Page 14 - Alueviesti_18

14

Torstai toukokuun 2. 2013

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Ruokinta-automaatti

lennättää vanhuksia

”Arvoisat

vanhukset. Nousemme juuri ruoanlaitto-

lentoon. Valitkaa tiivistunnelmaisesta pakastimesta

päivän aterianne. Sijoittakaa foliopakattu ruoka-an-

nos kiertoilmauuniin. Valmistan ruokaa. Se on syötä-

vissä 25 minuutin kuluttua. Sillä aikaa voitte asetel-

la ruokailuvälineet kauniisti pöydälle ja odottaa her-

kullista ateriaanne.”

”Ruoka

on valmista. Olette lennossa.”

Edellä

maalailtu on lähes totta, tai peijooni, se on

totta. Suomessa kehitettyä vanhusten ruokinta- tai

kauniimmin sanottuna ruoka-automaattia on kehi-

telty 1990-luvun lopulta. Jossakin vaiheessa yhtiö kes-

keytti kokeilun, kun pakastimet eivät kestäneet kuu-

maa kesää.Nyt automaatteja on käytössä 20 kunnas-

sa. Automaatti korvaa kotipalvelua, joka aiemmin on

muun muassa jopa valmistanut ruokaa tai sitten sitä

on tuotu vanhuksille valmiina.

Ideana

on pakastimen ja kiertoilmauunin yhdistel-

mä. Lisänä on pieni sisään upotettu tietokone, joka

opastaa vanhuksia, kertoo mikä ateria on tulossa ja

koska se on valmis. Pakastimen lentokoneista tuttui-

hin lokerikkoihin mahtuu 14 päivän lounaat ja jäl-

kiruoat millilleen suunniteltuihin foliorasioihin. Siis

tuttua touhua lentokoneista, joihin vanhukset nyt

mielikuvissaan joka päivä pääsevät nauttimaan her-

kullista lentoaterioista.

Eikä

vanhuksille tarjotakaan mitä vain ruokaa. Se

on ehtan lentokoneruoan valmistajan tuotantoa.

Kyseessä on suomalaisen, kansainvälisen lentoyhti-

ön tytär, joka on laajentunut ilmasta maahan. Auto-

maatteja markkinoi toinen yhtiö. Automaatin vuok-

ra, säännöllinen lastaus ja kuukauden muonat kustan-

tavat noin 300 euroa kuukaudessa, riippuen siitä, mi-

tä ruokia valitsee.

Markkinoivalla

yhtiöllä on jalat maassa. Yhtiö ei

suosittele automaatteja vanhuksille, joiden toiminta-

kyky on täysin kunnossa. Yhtiön mukaan automaat-

ti vähentäisi aktiviteetteja. Sen sijaan vähäisistä muis-

tihäiriöistä kärsiville automaatti soveltuu, koska sen

käyttö on helppo opetella. Yhtiö myös muistuttaa, et-

tä jos kunnassa on automaatteja vähän, niin ne ei-

vät tule julkiselle vallalle juurikaan halvemmiksi kuin

ruoan kuljetus kotiin. Laajassa mitassa automaateis-

ta kertyy säästöä.

Niinpä,

ja hyviä ruokalentomatkoja maailmalle.

Käviköhän

nyt niin, että Sastamalan Hopunkalli-

on juuri pakastimesta vedetty keskuskeittiö on heti

valmistuttuaan vanhanaikainen. Olisi varmaan pitä-

nyt tutkia enemmän ja löytää ainakin Suomen mitta-

kaavassa ainutlaatuinen ratkaisu: keskuspakastinauto-

maatti varustettuna jättimäisellä kiertoilmauunilla. Ja

vielä tietokoneistettuja kuljetusrobotteja pataljoonan

verran viemään valmiita lentoaterioita vanhuksille. Ei

tarvittaisi juuri henkilökuntaa muuhun, kuin jättiläis-

mäisen pakastimen täyttöön.

* * *

Ja vielä

Häijään koulun urheilukentästä. Siitä on tu-

lossa varsin pieni. Niin on, mutta kaupunginhallitus

jätti oven raolleen tai sitten kyseessä on alue- ja muu

poliittinen pehmennyskeino. Tulvan kentän vieressä

on kaupungin omistama omakotitalon tontti. Sitä ei

laitetakaan myyntiin. Jos tontti kuitenkin lohkaistaan

urheilukentäksi, niin operointi vaatii kaavamuutok-

sen ja lisää rahaa.

Mutta

on lauselma päätöksessä sentään jotakin.

SAKSI

TUT

Sinun sivusi

Vauvauutisia

Heli Rikala ja Niko Majalahti

Sastamalasta ovat saaneet

poikavauvan VAS:ssa

11.4.2013. Innokas isosisko

Victoria auttaa kotona.

▶

KUTSUT

Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, lähetä postia

toimitus@alueviesti.fi

tai PL 101, 38201 Sastamala

▶

ONNEN HETKIÄ

LÄMMIN

KIITOS

kaikille Eijan

merkkipäivää muistaneille

REIJO JALO 70 V.

Sukulaiset, naapurit, ystävät ja tuttavat.

TERVETULOA

Pirjonpirtille la 25.5. klo 14.00

Ruokaillaan rauhassa ja muistellaan taaksejäänyttä aikaa,

mutta ei tanssahdella. Ei kukkia, ei purtiloita. Halutessasi

voit kartuttaa matkakassaa siellä kolehtipurkkiin.

Ilmoittaudu 14.5. mennessä 044 513 3881/Reijo

Mainitse mahd. ruokavalio.

▶

KIITOKSET

▶

YLEISÖLTÄ

Liikunta on tärkeää myös

mielenterveveyskuntotujalle!

Eva von Koch kirjoitti hyvää

asiaa (Alueviesti 24.4.2013)

liikunnan merkityksestä yh-

tenä hoitomuotona mielen-

terveysongelmiin, kiitos sii-

tä. On surullista, että sai-

raalamme vähentää nimen-

omaan ryhmämuotoisia toi-

mintoja, jotka ovat tutkitusti

tehokkaita ja edullisia tuottaa.

Uskoisin myös, ettei liikun-

nanohjaajan palkka ole sai-

raalan palkkataulukon kärki-

päässä. Terveiset tässä samal-

la Birgitille ja kiitokset hyväs-

tä työstä. Hän on saanut mo-

nen mielenterveyskuntoutu-

jan liikkumaan ja moni on

saanut liikuntakärpäsen pu-

reman.

Liikunnasta on tutkitusti

monipuolista apua usean pit-

käaikaissairauden ehkäisemi-

sessä (valtimosairaudet, kak-

kostyypin diabetes, liikaliha-

vuus, tietyt syövät). Viime-

aikaiset tutkimukset osoitta-

vat, että lisääntynyt liikunta

on yhteydessä myös depres-

sion vähenemiseen. Lisäksi

on muistettava, että fyysinen

passiivisuus (liiallinen istumi-

nen esimerkiksi television tai

tietokoneen ääressä) on jo it-

sessään pitkäaikaissairauksien

riskitekijä ja tämä pätee myös

depressioon.

Useilla mielenterveyskun-

toutujilla on myös ongelmia

painon kanssa, mikä myös on

selkeä terveysriski. Mielen-

terveysongelmista kärsivällä

on suuri vaara sairastua me-

taboliseen oireyhtymään, sil-

lä psyykkisiin sairauksiin liit-

tyvä stressi lisää keskivarta-

lon lihavuuden riskiä. Meta-

bolisen eli aineenvaihdunta-

oireyhtymän oireita ovat yli-

paino, kohonnut verenpaine,

kohonnut verensokeri, hei-

kentynyt insuliinin vaikutus,

kohonneet veren rasva-arvot

sekä matala hyvä kolestero-

li. Oireyhtymän seurauksena

voi olla sairastuminen diabe-

tekseen tai sydän- ja verisuo-

nitauteihin. Näiden sairauksi-

en hoitaminen on yhteiskun-

nassa kallista.

Toivottavasti hyvän sairaa-

lamme johto tarkastelisi tätä asi-

aa vielä laajasti uudelleen. Mie-

lestäni ei olisi ollenkaan huo-

no asia, että psykiatrian puolel-

la panostettaisiin terveyteen ja

sairauksien ennaltaehkäisyyn,

jopa niin, että palkattaisiin Bir-

gitin lisäksi kokopäiväinen lii-

kunnanohjaaja / ravitsemuste-

rapeutti. Samalla voisi kehitellä

uusia ryhmämuotoisia palvelui-

ta, joissa liikunta, ravinto, pai-

nonhallinta ja ihmismieli olisi

vahvasti esillä kokonaisuutena.

Leena

Kukkonen-Lahtinen

psykoterapeutti,

psykiatrinen

sairaanhoitaja

Palautetta Anne Blandille

naan. Tekeekö jonkun eläi-

men vieraslajisuus siitä lain-

suojattoman ja sopivaa su-

denruokaa?

Lammaslaumaan hyökä-

tessään sudet raatelevat useita

lampaita samalla. Eivätkö ne

toimi samoin peuralaumas-

sa? Tuskinpa ne yhteen peu-

raan tyytyvät, jos useamman

kiinni saavat.

Ruokintapaikka ei ole ai-

noa ihmisenhajuinen paik-

ka. Ihmisenhaju jää ulkona

kaikkialle, missä hän vähän-

kin liikkuu jalkaisin tai tekee

käsillään jotakin. Koiralla on

hajuaisti tallella. Mihin huk-

ka hajuaistinsa olisi hukannut?

Olen kuvitellut riistaeläi-

miä ruokittavan, jotta ne sel-

viäisivät paremmin ankaris-

ta talvista. Ruokitaanko eläi-

miä vain kyttäyksen helpotta-

miseksi? Ne reilut metsästäjät,

jotka eivät ruokintapaikoil-

la halua kytätä, voisivat jät-

tää viemättä mitään tiede-

tyille ruokintapaikoille aina-

kin metsästysajan alkupuo-

lella, jolloin ei aina ole edes

lunta.

Metsissä liikkumista "hil-

luvien salakaatajien" takia

tuskin moni pelkää. Mut-

ta susisimmilla paikoilla jää

monelta yksinäiset marja- ja

sienireissut tekemättä, vaik-

ka suden kohtaamisen tietää-

kin epätodennäköiseksi. Su-

delle ei kuulemma saa kään-

tää selkää. Takaperin kävele-

minen risukossa on hanka-

laa eikä takaperin hiihto la-

dullakaan onnistu.

Susi-illassa puhuttiin vain

lasten koulumatkojen tur-

vaamisesta. Mutta eivät kaik-

ki lapset vieläkään ole oppi-

neet nököttämään vapaa-ai-

kaansa vain tietokoneella,

vaan haluavat leikkiä ulko-

salla muuallakin kuin juu-

ri kotipihassa. Eihän työssä-

käyvät vanhemmat voi jär-

jestää jokaiselle kouluikäi-

selle lapselleen aikuista hen-

kivartijaa iltapäivisin. Sudet

eivät ole täälläpäin lapsia

vieneet yli 100 vuoteen, mi-

kä johtuu siitä, että ne hä-

vitettiin aika tarkkaan asu-

tuilta seuduilta eikä siitä,

että niiden ruokavalio olisi

muuttunut.

Susi-illan puheenvuoroista

Anne Blandia kiitänkin sen-

tään, vaikka tässä näitä kysy-

mysmerkillisiäkin tuli.

Sirpa Järvinen

Huittinen

Vielä kaksi vuotta sitten pa-

rin, kolmen valkohäntäpeuran

laumoja näki monilla pun-

kalaitumelais- ja huittislais-

pelloilla ajellessamme valta-

tie 2:lla. Joskus saattoi olla

useampikin peura. Eipä näy

enää. Peltoaukeat ovat kyl-

lä isoja, mutta kolareita olisi

varmasti enemmän, jos yhdel-

lä pellolla olisi satoja peuroja.

Siis missä täällä on edes 100

peuraa nähty samalla pellolla?

Enpä ole huomannut mo-

nenkaan autoilijan hiljentä-

vän vauhtia hirvimerkkien

alueella. Peuraa voi kolareista

syyttää yhtä vähän kuin liu-

kasta keliä.

Peura ei ole ollut mikään

turvapaikkaa etsivä maahan-

muuttaja, vaan niitä on tuo-

tu tänne. Suomesta oli hirvet

metsästetty aika vähiin aikoi-

Kerholaisilla

päätössrieha

Sastamalan seurakunta jär-

jestää helatorstaina 9.5. kel-

lo 16.00 alkaen Houhajärven

Leirimajalla kouluikäisille ty-

töille, pojille sekä kotiväelle

keväisen kerhojen päättäjäi-

sillan. Luvassa on kirkkohet-

ki, taikuri Emil Antonin esi-

tys, makkaranpaistoa ja sau-

nomista.

Oikaisu

Viime viikon Alueviestissä

kerrottiin Vammalan terveys-

kekuksessa olevasta "hymy-

naamamittarista."

Jutun alaotsikossa todettiin

virheellisesti, että yli kolman-

nes hymynapin painajista on

tyytyväisiä palveluun.

Todellisuudessa tyytyväi-

siä tai erittäin tyytyväisiä saa-

maansa palveluun oli peräti

78 prosenttia kävijöistä.

Page 14 - Alueviesti_18_2013