laitteita. Väri-

valot, taustamusiikkia ja riehuva lavashow sekä pau-

haava musiikki olivat tuntemattomia. Pukeutuminen

oli tyylikästä. Mustat liivit, valkoinen paita ruusukkei-

neen syrjäytti vähitellen pieksut ja pussihousut.

Pelimanni

oli arvostettu kyläyhteisössä. Hän liik-

kui rauhallisen arvokkaasti jopa herrasväen joukossa.

Monasti hänet haettiin hevosella juhliin kuin pap-

pia ikään.

* * *

Nuoresta

soittimen kitkuttajasta syntyi vähitellen tai-

tojensa mukaan soittaja. Kun hänen kykynsä ja taiton-

sa tulivat kyläyhteisössä tunnetuksi, arvostetuksi, hän-

tä kutsuttiin jo pelimanniksi. Kuuluisuuden lisääntyes-

sä vuosien pelaamisen jälkeen saattoi soittaja saada eri-

laisia arvonimiä, joista tunnetuin on varmaankin mes-

taripelimanni. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yhte-

ydessä on vuodesta 1970 vuosittain nimetty yhteensä

127 mestaripelimannia. Heistä kuuluisin lienee Kons-

ta Jylhä, pelimannimusiikin kuningas.

* * *

Pelimanni-nimi

on vanhanaikainen. Nimi ker-

too pelimannihengestä, kotimaisesta talkoohenges-

tä. Kuitenkin bisnesajattelu ja oman harrastusalan

markkinointi on nykypäivää musiikkimaailmassa.

Kotimaiset, paikalliset, kansan keskuudessa synty-

neet sävelet saavat entistä enemmän väistyä ammat-

tilaisten tuottaman musiikin tieltä.

Pelimannimusiikin

ikääntyneet soittajat ja

kuuntelijat ovat siis katoavaa kansanperinnettä.

Kirjoittaja on kotiseutuneuvos ja mm. Suodenniemi-

Seuran julkaisutoimikunnan puheenjohtaja.

Ikaalisten kylpylässä järjestetään 1.-3. helmikuuta pe-

limannitapahtuma kymmenettä kertaa.

Nuorkauppakamarin

uusi hallitus aloitti

Vammalan Nuorkauppakama-

rin vuosittain vaihtuva halli-

tus on saanut uudet jatkajat.

Puheenjohtaja

Marika Säte-

rin

johdolla 2013 hallitus jat-

kaa työtä toiminnan kehittä-

misen ja jäsenhankinnan pa-

rissa. Edelleen pääpaino on

kehittävissä koulutuksissa se-

kä kokoperheen yhteisessä te-

kemisessä.

Vammalan Nuorkauppaka-

mari on saanut jäsenen alue-

johtoryhmään. Viime vuo-

den puheenjohtaja

Mika Val-

tonen

on nimitetty aluemyyn-

tipäälliköksi yhdelle Suomen

Nuorkauppakamari ry:n nel-

jästä alueesta.

Marika Säteri on Vammalan Nuorkauppakamarin puheen-

johtaja tänä vuonna.

▶

VUODEN 2013

HALLITUS

■

puheenjohtaja Mari-

ka Säteri

■

tiedottaja Inkeri Ko-

mulainen

■

koulutukset Pekka

Nurmi

■

yhteiskunnalliset suh-

teet Anita Korsberg

■

kansainvälisyys Tea

Mäkitalo

■

sihteeri Matti Salo

■

rahastonhoitaja Jarno

Nieminen

■

edellinen puheenjoh-

taja Mika Valtonen

LC Kiikka täyttää 50 vuotta

▶

Avustuskohteina omalla paikkakunnalla ovat vanhukset ja

nuoriso sekä erityisesti huumeidenvastainen toiminta.

•

Alueviesti

toimitus@alueviesti.fi

Sastamalan kaupunkia voi-

daan täydellä syyllä kut-

sua leijonien ja leijonattari-

en kaupungiksi. Kaupungin

alueella toimii nimittäin kah-

deksan eri lions clubia ja niis-

sä yhteensä lähes 230 henki-

löä pyyteettömässä palvelu-

työssä. Onhan järjestön tun-

nuslause We serve – Me pal-

velemme.

Jäsenmäärältään suurim-

piin kuuluva näistä Sasta-

malan klubeista, LC Kiik-

ka, viettää tänä vuonna pe-

rustamisensa 50 vuotisjuhla-

vuotta. Klubi on perustettu

15.2.1963.

Perustajina oli 16 kiikka-

laista palveluhenkistä miestä.

Klubin ensimmäiseksi presi-

dentiksi valittiin osuuskassan

johtaja

Tuomo Äijälä

ja sih-

teeriksi opettaja

Väinö Lind-

roos

. Klubin jäsenmäärä läh-

ti reippaaseen kasvuun ja ylit-

ti kahdenkymmenen rajan jo

saman toimintakauden aika-

na.

Nykyisin klubin jäsen-

määrä on 3. Mukana perus-

tajajäsenistä ovat vielä

Pekka

Mäkinen

ja

Antero Rainio-

maa

. Kuluneen viidenkym-

menen vuoden aikana klubis-

sa on presidentin tehtävissä

toiminut 48 klubilaista, jois-

ta kolme lionia on toiminut

tehtävässä kaksikin toiminta-

kautta.

▶

Alkuvuosien

toiminta-ak-

tiviteetit olivat sen aikakau-

den mukaiset. Monien muis-

tissa on varmasti vielä 25 vuo-

den ajan pidetyt kesäiset Kor-

tejärven Harakkamyllyn Myl-

lyjuhlat. Jopa toiselle tuhan-

nelle nouseva yleisömäärä

vietti kesäistä päiväänsä kau-

niin luonnon keskellä. Juhla-

puhujat olivat yleensä valta-

kunnan kärkeä niin kulttuu-

rin, politiikan kuin liike-elä-

män alueilta.

Näistä juhlista saatuja va-

roja käytettiin sen hetki-

sen tilanteen mukaan muun

muassa yleisesti merkittä-

viin kohteisiin. Klubi toteut-

ti esimerkiksi Kiikan keskus-

taan tievalaistuksen 3,5 ki-

lometrin matkalle. Pylväi-

tä pystytettiin yhteensä 170

kappaletta.

Toinen ajalle tyypillinen

aktiviteetti oli tukinvieritys-

talkoot Kokemäenjokeen. Tä-

mä päättyi vasta uittojen lo-

puttua joessa.

▶

Ajat

ovat muuttuneet ku-

luneen puolen vuosisadan ai-

kana. Tänä päivänä avustus-

kohteina omalla paikkakun-

nalla ovat vanhukset, nuoriso

ja erityisesti huumeidenvastai-

nen toiminta.

Yhteistoiminta paikkakun-

nan järjestöjen, erityisesti Sar-

kia-Seuran kanssa, on tuonut

näkyvyyttä paikkakunnalle

muun muassa Sarkia-näyttä-

mön puitteissa.

Koska järjestö on koko

maailmanlaajuinen järjestö,

ovat avustuskohteina myös

suuret katastrofialueet se-

kä heikossa taloudellisissa ja

terveydellisissä tilassa olevat

alueet maapallon eri puolil-

la. Tietenkin yhden klubin

apu on pisara meressä, mut-

ta tuhatlukuinen klubijoukko

maailmassa saa jo pienen me-

ren aikaiseksi.

LC Kiikka juhlii 50-vuotis-

päiväänsä lauantaina 9. helmi-

kuuta Hotelli Ellivuoressa.

Kiikan leijonat ovat ehtineet olla monissa toimissa mukana, tässä meneillään ovat katontekotalkoot.

”

Ajat ovat muuttuneet kuluneen

puolen vuosisadan aikana.

”

Klubi toteutti

esimerkiksi

Kiikan

keskustaan

valaistuksen

3,5

kilometrin

matkalle.

Page 16 - Alueviesti_4_2013