20
Keskiviikko heinäkuun 31. 2013
Taitavat lentäjät
Rantojen kiinnostavat kaunottaret
Tyrväällä nuorena asunut kuvittajamestari Rudolf Koivu varmaan ihaili
ja piirteli sudenkorentoja Pesurinkoskessa Sastamalan Roismalassa.
Hannu Moilanen
Sudenkorennot (Odona-
ta) ovat rantojen kaunotta-
ria ja hyönteismaailman tai-
tavimpia lentäjiä. Moniko
silti tietää, että ne elävät suu-
rimman osan elämästään pii-
lossa veden pinnan alla?
Huippunopeudeksi kau-
nottarilla on mitattu jopa 36
km:n tuntivauhteja. Lento
sivuttain ja pysähtyminen il-
massa ei onnistu ihan tavalli-
selta tallaajalta, mutta koren-
noille se on arkipäivää. Tä-
män mahdollistaa hämmäs-
tyttävä kyky käyttää siipipa-
reja toisistaan riippumatta.
Korentojen
historia ulot-
tuu yllättäen dinosauruksia-
kin kauemmaksi. Sudenko-
rennot jaetaan hento- ja aito-
sudenkorentoihin. Edelliset
ovat nimensä mukaan pieniä
ja hentoja, niiden siivet ovat
takaviistoon pystyssä. Aito-
sudenkorennot ovat vantte-
ria ja ne pitävät siipensä aina
levällään. Suomessa on tavat-
tu 55 sudenkorentolajia, koko
maailmassa peräti 5 500 lajia.
Yleisemmin Suomessa nähtä-
vät lajit lienevät hennot nei-
don- ja keijukorennot sekä ty-
tönkorennot ja aitosudenko-
rennoista ukonkorento ja jo-
kikorento. Sudenkorentoja ta-
vataan erityisesti vesien äärel-
lä, puroilla, joilla, lammilla ja
soilla, joskus metsissäkin.
Suurimman osan
elä-
mästään sudenkorento elää
vedessä sukeltelevana touk-
kana. Korea aikuisvaihe on
vain lyhyt huipennus suden-
korennon elämässä. Suden-
korentojen kehitys on vail-
linainen, kotelovaihetta ei
ole kuten perhosilla. Munat
munitaan veteen, jossa niis-
tä kehittyy toukkia. Toukka-
vaihe on pitkä, tyypillisesti
muutamia vuosia. Toukas-
ta kuoriutuu aikuinen, joka
elää vain muutaman viikon
tai runsaan kuukauden.
Sudenkorentojen
elämä
ja lentotaidot ovat kiehto-
neet myös runoilijoita ja tai-
teilijoita. Tyrväällä nuorena
asunut kuvittajamestari Ru-
dolf Koivu varmaan ihai-
li ja piirteli sudenkorentoja
Pesurinkoskessa Sastamalan
Roismalassa. Myöhemmin,
osaltaan näistä Vammalan
muistoista syntyi Helsingis-
sä ikimuistettavia satupiir-
roksia.
Sudenkorentojen
elä-
mässä on paljon kiehtovaa
seurattavaa. Reviirikäyttäy-
tymistä ja saalistamista on
helppo päästä näkemään
keskikesällä, samoin parit-
teluja ja munintaa. Säihky-
väsiipisten neidonkorento-
jen kosintamenojen näke-
minen on erityisen hieno
kokemus.
Sudenkorento on kaikes-
ta koreudestaan huolimatta
peto niin toukkana kuin ai-
kuisenakin.
Aikuisena ravinto koos-
tuu pienemmistä hyöntei-
sistä ja paarmoista, joita su-
denkorennot tulevat joskus
napsimaan ihmisten ympä-
riltäkin. Nuoren aikuisen
korennon elämä kuluu saa-
listellessa.
Tällöin ne lentelevät kau-
kanakin vesistöistä. Suku-
kypsyyden saavutettuaan
ne palaavat vesistöjen äärel-
le. Useimpien lajien koiraat
pitävät reviiriä, joka voi ol-
la esimerkiksi pätkä ranta-
viivaa.
Suomen lajistoon kuu-
luu ulkonäöltään ja väreil-
tään hyvin erivärisiä lajeja.
Useimmilla lajeilla koiraat ja
naaraat ovat eri värisiä.
Sudenkorennoistamme
viittä pidetään uhanalaise-
na, joita suojaa EU-direktii-
vi. Niitä uhkaavat vesistöjen
rakentaminen, likaantumi-
nen ja rehevöityminen. Use-
at muutkin ovat vähentyneet
kun soita on ojitettu ja virta-
vedet ovat likaantuneet. Su-
denkorennot ovat ympäris-
tön laadun mittareita.
Sudenkorentoja suojel-
laan parhaiten suojelemalla
niiden elinympäristöjä.
Lento sivuttain ja
pysähtyminen ilmassa ei onnistu
ihan tavalliselta tallaajalta, mutta
korennoille se on arkipäivää.
Neidonkorento on komea ilmestys metallin hohtoisissa väreissään. Sudenkorentojen hämmästyttävä lentotaito johtuu taidosta käyttää siipipareja toisistaan riippumatta. Hei-
näkuussa näitä komistuksia voi ihailla vesistöjen rannoilla.
1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,...36