Page 15 - Alueviesti_33

15

Keskiviikko elokuun 14. 2013

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

SaTu joutunee

vauhdikkaaseen

tehosekoittimeen

S

astamalan uusi kaupunginjohtaja pääsee mel-

koiseen myllerrykseen heti ensimmäisenä vir-

kasyksynään.

Jarkko Malmbergin

odotetaan

ratkaisevan kaupungin taloustalkoot lyhyessä ajas-

sa, ja vielä kaikkia luottamusryhmiä tyydyttävällä

tavalla. Arvelen kaupunginjohtajan viettävän pitkiä

iltoja talousarvion ja pitemmän ajan taloussuunni-

telman parissa. Voipi hujahtaa jokunen viikonlop-

pukin ennen kaikkien valtuustoryhmien hyväksyn-

tää kahden miljoonan säästöesityksille.

Vaan oikein vauhdikkaaseen tehosekoittimeen jou-

tunee vielä Sastamalan Tukipalvelu Oy, joka kantaa

lyhennettä SaTu, ei siis satu. Jälkimmäinenkin saat-

taa jonkun mieleen tulla, kun Sastamalan, Punka-

laitumen, Lavian ja Sastamalan koulutuskuntayh-

tymän omistaman 2004 perustetun yhtiön viime-

aikaisia toimia tarkemmin seuraa.

Parin viikon takainen laaja tietoliikennekatkos on

vain yksi naula, joka pistää esiin. Yhtiön tarjoamia

palveluja pidetään yleisesti kalliina ja vieläpä aina-

kin joiltakin osin huonosti hoidettuina. Yksi esi-

merkki on uudehko Sastamalan Ruoka- ja Puhtaus-

palvelut Oy. Tiettävästi kirjanpidon raportit ovat

sen verran vähäisiä, että yrityksen alkuvuoden tu-

loksesta ei oikein tiedetä mitään. Edes hankintame-

nojen rajuun kasvuun ei ole löytynyt selitystä, kos-

ka raportit kangertavat.

Onpa myrskytuulien matkassa kantautunut huhu-

ja siitäkin, että vuodenvaihteessa tehtyjen ohjelmis-

tomuutosten takia on palkanmaksuja myöhästynyt

ja laskutuksessa on yhä murheita. Sastamalan kau-

punki pyysi viime maanantaina yhtiöltä selvityk-

sen tietoliikennekatkoksen syistä ja siitä, miten yh-

tiö parantaa tilannetta. Ei pyydetty, ainakaan viral-

lisesti, selvitystä muista asioista.

Jos ongelmat jatkuvat pitkään, niin on mielenkiin-

toista nähdä, kauanko omistajat tilanteeseen tyyty-

vät. He kuitenkin maksavat mielestään joko riittä-

västi, liikaa tai liian vähän palveluista. Eli maksaji-

na ovat tavalla tai toisella lopulta veronkerryttäjät,

siis kuntalaiset. Erityisen herkästi saattaa jossakin

vaiheessa SaTuun suhtautua Sastamalan koulutus-

kuntayhtymä, jossa on totuttu rivakoihin liikkeisiin.

Vakavin äänenpainoin on kuulemma jossakin pu-

huttu SaTu Oy:n myymisestä puhtaasti yksityiselle

taholle. On arveltu, että ostajia olisi, koska asiakas-

kunta on suurelta osin jo valmiina. Asiaa pidetään

jopa mahdollisena yhtenä säästökohteena, joita eri

kunnissa tiheällä kammalla etsitään.

* * * * *

Kehujakin pitää antaa, jos on syytä. Vietin lähes

kolme tuntia Pukstaavissa ja Kiljusnäyttelyssä muu-

tama viikko sitten. Se oli ensimmäinen kerta, kun

taloissa poikkesin aivan turistinäkökulmasta. Puks-

taavi on toteutettu hienosti, tyylillä ja asiapitoises-

ti nuorempaakaan väkeä unohtamatta. Yläkerran

näyttely on sen verran kiehtova, että yhdellä käyn-

tikerralla sitä ei kokonaan kahlaa läpi.

Myös tornihuvilan Kiljusnäyttely oli mukava, eten-

kin nuoremmalle väelle. Kun pakkaan lisätään vielä

se vanhin kortti eli Herra Hakkaraisen talo, niin us-

kallan väittää, että kaupungin rahat eivät ole vaju-

neet kaivoon. Eihän sitä Roomaakaan yhdessä päi-

vässä rakennettu, ei myöskään mitään ihmisiä laa-

jalti kiinnostavaa matkailukohdetta.

SAKSI

TUT

Sastamalan

Kylät tutuiksi

-kuvakilpailu

Vastaukset:

kylattutuiksi@gmail.com

tai

postitse "Kylät tutuiksi"/Elävä maaseutu,

Sastamalan kaupunki, PL 23, 38201 Sas-

tamala. Kylät tutuiksi -valokuvakilpailu

kestää 20.11. saakka ja valokuvakilpailus-

sa on joka viikko uusi kilpailukuva ja vas-

tausaikaa on seuraavan lehden ilmestymi-

seen asti. Viimeinen kilpailukuva julkais-

taan 20.11. Kaikkien oikein vastanneiden

kesken arvotaan sadan euron arvoinen

tuotepalkinto voittajan valitsemaan liik-

keeseen. Voittaja julkistetaan 4.12.

Mihin sastamalalaiseen rakennukseen as-

tellaan tällaisesta ovesta?

(Viime viikon kuvassa oli Jaarassa sijaitse-

va Kiikoisten vanha paloasema, joka toi-

mii nykyään nuoristotilana.)

Serkkupäivät Viljonpirtillä 27.7.2013

Jälleen serkut oomme koolla,

hyvä näin yhdessä on olla,

vanhempiemme synnyinmäellä,

kovia kokemuksia on ollut väellä.

Jussi serkun koti tää,

mieleen tuo muistot nää:

Viimeisellä kun lomalla kävit,

sähköä kotiisi vedettiin, sen näit.

Valo tuo vaan koskaan ei

Sinulle loistanut, sun sota vei.

Millainen nyt pihapiiri tää,

Sulla jos perhe olis ja elämää.

Me tämä joukko vielä elämästä nauttia saamme,

surut ja ilot yhdessä jaamme.

Toisemme kun tapaamme,

krempat kotioven taakse hakaamme.

Sielu sisällä rippikoulua käy,

ikälukemiakaan juuri kasvoilta ei näy.

Paljon on muistoja yhteisiä,

elämämme alkutaipaleelta, nyt myönteisiä.

Mansikat makeat, kalavedet antoisat,

puintipäivien herkkupöydät,

makuelämystä parempaa tuskin löydät.

Työpäivä, välillä vaikka raskas,

illalla vapaus, hetken vielä kun jaksas.

Emme tarvinneet facebookia,

emme tietsikoita, youtuubia,

ei kilisseet kännykät, ilman selvittiin,

yhteen kun päästiin, asiat setvittiin.

Vanhempamme kaikkensa tekivät,

lapsillensa parempaa elämää etsivät.

Pula-aikaa vaikka elettiin,

maalla luontaistaloudella selvittiin.

Viljat, perunat, juurekset, pavut pellosta,

marjat ja omenat kotipuutarhasta,

maitoa lehmikarjasta, lihaa joulupossusta,

kanat kaakatti munilla, kuttukin tuotti juustoja.

Metsästä myös marjoja saimme, sieniäkin syksyllä haimme.

Lampaat villoja antoivat, pellot pellavaa kantoivat.

Näistä luotiin kankaita, villoista myös tikkureita ja sukkia.

Pässinpuskemista ei valitettu, pieneen pistelyyn oli alistuttu.

Puhdetöissä kaikki ahersivat,

myös miehet tarvekalut öljylampun valossa nakersivat.

Metsän puustoa harkitusti käytettiin,

erilaisiin tarpeisiin tarkoin eriteltiin;

tarvepuuksi sopiva, hakusessa oli, sitä etsittiin.

Haloilla pirtin muuri lämmitettiin,

oksilla, risuilla hellassa ruuat kypsennettiin,

pilkkeistä puukaasua häkäpönttöihin kehitettiin.

Ei tarvittu telkkaria, ei ylee eikä maikkaria,

ihmiset mielikuvia kehittivät, niitä ympäristöön levittivät.

Sukulais-Pransulla mielikuvitus lensi, parhaisiin juttuihin tai-

doillaan ensi.

Vanhassa saunassa eleli, metsästä pesään oksia veteli.

Milloinkaan ei valittanut,

vaikka elinolosuhteet kaikki normit oli alittanut.

Savusauna, maalattia, ei pöytää, eikä pallia,

puupenkki seinustalla, vähän vanhoja sanomalehtiä alla.

Tämän Leena-serkun kanssa totesimme,

Ruokapakettia jouluksi kun veimme sinne.

Kylällä hän kierteli, keppien kanssa pienin askelin eteni,

kertoi juttuja suuria, tosielämään ei minkäänlaisia juuria.

Asiantuntijakin oli neuvomaan,

Osaran maamieskouluun kun oli mennyt oppimaan.

Sivistynyt oli hällä kielen käyttö, tässä teille pieni näyttö.

Lapset samettikulleja prunneista keräsimme,

niitä Pransullekin esitimme.

Prutaali oli nimitys hänestä;

alhainen leväkasvi on selitti, näin ruman sanan kauniimmak-

si kehitti.

Toinen oli myös persoona, joka pirtistä pirttiin kiersi arkeina.

Härmäläksi häntä kutsuimme.

Häijy oli lapsille, myös omalle vaimolle,

kirves olalla perässä harppasi,

vaimo kun pakoon kylälle karkasi.

Apua, Ville tappaa minut vaimo juostessaan parkaisi.

Persoonia ei enää kylällä kierrä,

näistä lapset mitään ei tiedä.

Vanhemmat vielä tarinoita voisivat kertoa,

mutta lapset nykytekniikalle ovat persoja.

Muistot mielissämme häilyvät, pois meidän jälkeemme var-

maan häipyvät.

Kirjoitti Kyllikki

VASEMMISTON

KANSANEDUSTAJAT

TAVATTAVISSA HUITTISISSA

KESKIVIIKKO 21.8. KLO 12–13

HUITTISTEN K-SUPERMARKET

LAUTTURIN EDUSTA (SÄRMÄNKATU 1)

Liikenneministeri Merja Kyllönen ja kansanedustaja

Silvia Modig.Tarjolla Kivikylän grillimakkaraa ja

kahvia. Tervetuloa keskustelemaan!

JÄRJESTÄJÄ:

VASEMMISTOLIITON

EDUSKUNTARYHMÄ.

Page 15 - Alueviesti_33_2013