Page 17 - Alueviesti_21

17

Keskiviikko toukokuun 22. 2013

Noudettaessa minimimäärä 1000 kg.

Olemme erikoistuneet erilaisten

metallijätteiden ja materiaalien

käsittelyyn sekä jatkojalostukseen.

Ympäristökeskuksen hyväksymä.

Suomen Autokierrätyksen

virallinen vastaanottopiste.

Toni Wesin

040 960 6281

040 183 5644

•

Jaana Grankvist

jaana.grankvist@alueviesti.fi

Yksikään peruskoulun yhdek-

säsluokkalainen ei kevään yh-

teishaussa ole halukas alkaa

ensijaisesti opiskella kumialaa

Vammalan ammattikoululla.

Suuntaus huolestuttaa niin

paikallista kumialan teolli-

suutta kuin koulutuskuntayh-

tymääkin.

”Peruskoulun yläastelaisil-

le ja heidän vanhemmilleen

kohdistettavat teollisuusvie-

railut alan laitoksiin saattaisi-

vat parantaa kiinnostavuuttaa

ammattiin”, tuumaavat yh-

destä suusta Teknikumin toi-

mitusjohtaja

Juha Martikai-

nen

ja Saskyn kuntayhtymä-

johtaja

Antti Lahti

.

▶

Syytä

alan kiinnostavuu-

den hiipumiseen haetaan Sas-

tamalan naapuristakin. Vuo-

den 2008 syksyyn asti kumi-

alan perustutkintoa ei voinut

suorittaa missään mualla Suo-

messa kuin Vammalassa. Syk-

syllä 2008 koulutusta alettiin

tarjota myös Nokialla.

”Vielä vuonna 2006 meil-

lä oli 17 ensisijaista hakijaa

kumilinjalle. Vuosina 2009

ja 2010 kumialan ryhmiä ei

aloitettu lainkaan. Onnek-

si täydennyshaku on vielä tu-

lossa. Ensi syksynä otamme

koulutukseen kaikki haluk-

kaat, vaikka ryhmäkoon alara-

jat eivät täyttyisi”, suunnitte-

lee Saskyn apulaisrehtori

An-

na-Leena Kivipuro

.

”Kumiala kaiken kaikki-

aan tarvitsisi imagon nostoa.

Myös Nokialla kamppaillaan

hakijoiden määrän laskun

kanssa.”

Parhaillaan Vammalassa

kumilinjalla on yhteensä 18

ensimmäisen ja toisen vuo-

den opiskelijaa. Opiskelijois-

ta kaksi on tyttöjä.

▶

”Suosituin

ala kevään yh-

teishaussa meille ensisijaisena

koulutusalana oli Kokemäen

osaston eläintenhoidon linja.

Toiseksi eniten haettiin kos-

metologikoulutukseen ja kol-

manneksi eniten kultaseppä-

linjalle”, Antti Lahti listaa.

Ammattikoulun tekniikan

ja liikenteen alan koulutus-

päällikkö

Miika Kesti

pohtii,

miksi nuoret eivät enää in-

nokkaasti hakeudu alalle, jos-

ta suurella todennäköisyydel-

lä omalta kotiseudulta saa var-

man työpaikan kolmen vuo-

den opiskelujen jälkeen.

”Mahtavatko nuoret ajatella,

että jos he myöhemmin kui-

tenkin muuttavat täältä pois,

niin saako alan töitä muual-

ta Suomesta. Ehkä myös aja-

tellaan uravalintoja valtakun-

nallisten uutisten kautta. Teh-

taita on lakkautettu ja teolli-

suustyöntekijöitä irtisanot-

tu viime vuosina tuhansittain.

Tämä suuntaus saattaa pelot-

taa nuoria, sekä heidän van-

hempiaan lastensa opastajina

ammatinvalintaan.”

▶

Projektipäällikkö

Aino-

Riitta Joutsen

Sastamalan

Seudun Yrityspalvelusta täh-

dentää, että Sastamalassa on

valtakunnallisesti mitattuna

teollisuutta enemmän kuin

Suomen kunnissa keskimää-

rin, eli lähes kolmannes työ-

voimasta on töissä teollisuu-

dessa.

Teknikumin henkilöstö-

hallintojohtaja

Pekka Kor-

pela

huomauttaa, että asu-

kaslukuun suhteutettuna

Sastamalassa on Suomen

mittakaavassa niin ikään eni-

ten yrittäjiä.

”Ja useimmat yritykset ovat

perheyrityksiä.”

▶

Kaupungin

suurimman

kumialan työnantajan Tekni-

kumin toimitusjohtaja Marti-

kainen on luotsannut yritystä

viime vuoden alusta.

”Yrittäjyyden vahvuus tääl-

lä näkyi heti selvästi. Ja am-

mattiin opiskeluissa Sasky on

poikkeuksellisen tehokas kou-

lutuksenjärjestäjä ja hankkei-

den toteuttaja.”

Peruskoulunsa päättävistä

poiketen kumialan vetovoi-

ma näkyy alalla jo työskente-

vien vinkkelistä.

Teknikumilla 18 kumi-

työntekijää alkoi maaliskuus-

sa suorittaa kumialan ammat-

titutkintoa omaehtoisen oppi-

sopimuskoulutuksen kautta.

Koulutukseen haki 30 työn-

tekijää, eikä kaikkia halukkai-

ta voitu tällä kertaa koulutuk-

seen ottaa.

”Lisäksi kolme työnteki-

jäämme suorittaa kumialan

erikoisammattitutkintoa. Seu-

raavaksi meillä on tarkoitus

tehdä Saskyn kanssa yhteis-

työtä johtamiskoulutuksessa”,

henkilöstöhallintojohtaja Pek-

ka Korpela kertoo.

Kevään yhteishakutulos

Kumiala ei vedä

▶

”Teollisuusviera luista sa ttaisi olla apua tilanteeseen”, suunnittelevat

Teknikumin toimitusjohtaja ja koulutuskuntayhtymän edustajat.

”Kumi taipuu moneen muotoon”

•

Jaana Grankvist

Mika Riihioja

on ollut Teknikumilla

kumityöntekijänä 11 vuotta.

”Edellistä työpaikkaa, Salmi Osakeyh-

tiötä, ruvettiin lopettelemaan. Halusin

tehdä töitä. Katselin uutta paikkaa, hain

Teknikumille ja pääsin kumitehtaalle töi-

hin.”

Täksi kevääksi Riihioja haki työnanta-

jan järjestelemään kumialan ammattitut-

kintokoulutukseen Saskyyn ja pääsi valit-

tujen joukkoon.

”Vuoden alusta siirryin kolmivuorotyös-

tä päivävuoroon. Ei haittaa, vaikka siinä

vähän tienesti putosi. Kumi on haastava

elementti, joka taipuu moneen muotoon.

Ala on myös työllistävä, ainakin täällä Tek-

nikumilla näyttää siltä.”

Teknikumilla on Vammalassa 230

työntekijää, Kiikassa 100, Keravalla 50,

Kiinan Suzhoussa 50 ja lisäksi Venäjäl-

lä ja Saksassa muutama henkilö lähinnä

myyntitöissä.

”Suoraan vientiin menee 35 prosent-

tia tuotannosta. Asiakkaiden kautta teol-

lisuuden komponenteiksi vientiin menee

suurin osa valmistamistamme silikoni- ja

polyuretaanituotteista. Iso asiakaskun-

ta koostuu edelleen myös kaasunaamari-

kaupoista”, selvittää toimitusjohtaja Juha

Martikainen.

Pekka Korpelan isä Unto Korpela perusti vuonna 1991 Kiikkaan Kumijalosteen, joka ny-

kyisin on osa Teknikum Yhtiöitä. ”Kesätyöntekijöitä voimme tänä vuonna ottaa aavis-

tuksen vähemmän kuin viime vuonna. Periaate on, että suosimme ammattitaitoa enem-

män kuin ensisijaisesti työntekijöiden jälkikasvun palkkaamista”, henkilöstöhallintojoh-

taja Pekka Korpela sanoo.

Keikyäläinen Mika Riihioja suorittaa Teknikumilla kumialan ammattitutkintoa

työnteon lomassa.

Page 17 - Alueviesti_21_2013