26
Keskiviikko toukokuun 22. 2013
Veli-Matti Saksi
Sastamala
kamppailee Turun
kanssa Suomen
vanhimman tittelistä
P
itkän aikaloikan Sastamalan kaupunki teki
vuoden alkupuolella. Sopivan sykkeen kau-
punki perustettiin vuoden 2009 alussa, mut-
ta jo nyt kehaistaan, että olemme 710 vuoden iässä.
Sastamala mainitaan 1. kesäkuuta 1303 ensimmäisen
kerran kirjallisesti. Raapustus oli kuningas Birgerin
kirjeessä. Tätä me siis juhlistamme, emme Sastama-
lan kaupungin 710-vuotistaivalta.
Hienosti sinällään ajateltu Pentti Lahtiselta (sd), jo-
ka vuosisataisen Sastamalan nosti esiin kaupunginval-
tuustossa. Sanat toivat sitä hyvää julkisuutta, kun ih-
miset ympäri maan miettivät, että tosiaanko niin van-
ha? Hulppeat vuosijuhlat vaihtuivat logoon, joka jolti-
sestikin kuvastaa sitä 710-vuotista juhlakalua, eli jon-
kinlaista hallintoa.
Oikeasti Sastamalan kaupunki täyttää tänä vuonna vii-
si. Ei vielä edes esikouluikäinen. Kun tästä huolimatta
Sastamala julkisti kaikki 710 vuottaan, niin eppäillä
soppii, että Turun kaupungin herrojen ja narrien hou-
sut tutisivat. Turkuhan on pitänyt Suomen vanhim-
man kaupungin manttelia, koska sen arvellaan syn-
tyneen 1200-luvun lopulla. Ero Sastamalaan on pie-
ni, vain muutaman vuoden. Jos sitäkään, kun ote-
taan huomioon tutkimustulosten epätarkkuus vuosi-
satojen tuiskeessa.
Vielä enemmän julkisuutta tulee ja keskustelua he-
rää, kun Sastamala riistää omin sanoin vanhimman
kaupungin nimikkeen Turulta. Enpä tiedä, voiko jo-
ku tutkija päivälleen fundeerata Turun ensimmäisen
parkaisun hetken. Jos voi, niin mitäpä siitä välittämän.
Vähemmälle huomiolle taisi jäädä se, että Tyrvään ja
Karkun kuntien liittämisestä Vammalan kaupunkiin
tuli kuluneeksi vuoden alussa 40 vuotta. Sitähän juh-
lia olisi pitänyt, sillä se oli alueen ensimmäinen suuren
luokan kuntaliitos, jonka tähtäimessä näkyi Sastamala.
Ja vielä pikkuisen vuotta 1973. Silloin Suoniemi Kar-
kun naapurista otti ja liittyi Nokiaan. Vuotta aiemmin
Suoniemen Tyrisevän kylä Jyränvuoren kainalosta siir-
rettiin Karkkuun. Melko nopeata toimintaa, kun Ty-
risevän kansa vaihtoi noin vuodessa Suoniemen Kark-
kuun ja samalla höökillä Vammalaan. Nyttemmin ko-
tikaupunkina on Sastamala.
Kyllä tuota 40 vuotta sitten tapahtunutta suurta lii-
tosta olisi oikeasti pitänyt jollakin tapaa komistaa. On
sitä vähemmistäkin vuosista pidetty elämää. Sattuipa
silmiini perinteisen Suomen Kuvalehden vuosikehu-
palstalla nykyajan oikku, kun joku ilmoitti kuvan ke-
ra, että täyttää 30 vuotta.
SAKSI
TUT
Hirvensuulin aarteet
kiehtovat artistejakin
Tauno Heikkinen jatkaa tanssitoimintaa niin pitkään
kuin henki pihisee.
Laura Haavisto
Tauno Heikkinen
päätti 50
vuotta sitten ryhtyä tanssi-
yrittäjäksi. Hän kiersi etsi-
mässä sopivaa paikkaa, mutta
sellaista ei löytynyt. Asia mu-
hi miehen mielessä vuodesta
toiseen, kunnes parikymmen-
tä vuotta sitten paikka oli pak-
ko löytää. ”Kun Suttilan kou-
lua rakennettiin, piti talkoo-
laisten eväskassan kartuttami-
seksi järjestää tanssit. Mitään
muuta sopivaa paikkaa ei ollut
tarjolla, joten aloitimme jär-
jestelyt meidän vintillä. Vai-
moni ei olisi halunnut tans-
sikansaa omaan pihapiiriin,
mutta koulun hyväksi siihen
piti tietenkin suostua. Siitä
kaikki sitten lähti”, Heikki-
nen kertoo.
Tanssipaikan
pyörittämi-
nen on Heikkiselle elämäntyö.
”Hoidan täällä oikeastaan kai-
ken muun paitsi paperityöt,
ne jätän suosiolla kirjanpitä-
jälle. Suulissa riittää jatkuvas-
ti jotain kunnostamista. Ym-
päristön siistinä pitäminen on
iso työ ja orkestereiden kans-
sa keikat sovitaan usein jo pa-
ri vuotta etukäteen. Tämä on
kuitenkin siitä mukavaa hom-
maa, että joskus jonkun teke-
misen voi jättää myös huo-
miselle. Tanssit ovat aina kes-
kiviikkoisin ja lauantaisin,
mutta muut työt voi hoitaa
omaan tahtiin”, Heikkinen
sanoo. Työntekijöitä Hirven-
suulilla on noin kymmenen,
kahtena päivänä viikossa. Li-
säksi Heikkisen poika
Sami
auttelee isäänsä aina tarvitta-
essa. ”Osa työntekijöistä pyy-
tää palkaksi tanssilippuja. Se
on aika hienoa”, Heikkinen
toteaa.
Hirvensuuli
on varsinai-
nen aarreaitta, sillä Heikki-
nen on kerännyt sinne valta-
van määrän erilaisia vanhoja
esineitä. Niitä roikkuu tans-
sipaikan seinillä ja katossa.
Kääntääpä katseensa mihin
suuntaan tahansa, niin aina
löytyy jotain mielenkiintoista
tutkittavaa. ”Välillä artisteja-
kin saa olla hoputtamassa, että
menkääs soittamaan siitä tava-
roita ihmettelemästä”, Heikki-
nen nauraa. Suuri osa esineis-
tä on Heikkisen suvun perin-
töä, mutta myös tanssikan-
sa on alkanut tuoda tavaroita
kokoelmaan. ”Minulle kelpaa
tänne kaikki vanha. Jokaises-
ta esineestä on tullut yhtä tär-
keä, sillä kaikilla niillä on jon-
kilainen historia”, Heikkinen
toteaa.
Tauno Heikkinen
ei ole
aivan varma, monetko tanssit
Hirvensuulilla on tähän men-
nessä tanssittu. ”Kun vähin-
tään kaksi kertaa viikossa tans-
sitaan, niin vuodessa kertyy yli
sadat. Tanssijoita käy ympäri
Suomea ja paljon myös Ruot-
sista, Saksasta, Englannis-
ta ja Venäjältä. Jotkut yöpy-
vät täällä olevissa majoitusti-
loissa. Tähän asti suurin väki-
määrä suulilla nähtiin vuon-
na 2009, kun täällä oli Kesäil-
lanvalssi. Silloin myytiin 1400
lippua. Normaalisti tanssijoi-
ta käy viidensadan molemmin
puolin”, Heikkinen kertoo.
Yrittäjä valitsee orkeste-
rit oman makunsa ja oikean
rytmin mukaan. ”Käyn joka
vuosi asuntoautolla kuunte-
lemassa joitakin uusia yhtyei-
tä. Tärkeintä on, että musiik-
ki sopii Hirvensuulin hen-
keen. Esimerkiksi kaikki tan-
gokuninkaalliset ovat esiinty-
neet täällä.”
Hirvensuulilla
laitetaan
jalalla erityisen koreasti ensi
lauantaina, kun siellä juhli-
taan Taunon 70-vuotissynty-
mäpäivää. Isäntä aikoo juhla-
iltana tarttua mikkiin itsekin.
”Vaikka olenkin aikoinaan
keikkaillut tuhansia kertoja,
niin pariinkymmeneen vuo-
teen en ole laulanut. Lauan-
taina aion tehdä poikkeuksen
ja laulaa vaimoni muistoksi
Sateen hiljainen ääni -kappa-
leen”, hän lupaa.
Huittisissa sijaitseva Hirvensuuli on Tauno Heikkisen elämäntyö. Miehen 70-vuotissyntymäpäivääkin juhlitaan tanssin
merkeissä.
1...,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25 27,28,29,30,31,32,33,34,35,36,...40