Page 16 - Alueviesti_12

16

Keskiviikko maaliskuun 20. 2013

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Nauhakeskusta

kolahti vanhaan

muistipaikkaan

M

uistattehan, kun joskus 2000-luvun alku-

metreillä puuhattiin Vammalasta ja Huitti-

sista nauhakaupunkia. Ajatus kumpusi jol-

lakin tapaa kokoomuksen Arto Satosen sielunmaise-

masta. Liekö silloin ollut kaukainen haave siitä, että

kansanedustajavaalien reviiri laajenee.

No,

ehkä se ei aivan niin mennyt, mutta vammala-

laisten suopeudesta huolimatta huittislaiset eivät yh-

tä yhteistä valtuuston kokousta lukuun ottamatta läm-

menneet. Vaikka Vammala ja sittemmin Sastamala ei-

vät suuremmin ole naapureita kosinut, niin Huittis-

ten kanssa hynttyyt mieluusti lyötäisiin yhteen, nau-

hakaupunkina tai muuten vaan.

Arkkitehtiylioppilas

Eveliina Köntän diplomityö

Sastamalan keskustaajaman nauhoittamisesta valtatiel-

tä rautatieasemalle kolahti siis vanhaan muistipaikka-

lokeroon nauhakaupungin viereen. Köntän kaukai-

nen mielikuva nauhakeskustasta on loistava. Aivan

ydinalue, vanha Vammala sillalta sairaalalle on täyn-

nä. Muutama soma kerrostalo vielä sopii ilman repi-

vää purkupuuhailua, mutta ei paljon muuta.

Koska

Sastamala rakentaa tulevaisuuttaan jatkuvaan

prosentin asujamiston kasvuun, on tilaa löydyttävä.

Prosenttihan tarkoittaa yli 200 ihmistä, joten aivan

pienestä asiasta ei ole kyse. Kaikki eivät tietenkään

tuppaudu keskustaan, mutta osa kyllä. Jopa kerros-

talon vuosivauhdilla vanha kauppala pursuaa yli eh-

kä jo ennen uuden maakuntakaavan voimaan tuloa.

Aikanaan

Vammala mitoitti maakuntakaavaan kes-

kustaajama-alueen liian suppeaksi. Se rajoitti kaupun-

gin venymistä. Ehkä Ely-keskus vieläkin muistelee ai-

koja, jolloin Roismalan risteyksen tuntumaa kaupun-

ki ei pitänyt keskustana. Toivottavasti Elyn muisti on

lyhyt ja nykyinen sovellus pitkästä nauhakeskustasta

läpäisee pykälä- ja muun viidakon.

* * *

Kevätaurinko

lämmitti karmean nurkkiensiivous-

innon. Rojua ja roinaa kertyi parin jätesäkin verran.

Niitäpä lähdin viemään yhteiskeräyspisteen sekajäte-

konttiin, jotta luonto säästyy ja ympäristö pysyy siisti-

nä. Konteistahan jätteet kipataan oikeaan osoitteeseen.

Jaaha. Eipäs

tuttua vihreätä konttia enää ollutkaan

sijoillaan. Edessä oli melkoinen ajelu ympäri Sasta-

malaa, vaan kontteja ei ollut. Vasta sitten päähän päl-

kähti, että Loimihämeen Jätehuolto poisti kontit vuo-

den alussa, koska niiden vieruksille kertyi suuria kuor-

mia ja kontteihin ujutettiin pussukoita, joista kukaan

ei maksanut mitään. Kyllä asiasta tiedotettiin, mut-

ta huono muisti tai tottumus ajoivat kontin hakuun.

Eli aiemmin

täytin pari kertaa vuodessa konttia lu-

vatta ja maksutta, ellei vähäisiä veroeuroja siksi laske-

ta. Minusta jätehuolto on sellainen kunnallinen pal-

velu, että jossakin päin muutama kontti pitää olla, jot-

ta jätteet eivät löydä tietään metikköön.

Pirkanmaan

Jätehuolto on vielä yritys, jolla on

yhteiskeräyspisteissään myös sekajäteastioita. Siitä

kiitos. Sinne vein ja maksu tulee perässä. Ehkä ra-

hastusautomaatti sekajätekontin kylkeen ei ole mah-

doton innovaatio. Auetkoon luukku vaikka 10 eu-

rolla, niin sekin on jotakin. Ja jätteet menevät oike-

aan paikkaan.

SAKSI

TUT

Muistolaatta

Mouhijärven ilmataistelu oli

osa kotikontujemme talvisotaa

▶

Arvo Kytölä katseli kotitalonsa pihamaalla, kun vihollislaivue

lensi yli ja suomalainen hävittäjä kieppui joukossa.

•

Hannu Virtanen

hannu.virtanen@alueviesti.fi

Mouhijärven ilmatilassa käy-

tiin 20. helmikuuta 1940 tais-

telu, jossa vääpeli

Leo Rauta-

korpi

ja ylikersantti

Lauri

Nissinen

ampuivat alas vihol-

lisen pommikoneen. Ilmatais-

telun muistolaatta paljastet-

tiin tänään talvisodan päätty-

misen muistopäivänä.

Laatta sijaitsee metsäalu-

eella Mouhijärven Mierolassa,

jossa se on kiinnitetty siirto-

lohkareeseen. Neuvostovenä-

läisen pommikoneen tarkka

putoamispaikka on 120 met-

rin päässä kiveltä.

Muistolaatalla kunniaa te-

kevät mouhijärveläiset vete-

raani-, reserviläis- ja kansa-

laisjärjestöt sekä Vapaussodan

ja itsenäisyyden Perinneyh-

distys Sastamala ry, jonka pu-

heenjohtaja

Matti Soini

otti

vieraat vastaan paikalla.

▶

Paljastustilaisuudessa

olivat läsnä

Mikko Ränsi

ja

Arvo Kytölä

, jotka molem-

mat näkivät omin silmin ilma-

taisteluun liittyneitä tapahtu-

mia. Ränsi oli tuolloin varti-

ossa Häijäässä ja Kytölä koti-

talonsa pihamaalla, vain 400

metrin päässä koneen putoa-

mispaikalta.

"Näin kun laivue meni ja

suomalainen hävittäjä kieppui

joukossa. Toiset olivat meillä

juosseet kellariin turvaan. It-

se olin liian utelias, enkä sitten

enää uskaltanut mennä pihan

poikki kellariin", Arvo Kytölä

muistelee tapahtumia.

Pudotettu kone aiheutti

Kytölän mukaan paineen, jo-

ka tuntui heillä kotona asti.

"Kaikki ovet aukesivat ja

saunasta meni ikkuna rikki."

▶

Laatan

paljastaneella ma-

juri

Janne Rautakorvella

on

myös oma sukuyhteys ilma-

taistelun tapahtumiin, sillä

hänen isosetänsä Leo Rauta-

korpi oli pudottamassa Fok-

kerillaan viholliskonetta. Jan-

ne Rautakorpi työskentelee

Satakunnan lennoston kol-

mannen pääjohtokeskuksen

päällikkönä.

"Isosedälläni oli kolme il-

mataisteluvoittoa. Täällä hän

lensi Fokkerilla. Leo Rauta-

korpi lensi myös

Mannerhei-

min

hautajaisissa, mutta sil-

loin hänen koneensa oli Mes-

serschmitt."

Laatanpaljastustilaisuutta

kunnioitti myös Satakunnan

Lennoston Hornet-hävittäjä,

joka "sattui olemaan" harjoi-

tuslennolla Mouhijärvellä.

"Mehän emme ennakolta

voi tietää koneiden lentorei-

teistä", Matti Soini totesi täs-

tä sattumasta pilke silmäkul-

massa.

alueviesti.fi

Nimimerkki "Yläkoulu-

lainen 9 vuotta" muiste-

lee Alueviestin verkkoleh-

den kommenteissa näin:

"Kiikoistenkylän kou-

lulla (Suodenniemellä/

toim. huom.) kaikki op-

pilaat olivat kyseisen tais-

telun ajan välitunnilla.

Saimme seurata koko ot-

telun Suomi-Neuvosto-

liitto “livenä” ilman pää-

symaksua. Pienikokoi-

nen suomalainen taisteli-

ja kieppui vihollislaivueen

ympärillä kunnes yksi lai-

vueen koneista alkoi savu-

ta ja syöksyä kohti maata.

Laskuvarjolla hyppääjät

näkyivät myös selvästi."

”

Kaikki ovet aukesivat ja saunasta

meni ikkuna rikki.

Vapaussodan ja itsenäisyyden Perinneyhdistys Sastamalan puheenjohtaja Matti Soini kiit-

ti laatan paljastanutta majuri Janne Rautakorpea.

Muistolaatta sijaitsee Mou-

hijärven Mierolassa ja on

kiinnitetty siirtolohkaree-

seen.

Alas ammuttu kone putosi Kytölän maille. Tässä on Kytö-

län nykyväkeä neljässä polvessa: Niklas, Jenni, Arvo ja Ti-

mo. Arvo oli ilmataistelun silminnäkijä.

Mikko Ränsi oli vartiossa

Häijäässä, kun Mouhijär-

ven ilmataistelu käytiin.

Page 16 - Alueviesti_12_2013