Page 11 - Alueviesti7_2013
Basic HTML Version
11
Keskiviikko helmikuun 13. 2013
ASEMAKAAVOITUS
Rautavedenkatu 8 asemakaavanmuutosluonnos
Asemakaava koskee Sastamalan keskustassa korttelin
tonttia 13. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on
tutkia korttelialueen kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia
edellytyksiä alueen käytön tehostamiseen ja yhdyskun-
tarakenteen tiivistämiseen kaupungin ydinkeskustassa.
Asemakaavamuutosluonnos pidetään nähtävillä osallis-
ten kuulemista varten 13.2. – 8.3.2013 yhdyskuntasu-
unnittelun tiloissa kaupungintalon 2. kerroksessa ja in-
ternetissä Sastamalan kaupungin kaavoituksen sivuilla
. Luonnoksesta voi jättää
mielipiteitä tekniselle lautakunnalle osoitettuina joko
postitse osoitteella PL 23, 38201 SASTAMALA tai sähkö-
postitse osoitteella
.
Asemakaavan kumoaminen Kiikan Pirjasojalla
Tekninen lautakunta on kokouksessaan 31.1.2013
hyväksynyt lähivirkistysalueen osan asemakaavan ku-
moamisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja
hyväksynyt luonnoksen kumottavan alueen kartaksi.
Kumottava kaava-alue on pinta-alaltaan n. 1400 m
2
ja
se sijaitsee kiinni rautatiealueessa. Kaavan kumoaminen
on tarpeellista radan parannushankkeen toteuttamisek-
si.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kumoamis-
alueen karttaluonnos pidetään nähtävillä osallisten
kuulemista varten 13.2. – 28.2.2013 yhdyskuntasuunnit-
telun tiloissa kaupungintalon 2. kerroksessa ja interne-
tissä Sastamalan kaupungin kaavoituksen sivuilla www.
sastamalankaupunki.fi. Kumoamisesta voi jättää mielip-
iteitä tekniselle lautakunnalle osoitettuina joko postitse
osoitteella PL 23, 38201 SASTAMALA tai sähköpostitse
osoitteella
.
Sastamalassa 4.2.2013
Tekninen lautakunta
Kansainvälisyysopetus
Valtterin ja Eva-Johannan
Comenius-päivät
menivät tullen mennen
•
Jaana Grankvist
Virolainen
Eva-Johanna Võik
,
18, on syntymästään pitäen
käynyt Suomessa vuosittain,
sillä hänen isoäitinsä asuu Hy-
vinkäällä.
Kansainvälisyyshanke
Comeniuksen kautta Eva
pääsi tutustumaan sukulais-
kansaan hieman toisesta kul-
masta. Eva asui vajaan viikon
päivät Karkussa
Valtteri Sep-
pälän
, 16, perheessä.
Kotonaan Tarton liepees-
sä sijaitsevassa Lähtessä Evalla
on neljä veljeä. Karkun vaih-
toperheessä hänellä oli kolme
pikkuveljeä.
”Etukäteen vähän jännitin
vieraaseen perheeseen tuloa.
Tultuani huomasin, että sa-
manlailla täällä eletään kuin
virolaisissakin kodeissa.”
▶
Tosin
kovin paljon nuo-
ret eivät kotielämää kerinneet
viettää, sillä siksi tiivis ohjel-
ma heille oli buukattu.
”Periaatteessa vain nukku-
massa on kotona ehditty käy-
dä, ja se on hyvä, koska on ol-
lut niin paljon nähtävää ja ko-
ettavaa”, Eva ja Valtteri kehu-
vat.
Tänä keväänä Comenius-
hanke kokosi Vammalan luki-
on kautta yhteen 5 nuorta Vi-
rosta ja Skotlannista, 4 nuor-
ta Italiasta ja Espanjasta ja 8
nuorta Saksasta.
Sastamalasta isäntinä ja
emäntinä oli 35 kansainväli-
syyskurssilaista. Kaikille ulko-
maalaisnuorille tarjottiin per-
hemajoitus.
▶
Eva
opiskelee Lähtessä si-
säoppilaitoksessa, mutta hän
käy siellä kotoaan.
”Olen viestintään suuntau-
tuneen lukion luokkatasol-
la 10. Meillä ollaan samas-
sa koulussa 1-12-luokat. Yh-
deksännen luokan jälkeen saa
valita, meneekö ammattikou-
luun vai lukioon.”
Valtteri on Vammalan lu-
kion ensimmäisellä luokal-
la. Hänen painotuksensa no-
jaa pitkiin matemaattisiin ai-
neisiin. Päämääränä on lääkä-
rinopinnot.
”Minun tähtäimiäni on jat-
kaa opintoja yliopistossa jo-
ko Tartossa tai Saksassa. Eh-
kä minusta tulee saksanopet-
taja tai kielenkääntäjä”, Eva
suunnittelee.
▶
Valtterin
vieraat kielet lu-
kiossa ovat ruotsi ja englanti.
Sylväällä hän luki myös rans-
kaa.
”Lukiolla ranskan voi ottaa
vain joka toinen vuosi, eikä si-
tä saanut viime syksynä.”
Evan vieraat kielet ovat
englanti ja saksa.
”Venäjän kieli on meillä
vaihtoehtona, mutta sen otta-
vat vain ne harvat, joiden van-
hemmat suosittelevat valitse-
maan venäjän pelossa, että Vi-
ro jälleen valloitettaisiin. Siinä
tapauksessa olisi hyvä olla ve-
näjän kielen taitoisia.”
”
Sofi Oksasen
kirjoista
meillä puhuvat kaikki. Mi-
nullakin on tarkoitus lukea
ainakin Puhdistus jossain vai-
heessa.”
▶
Comenius-päivinä
Valt-
teri ja Eva kulkivat päivittäin
normaalilla koulubussikyydil-
lä Karkusta Vammalaan.
Tutustumisretkelle Tur-
kuun porukka matkasi lin-
ja-autolla ja Tampereelle ju-
nalla.
Valtteri oli viime syksynä
Comeniuksen kautta vajaan
viikon vierailulla Virossa. Ko-
ko Vammalan porukka asui
Tartossa hotellissa.
”Hotellimajoituksella on
puolensa, mutta ei siinä var-
maankaan saa yhtä hyvää kä-
sitystä vieraasta maasta kuin
perheessä olosta”, Valtteri ver-
tailee.
Sekä Eva että Valtteri naut-
tivat matkustelusta ja uusien
tuttavuuksien luomisesta.
”Ikävä jää, kun nämä yh-
teiset päivät ovat meidän
osaltamme ohi”, nuoret sa-
novat.
Viimeisenä Comenius-iltana Eva-Johanna ja Valtteri lähtivät Vammalan Seurahuoneelle syömään muun porukan kanssa.
”Myöhään tullaan takaisin, koska todennäköisesti mennään vielä bailaamaan jonkun kaverin kotiin. Huomenna saa ol-
la väsynyt”, kaksikko heitti läksiäisiksi.
▶
COMENIUS-PÄIVIEN HUIPPUJA
Valtteri:
▶
”Kun
näin espanjalaisten ja italialaisten saunan jälkeen kierimäs-
sä lumessa Levon metsästysmajalla Houhajärvellä. He eivät olleet
tehneet sitä koskaan aikaisemmin.”
▶
”Naurua
riitti, kun pidimme vieraille suomen kielen oppituntia.
Tatun ja Patun kirjasta poimittuna pyysimme vieraita lausumaan
'lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas'.”
▶
”Skottien
englanti oli aluksi vaikeaa ymmärtää, mutta pyynnös-
tä he toistivat sanomisensa ja puhuivat hitaammin.”
Eva-Johanna:
▶
”Herkkua
olivat esimerkiksi Vammalan lukion lasag-
ne ja munkki ja kaakao Pyynikin näkötornilla.”
▶
”Pukstaavista
ajattelin etukäteen, että 'aijaa, tylsään
museoon'. Se olikin mielenkiintoinen paikka, jossa nä-
ki vanhaa painotekniikkaa ja uusinta videotekniikkaa.”
▶
”Ensin
kaikki nuoret olivat ujoja. Kun tutustuimme
toisiimme, huomasin, että olemme kaikki samankaltai-
sia riippumatta siitä, mistä maasta tulemme.”
Otsikoiden
takaa
•
Maija Latva
Bongailen
lukevia lomalaisia
Paljastan,
että yksi lomahuveistani on bongailla,
mitä ihmiset lukevat. Aina kävellessäni lukevan ihmi-
sen ohitse yritän urkkia, mitä kirjaa hän lukee. Oikein
harmittaa jos kirja on sellaisessa kulmassa, etten näe.
Taannoisella
lomamatkallani bongasin erään nai-
sen lukemassa Corinne Hofmannin Valkoisen masain
jatko-osaa. Saksaksi. Hofmannin neljästä kirjasta ni-
mittäin on tietääkseni suomennettu vain tuo mainit-
semani. Ja minua kiinnostaa, mitä omaelämänkerral-
lisia kirjoja kirjoittaneelle Hofmannille on tapahtunut
hänen lähdettyään Afrikasta.
Tuumin
hetken sopivaa lähestymistapaa ja marssin
saksalaisnaisen aurinkopedin ääreen esitellen itseni ja
asiani. Tilannetta tuli selvittämään myös rouvan eng-
lantia taitava tytär, koska minä en puhu saksaa eikä
saksalaisnainen puhunut englantia.
Sain
oikein hyvän selvityksen Hofmannin nykyvai-
heista ja uteliaisuuteni sen suhteen tuli tyydytetyksi.
Saksalaisnaisen tyttärellä oli lomalukemisenaan kovas-
ti kohuttu Fifty Shades -trilogia, josta siitäkin saimme
viritetyksi mielenkiintoisen keskustelun.
Lomalla
kun olimme, juttelimme luonnollisesti
myös matkakohteestamme ja jaoimme hyväksi koke-
miamme vinkkejä puolin ja toisin.
Tilannetta
kauampaa seurannut mieheni kyseli pa-
lattuani keiden kanssa juttelin ja kuultuaan selitykse-
ni katsoi minua hiukan hitaasti todeten, että "jonkun
kirjan tapahtumiako menit kyselemään!
Huh huh.
Miehet!
Ja loppuloman
minä ja saksalaisnaiset moikkailim-
me toisillemme kuin vanhat tutut, jos satuimme sa-
maan aikaan esimerkiksi aamiaiselle tai rannalle.
