Page 15 - Alueviesti_26

15

Keskiviikko kesäkuun 26. 2013

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Juhannuksena löytyi

lääke tiedonjanoon

J

os joku epäilee, että Sastamalan kaupungin-

valtuutettujen luottamustehtävä on helppo ja

rikastuttava, niin pyyhin arvelut pois. Kau-

punginhallitus kokousti useita tunteja maanantaina

17. kesäkuuta. Päätösten perusteella valtuutetut sai-

vat esityslistan torstaina 20. kesäkuuta ja valtuusto

kokoontui päätöksentekoon maanantaina 24. ke-

säkuuta.

Valtuutetut tietenkin kuvittelivat viettävänsä juhan-

nusta aivan muulla kuin tiedonjanon sammuttami-

sella. Toisin kävi. Listalle kertyi 18 asiakohtaa, jot-

ka esittelyteksteineen venyttivät luettavan noin sa-

taan sivuun (ei tarkka laskelma). Liitteitä asioiden

selkeyttämiseksi löytyi 43. Huippuna liittyminen

Suomen Kuntavaloon, jonka piti hoitaa katuvalais-

tus vuoden 2014 alkupäästä lähtien. Tämän asian

kohdalta löytyi 23 liitettä.

Tiedonjanollakin on monien valtuutettujen mieles-

tä rajansa. Vähempikin olisi juhannuksena piisan-

nut. Toki valtuutettujen pitää saada kaikki mah-

dollinen tieto päätöksenteon turvaksi, mutta ehken

esittelytekstejä voisi hieman yksinkertaistaa. Hyö-

dyt, haitat ja vaikutukset voisi numeroida selkeästi

niin, että yhdellä silmäyksellä saa selvän mistä on

kyse. Jos sitten intoa riittää, niin voi tutustua kaik-

keen oheismateriaaliin.

Toki on selvää, että etenkin suurissa valtuustoryh-

missä asioita jaetaan eri henkilöille. Lisäksi luote-

taan omiin ihmisiin niin lautakunnissa kuin kau-

punginhallituksessakin. Silti tuntuu kohtuuttomal-

ta, että jonkin asian yhteydessä esittelytekstiä soljuu

silmissä esimerkiksi 13 sivua ja 23 liitettä.

Kannatan kiteyttämistä.

Sastamalan uusi kaupunginjohtaja Jarkko Malm-

berg ottaa virkansa vastaan 1.elokuuta. Hän on

osallistunut jo joihinkin hallituksen kokouksiin ja

muihin neuvonpitoihin, jotta pääsee sisälle sasta-

malalaisuuteen. Malmberg oli myös viime maanan-

tain valtuustossa, yleisön paikoilla.

”Keskusteleva valtuusto. Toki asiatkin ovat nyt vai-

keita. Se ero on Sastamalan ja Parkanon välillä on,

että Parkanossa aloitettiin talousarvion ja talous-

suunnitelman tekemin vasta kesälomien jälkeen.

Tämä johtuu varmasti siitä, että Parkano on pie-

nempi kaupunki ja myös valtuusto on pienempi”,

totesi tuleva johtaja.

Vielä Malmberg on rauhallinen kannanotoissaan.

Emmeitä on kuitenkin sille, että hän tarttuu tehtä-

väänsä suoraselkäisesti ja selkosanaisesti.

SAKSI

TUT

Elämäntarina

Pentti, alkoholisti

▶

Loppuviikkojen olemukseen kaksi kolme pulloa

viinaa päivässä plus kassillinen kaljaa.

•

Jaana Grankvist

jaana.grankvist@alueviesti.fi

Pentti Piiparilla

on rytmi

elämässä. Se on jaoteltu nel-

jän viikon säännöllisiin arjen

jaksoihin: kaksi viikkoa töi-

tä, yksi viikko ryyppäämistä

ja yksi viikko krapulaa.

”Hyvin onnistuneen työ-

putken jälkeen on muka-

va päättää, että otanpa puo-

li pulloa kaljaa. Seuraavana

päivänä sitä ottaa kaljaa pari

pulloa. Sitä seuraavana päi-

vänä on semmoinen olo, et-

tä otan puoli pulloa viinaa,

sitä seuraavana tarvitsen ko-

konaisen pullon ja sitä seu-

raavana kaksi kolme pulloa

viinaa plus kassillisen kaljaa

seuraksi.”

Pahaan oloon Pentti ei vii-

naa niele.

▶

Kun on

kahden kolmen vii-

napullon plus parinkymme-

nen kaljan rupeama, mies sul-

keutuu ison kotitalonsa kah-

teen huoneeseen, vetää ikku-

nan kaihtimet säppiin ja heit-

täytyy yksinäisyyteen. Hän

piilottaa itseltään viinapullo-

ja. Onneksi hän yleensä myös

löytää niitä milloin saappaan-

varresta milloin vessanpöntön

säiliöstä tai talvitakin taskusta.

Jos ei löydä, Pentti hermostuu

ja on paha suustaan.

Pentti horrostaa yksinäi-

syydessä ja samalla pelkää

yksinäisyyttä.

Tulee avioero. Lapsilleen

Pentti antaa lupauksia, joista

itsekin tietää, että ei voi niitä

lunastaa. No, ehkä huomen-

na, ehkä ensi viikolla, ehkä

sitten keväämmällä.

Sitten kuolee koira. Ele-

tään syksyä 2008. Kuluu vie-

lä viikko rytmissä, jonka ai-

kataulun Pentti on itseensä

istuttanut.

▶

Kesäpäivänä

2013 Pentti

juttelee syntyjä syviään Sas-

tamalan Tyrisevän Piiparin

puistossa. Se on niin isom-

pien kuin pienempien kylä-

läisten ja satunnaisten kulki-

joiden kohtaamispaikka.

Pentin tuore aikaansaan-

nos, tuulimyllynmallinen

punavalkea leikkimökki, ko-

hoaa alueen kruununa.

”Koiran kuolema oli se vii-

meinen pisara, jolloin taju-

sin, että kuolema korjaa mi-

nutkin pois, jos jatkan juo-

mista tottumaani tapaan.

Tajusin myös, että kaikkien

vuosien jälkeen olen voima-

ton itse hoitamaan itseäni

ulos viinan juonnista.”

”Minun piti päättää, et-

tä lopetan juomisen koko-

naan. Alkoholisti ei voi teh-

dä päätöstä, että lopetan juo-

misen esimerkiksi kolmeksi

kuukaudeksi. Sehän tarkoit-

taa, että kolmen kuukauden

päästä taas jatkuu sama peli.

Vertauksena on kuvaava, et-

tä eihän nainenkaan voi ol-

la vain vähän raskaana, vaan

hän on tai sitten ei ole.”

▶

Pentin elämäntarinan

tärkeitä päivämääriä on 7.

helmikuuta 2009. Se on päi-

vä, jolloin hän aloitti Min-

nesota-päihdehoidon Lapu-

alla.

”Viinankäytön lopetin

kaksi kuukautta aikaisem-

min, 10. joulukuuta 2008.

Tein rästiin jääneitä kaup-

paedustajan töitäni vauhtia,

johon en ollut yltänyt vuo-

sikausiin. Siitä tuli hyvä ol-

la, mutta en enää ratkennut

ottamaan onnistumiseeni si-

tä ensimmäistä puolta pulloa

kaljaa, joka olisi johtanut jäl-

leen kahlittuun tilaan kah-

den huoneen sisään kaihti-

mien varjoon.”

Pentin mielessä oli paha

tahra siitäkin, kuinka viinan

talutusnuora sai hänet pettä-

mään lupauksia.

”Alkoholistin päässä on

merkillinen ristiriita. Lu-

vatessaan alkoholisti on re-

hellinen sanomalla itselleen,

että 'nyt toteutan lupaukse-

ni', vaikka toisaalta tajuaa

ja muistaa, etteivät ne lupa-

ukset ole ennenkään mihin-

kään johtaneet. Sitä haluaa

olla hyvä, rehellinen ja luo-

tettava, mutta se viina vaan

vie.”

▶

”Alkoholismi

on saira-

us. Kymmenellä prosentilla

suomalaisista on geeniperi-

mä tähän sairauteen. Tauti

puhkeaa pikku hiljaa ja vuo-

sien saatossa. Alkoholi mais-

tui minullekin jo nöösipoi-

kana, kun pari kertaa kuu-

kaudessa naukkailtiin kave-

reiden kanssa punaviiniä. Se

kuului asiaan tansseihin läh-

tiessä.”

Pentin salakavala alamäki

alkoi edustajantyön sallimi-

en rajojen ja tapojen myötä

1980-luvulta.

”Kuului asiaan, että asiak-

kaiden kanssa otettiin viinaa,

ja sitä meni paljon. Aina pi-

ti vain ennakoida, että oli

aamulla ajokunnossa koh-

ti seuraavaa asiakaspaikka-

kuntaa.”

▶

Pentti ei saarnaa

mut-

ta on omien kokemuksiin-

sa perustuen sitä mieltä, et-

tä viina on tarpeeton aine.

Hän kaihtaa tilanteita,

joissa itse joutuisi kosketuk-

siin kiusauksen kanssa. Se

häntä ei kuitenkaan hait-

taa, vaikka ihmiset seuras-

sa nauttivat alkoholia, mut-

ta humaltuneiden turhanai-

kaiset jutut ja sölkkäämiset

karsastavat.

”Niin ehdoton olen, että

en voi käyttää viinilasia tai

olutkolpakkoa edes veden,

maidon tai piimän juontiin.

Lisäksi varmistan aina, että

saamani liha ei varmasti ole

marinoitu punaviinissä.”

Pentin muistikuvissa välk-

kyvät selkeinä vuosien piina-

krapulaviikot.

”Kun ensin pelkästään hi-

koilee tuskasta kolme päi-

vää, yrittää kolmena päivä-

nä syödä kaurapuuroa, ja

siitäkin tulee vetelät hou-

suun.”

▶

”Nyt lähes

viiden vuoden

raittiina alkoholistina ole-

misen jälkeen elämä tun-

tuu olevan hyvässä kunnos-

sa, kun on nähnyt maailman

monet puolet.”

Sekin Pentistä tuntuu on-

nekkaalta, että hänellä edel-

leen ovat tallella terveet kä-

det ja jalat, joita käyttää nik-

karointiin.

”Ja pystyn jo itse hoita-

maan itseäni olemalla juo-

matta. Tämä on minun ta-

pani elää.”

”

Vertauksena on kuvaava,

että eihän nainenkaan voi olla

vain vähän raskaana,

vaan hän on tai sitten ei ole.

Pentti Piiparin sanoma on, että terveelle ihmiselle alkoholi

on sopiva nautintoaine, mutta alkoholistille ei sovi tippa-

kaan. ”Etukäteen on tietenkin vaikea sanoa, ketä viina al-

kaa viedä ja ketä ei. Kymmenellä prosentilla suomalaisista

on geeniperimä sairauteen nimeltä alkoholismi.”

Pentti Piiparin

havaintoja

■

Suurkuluttajuus on harhaa. Jos ylipäänsä jou-

dut laskemaan juomiesi kaljojen määrää, on syy-

tä hakeutua hoitoon. Alkoholisti ei ole milloin-

kaan kohtuukäyttäjä, vaikka niin yritetään jos-

kus kuvitella.

■

Alkoholistin takia kärsii koko perhe ja ympäris-

tö. Joka suvussa kuullaan selityksiä, että ”Pekalla

on kauhea nuha, eikä hän nyt pääse puhelimeen”,

vaikka Pekka makaa sängyn pohjalla kännissä.

■

Alkoholistit ovat hyviä selittämään. Kun he ovat

kännissä, huono omatunto petetyistä lupauksis-

ta ei soimaa.

■

Alkoholisti varmistaa, että viina itselle riittää.

Tyypillistä on, että vain osa hankituista juomis-

ta on esillä, suurin osa on omissa piiloissa. Niis-

tä käydään naukkailemassa salaa, vaikka juoja it-

sekin käsittää, että salajuominen on läheisten tie-

dossa.

■

Maaseudulla juomarille annetaan hiljainen hy-

väksyntä, sillä eihän sitä tiedä, milloin itse kukin

tarvitsee apua, kun on vahingossa kännissä aja-

nut autonsa ojaan.

■

Minnesota on yksi varteenotettavista päihdehoi-

doista. Itsensä ja läheisten piinapenkkiin joutu-

minen on hirveintä, mitä voi olla, mutta omas-

ta viinanjuonnista on mahdollista päästä eroon.

Ei ole kovin harvinaista sekään, että läheisviikon-

vaihteen aikana raitistuu joku sivullinenkin.

Tuleva kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg

(oik.) keskustelee vasemmistoliiton Juhani Ha-

kasuon kanssa valtuustoryhmien puheenjohta-

jien neuvottelutauon aikana. Liekö asiana ollut

katuvalaistusverkko?

Page 15 - Alueviesti_26_2013