18
Keskiviikko helmikuun 20. 2013
•
Veli-Matti Saksi
Kissan yhdeksän
elämää
sairasautoissa
P
irkanmaan sairaanhoitopiiri kilpailutti sai-
rasautopalveluita viime vuonna, koska vas-
tuu ambulanssipalveluista siirtyi alkaneen
vuoden alussa kunnilta piireille. Sastamalassa kä-
vi niin, että 9Lives Pirkanmaa Oy hoitaa homman
paitsi Kiikoisissa, jossa toimii Ikaalisten Ambulans-
sipalvelu Oy.
Sastamalassa
aiemmin ihmisiä auttanut Sasta-
medic Oy hävisi 9Lives Pirkanmaa Oy:lle, joka kuu-
luu 9Lives konserniin. Tarjouspyyntöjä sairaanhoito-
piiri lähetti syksyllä kolme, koska virkamiehet ja hal-
litus olivat eri linjoilla kuin piirin valtuusto. Lopul-
liset pyynnöt lähtivät vasta marraskuussa, kun val-
tuusto päätti ambulanssien nopeammasta lähtöval-
miudesta maakunnassa, kuin hallitus olisi halunnut.
Kummallista,
sillä jo 2011 tuli laki, joka tiesi am-
bulanssitoiminnan siirtoa kunnilta sairaanhoitopii-
reille.
Sastamalassa
paikallisuus katosi. Sastamedicillä
olisi ollut heti käytössä vaatimukset täyttävät kaksi
autoa ja henkilökunta. 9Lives Pirkanmaalla ei ollut.
Toinen autoista on hyvä, koska yritys osti sen hävin-
neeltä osapuolelta. Toinen vaatimukset täyttävä auto
on tulossa vappuun mennessä. Jatkoaika oli tiedos-
sa tarjouspyyntövaiheessa. Piiri katsoi, että osa vaati-
muksista on kohtuuttomia, koska aikaa aloitukseen
ei valtuuston päätöksestä ollut kuin runsas kuukausi.
Voittoon
vaikutti siis etenkin hinta. Toisella olivat
rillat valmiina, toisella ei. Paikallisen yrityksen hin-
ta oli kuukaudessa 125 000 euroa ja voittaneen hin-
ta 106 000 euroa. Joidenkin huhujen mukaan voit-
taja alensi loppusuoralla hintaa, kun valmiustaso ki-
ristyi ja hävinnyt nosti, koska valmiustaso vaikuttaa
henkilökunnan palkkoihin.
Valtion
erityistahtona on luoda maahan lisää yrittä-
jyyttä. Samaan aikaan tapetaan kaikin keinoin pien-
yrittäjyyttä. Näin kävi myös ambulanssien osalta uu-
den lain myötä.
Valtio
on vahvasti mukana kasvattamassa sadan am-
bulanssin 9Lives Oy:n toimintaa. Yhtiö muodos-
tui viime vuonna HES Sairaankuljetuksesta ja Es-
peri Sairaankuljetuksesta. Konsernissa päätösvaltaa
käyttää pääomasijoittaja Sentica Partners Terveys-
teknologiarahastonsa kautta. Lisäksi mukana ovat
valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus Oy ja
9Lives Oy:n avainhenkilöt. Teollisuussijoitus laittoi
jo 2007 rahastoon 10 miljoonaa. Sijoituksia teki-
vät myös muun muassa Eläkevakuutusyhtiö Etera
ja Eläke-Fennia.
9Lives
tarkoittaa yhdeksää elämää. Ne ovat tuttuja
kissan yhdeksästä elämästä, jotka nyt henkivät sai-
rasautoissa. Suurten yhtiöitten mukaan tulo alalle
johtuu siitä, että terveydenhuolto on havaittu suu-
reksi liiketoiminnaksi. Sentica Partners on myös esi-
merkiksi Pihlajalinnan ja Kotipizzan taustalla. Pää-
omasijoittaja luopuu ajoittain omistuksistaan, kun
hinta on noussut sopivaksi. Käykö niin jo ennen 31.
joulukuuta 2014, jolloin sopimuskausi on katkolla?
Toivottavasti
apua tarvitsevat kohtaavat ambu-
lanssin sopimusten mukaisesti. Esimerkiksi Kainuus-
sa oli HESillä aikanaan ongelmia täyttää velvoittei-
taan. Siksi nykyinen yhtiö on sairaanhoitopiirin eri-
tyistarkkailussa.
SAKSI
TUT
Ladulle!
Suksien voitelu
ei ole salatiedettä
▶
Monet pikkuvauriot saadaan suksihuollossa
korjattua aina pohjien raapaleista lähtien.
•
Hannu Virtanen
"Voitelu ei ole salatiedettä ta-
valliselle kuntoilijalle. Se on
helppo ja yksinkertainen
homma",
Pentti Hiirijoki
sa-
noo. "Kilpavoitelu on sitten jo
eri asia."
Hiirijoki on sastamalalai-
sen NeonSportin voiteluvelho,
jonka pajassa luistavien ja pi-
tävien suksien lisäksi saadaan
aikaiseksi monia muitakin
suksihuoltoon liittyviä asioita.
"Voitelu on perusjuttu,
mutta varsinkin tänä talvena
Vinkin radalla on ollut poh-
jia vaurioittavia kiviä ja hion-
toja on ollut useampi tapaus",
hän sanoo.
Pohjien paikkaus ja hionta,
liimaukset sekä siteiden kor-
jaukset ovat tyypillisiä suksi-
huollon toimenpiteitä.
"Paikkaamalla ja hiomal-
la naarmuuntuneesta suksen
pohjasta saadaan lähes uutta
vastaava. Pohja kestää hyvin
muutaman hiontakerran."
▶
Ja sitten
siihen voidelta-
van suksen ja pitopohjasuk-
sen kysymykseen, joka var-
masti monia ladulle aikovia
askarruttaa. Voideltava suksi
soveltuu pitopohjasuksea laa-
jemmalle kelialueelle.
"Pitopohjasuksi on voitelu-
vapaa suksi, mutta vaatii se-
kin pikkasen huoltoa", Hiiri-
joki luonnehtii.
"Se toimii parhaiten ongel-
makeleillä nollan molemmin
puolin. Pitopohjasuksen luis-
to heikkenee kovalla pakkasel-
la -15 aseteen paikkeilla, mut-
ta pito kuitenkin säilyy."
Pitovoitelu kestää tavalli-
sesti useamman kymmenen
kilometrin matkan, luistovoi-
de 100-200 kilometriä.
"Voiteiden kuluminen on
kuitenkin aika monesta teki-
jästä kiinni."
Hinta-laatu -suhde pätee
niin, että kalliimpi suksi on
helpompi voidella ja voitelu
toimii paremmin.
▶
Uusiin
suksiin liikkeessä
tehdään jäänesto- ja luisto-
käsittely, muihin suksiin ke-
lin mukainen pito- ja luisto-
voitelu. Myöhemmin ammat-
tilaisen voiteluapuun turvau-
dutaan usein silloin, kun voi-
teet on hiihdetty loppuun.
"Uusi suksi pitäisi voidella
tarpeeksi usein", kuuluu Pent-
ti Hiirijoen neuvo.
Vähän hiihtävälle pikavoi-
teet ovat helppoja käyttää.
Nestemäisinä niitä on huokea
levittää suoraan purkista poh-
jiin kuin kenkäplankkia ikään.
Aikaiseksi saadaan niin pitoa
kuin luistoakin.
Periaatteessa yksi luisto-
voide, hiihtopiireisssä "sini-
▶
Pito
on perinteisen tyylin
hiihtäjille luistoa keskeisem-
pi asia.
"Suksikaupassa pitoalue kat-
sotaan valmiiksi hiihtäjän pai-
non ja suksen jäykkyyden mu-
kaan. Käytännössä se sijaitsee
kohdassa, joka on hiihtoken-
gän kannan ja siteen etupuo-
len välisellä alueella."
Hiekkapaperilla karhen-
nettu pitoalue saa aluksi poh-
javoiteen, joka levitetään voi-
deraudalla ja tasoitetaan kor-
killa. Tämän päälle tulee var-
sinainen kelinmukainen pi-
tovoide.
Purkkivoiteet ovat pakkas-
kelin voiteita, liisterit taas käy-
tännössä ainoita nolla- ja plus-
sakelillä toimivia ratkaisuja.
Jäisellä ladulla tarvitaan taas
kulutusta kestävää voidetta.
Kelin mukaan valittava pi-
tovoide levitetään ohuin ker-
roksin suksen pohjiin niin sa-
notulla pyramidimenetelmäl-
lä. Tällöin aina päälle tuleva
kerros levitetään edellistä ker-
rosta lyhyemmälle alueelle.
▶
SUKSET JÄÄHTYMÄÄN
ENNEN HIIHTOA
Yksi juttu kannattaa muistaa ennen ladulle lähtöä: suksien
tulee olla kylmät. Rakenteisiin varastoitunut lämpö nimit-
täin sulattaa näkymättömän kalvon, joka jäätyy pohjaan.
Suksi ei tällöin yksinkertaisesti toimi.
"Sukset kannattaa nostaa heti hiihtopaikalla pois autosta
ja jäähdyttää niitä 10-15 minuuttia. Tänä aikana voi tehdä
vaikkapa alkuverryttelyn", Pentti Hiirijoki opastaa.
senä" tunnettu voide, toimii
lähes kelillä kuin kelillä. Pi-
tovoiteista tällaisen jokamie-
hen yleisvoiteen maineessa on
"porkkana", oranssi purkkivoi-
de, joka on tarkoitettu muu-
taman asteen pakkasille mutta
toimii kylmemmälläkin säällä.
Luistovoide sulatetaan, ta-
soitetaan raudalla, siklataan ja
harjataan. Homma sujuu eri-
tyisen hyvin, kun sitä varten
on teline.
Vanha pitovoide saadaan kätevästi poistettua kuumentamal-
la ja imeyttämällä se wc-paperiin.
Kivet vaurioittavat usein suksia, mutta ne voidaan korjata hiomalla ja saada pohjat jälleen uuden veroisiksi.