8
Keskiviikko helmikuun 20. 2013
Kerro meille autosi rekisterinumero, niin me kerromme, mikä on paras turva
juuri sinun autollesi. Kysy myös, mikä on parasta turvaa itsellesi ja läheisillesi.
Keskittämällä sekä pankki- että vakuutusasiointisi meille saat parhaat edut!
Turvallista
huristelua ja
parasta turvaa
autollesi.
KEIKYÄN, KIIKOISTEN, MOUHIJÄRVEN,
PUNKALAITUMEN, SATAKUNNAN JA
VAMMALAN SEUDUN
Jaana Grankvist
Pelkäisin, jos tietäisin, että piha-alueeni met-
siköstä olisi tehty susihavaintoja. Nyt pelko
on vain aavistus takataskussa, koska pelkoon
on helppo samastua.
Kumma, miten sudet ovat rakastuneet
Lounais-Suomen taajamiin. Eikö susiongel-
maa ole esimerkiksi Vesilahden-Urjalan tie-
noilla, jossa honkkeloi laukonpeuroja, susi-
en luontaista ravintoa.
Hevosmiesten tietotoimisto kertoo, et-
tä susia Satakunnassa jopa houkutellaan pi-
hoihin raadoilla, jotta susia voidaan ampua
poikkeusluvan turvin.
Oma kokemus alkuvuodelta kertoo, että
pihapeuroja ei ole näkynyt. Ovatkohan jou-
tuneet pyssyn ruuaksi vai suden suuhun?
Lallintalon susi-ilta
Viisi uutta kaatolupaa
lausuntokierroksella
Lounais-Suomessa, varsinkin Köyliön-Säkylän alueella
susiongelma on paisunut arkea pahoin haittaavaksi.
Jaana Grankvist
Suden ystävät voi laskea yh-
den kahden käden sormin.
Tämä tuli selväksi perjantaina
Köyliön Lallintalolla pidetyssä
suuressa susipaneelissa.
Yli 800 hengen yleisön
keskuudessa kyti viha liian
lähelle ihmistä ja karjaa roh-
jentuneita villieläimiä koh-
taan.
Susia 12-henkisessä pa-
neelissa puolustivat ainoas-
taan erityisasiantuntija
Tapa-
ni Veistola
Suomen luonnon-
suojeluliitosta ja
Åke Halttu-
nen
Luonto-Liiton susiryh-
mästä.
”Vastustamme susien kaa-
toa, koska susikanta on liian
pieni. Suomen susien mää-
rää kuvastaa viisi ensimmäis-
tä penkkiriviä täällä salissa.
Kun susi ammutaan, se ei opi
pelkäämään ihmistä vaan kuo-
lee”, miehet totesivat ja saivat
yleisön buuakset niskaansa.
Panelisti
Tiltu Nurminen
Taajamasusista ehdotti, että
kaikki 150 metriä lähemmäk-
si ihmistä tulevat sudet pitäisi
saada ampua saman tien.
Lounais-Suomessa, varsin-
kin Köyliön-Säkylän alueella
susiongelma on paisunut ar-
kea pahoin haittaavaksi. Sudet
ovat piinana jopa Huittisten
keskustassa, ja niistä on tehty
havaintoja Sastamalan Hou-
hajärveltäkin.
”Yttilän kylä on Köyliös-
sä pahimpia alueita. Lallin
koulun oppilaiden susipelos-
ta johtuvat 5 000 euron vuo-
sittaiset koulukyyditykset me-
nevät koulun budjetista. Meil-
lä on jatkuva pelon tunne bus-
sipysäkeillä. Koulutyössä hiih-
toon ja suunnistukseen on
jouduttu asettamaan rajottei-
ta”, luetteli susien aiheutta-
mia riesoja koulunjohtaja
Ju-
ha Kraapo
yleisöpuheenvuo-
rossaan.
Nopeita
ratkaisuja ryöstäy-
tyneeseen susiongelmaan pe-
rättiin paneeliin osallistuneel-
ta maa- ja metsätalousministe-
ri
Jari Koskiselta
(kok). Niitä
ei herunut, mutta jotain apua
sentään.
”Viiden lisäkaatoluvan
saanti on paraikaa lausun-
tokierroksella olemassa ole-
vien kymmenen luvan ohel-
le. Kolme kaatolupaa on käy-
tetty, ja seitsemän on edelleen
riistakeskuksella niin sanotus-
ti pankissa. Lisäksi Länsi-Suo-
meen on tulossa susiasiantun-
tija tekemään paikallista kent-
tätyötä.”
Ministeri
Koskinen täh-
densi, että susien määrästä pi-
täisi saada oikeat ja täsmälli-
set luvut.
Suomen metsästäjäliiton
puheenjohtajan
Lauri Kont-
ron
näkemyksen mukaan
Suomessa on 35 susilaumaa.
Tutkija
Samuli Heikkinen
Riista- ja kalatalouden tutki-
muskeskuksesta puolestaan
valotti, että laumoja on 20.
Kontro ehdotti, että oikean
lukeman saamiseksi sudet las-
kettaisiin yhteistyössä metsäs-
tysseurojen, riistakeskuksen
ja ministeriön kesken. Ehdo-
tus sai kannatusta ministeriä
myöten. Seuraava päivitetty
suden kannanhoitosuunni-
telma on määrä valmistua en-
si syksynä.
Kuohuntahuutoja
Lallin-
talolta kaikui Euroopan uni-
onin pöytiin asti.
”Suomessa poronhoitoalue
on samassa direktiiviluokituk-
sessa esimerkiksi Viron kanssa,
eli susi ei ole suojeltu. Muu-
alla Suomessa susi on tiukas-
ti suojeltu. Kyllä Suomi on
pahasti epäonnistunut niissä
neuvotteluissa”, Lauri Kont-
ro paheksui.
Ministeri puolusteli, että
direktiivimuutos pitäisi tehdä
unionin komission aloitteesta,
ja aloitteen teko on enemmän
kuin epätodennäköistä.
”Muilla konsteilla pitää ede-
tä. Suhtaudun myönteisesti
lupien lisäämiseen. Ymmär-
rän susipelon. Vuorovaikutus,
kuten tämä Lallintalon kes-
SUSI-ILLASSA KUULTUA:
”Kuka
korvaa menetyn lapsuuden, kun
lapset eivät voi vapaasti liikkua luonnossa ja
ovat erityisten koulukyyditysten varassa su-
sipelon ja -vaaran takia.”
Viiden lapsen äiti.
”Poliisi
ei ole kannanhoitaja, vaan apu vaa-
ratilanteissa. Poikkeusluvat on perusteltava
riistakeskukselle.”
Poliisitarkastaja Seppo
Sivula sisäasiainministeriö.
”Uskokaa
jo. Suomessa ei ole tehty susi-
siirtoja. Kyllä ne ihan itse vaeltavat jopa Suo-
men mittaisia matkoja, ja asettuvat 1 000 ne-
liön reviireille. Laumat jakautuvat reviireil-
lään, joten havainnot laumoista menevät
maallikoilta helposti pieleen.”
Ylijohtaja Eero Helle, Riista- ja kalata-
louden
tutkimuskeskus.
”Erityiskoulukuljetukset
menevät kuntien
piikkiin, koska ei valtiollakaan paljon rahaa ole.”
Maa- ja metsätalous-
ministeri Jari Koskinen.
”RKTL
vähättelee paikallista tietämystä.
Suden pitää asettua ihmisen asettamiin sään-
töihin, eikä ihmisen suden.”
Puheenjohtaja
Tiltu Nurminen,
Taajamasusi-yhdistys.
”Tehdäänpä
yhteiskuntasopimus siitä, et-
tä salakaadoille ei enää anneta hiljaista hyväk-
syntää metsästäjien keskuudessa.”
Riistatalouspäällikkö
Jarkko Nurmi,
Suomen riistakeskus.
”Kaatolupia
ei voi lisätä. Edellisen kan-
nanhoitosuunnitelman aikaan 2005-2006
susia oli kaksi kertaa enemmän kuin nyt.
Åke Halttunen,
Luonto-Liiton susiryhmä.
”Metsästäjillä
on paras tieto, mitä met-
sässä tapahtuu. Voimme vaikka heti osoittaa
10 000 jäsentämme keräämään suden jälkiä.”
Puheenjohtaja
Lauri Kontro,
Suomen metsästäjäliitto.
TOIMITTAJAN KOMMENTTI
Pelko takataskussa
Lallintalon susi-ilta houkutteli yli 800 hengen yleisön.
1,2,3,4,5,6,7 9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,...36