Page 2 - Alueviesti_6_2013

2 Keskiviikko syyskuun 11. 2013
Kepolan markkinat
Köyliön seurakuntatalo
täytti humussa 40 vuotta▶ ”Tuleekohan se torpparihistoriasta, että köyliöläiset ovat
hienolla tavalla vaatimattomia ja yritteliäitä?”
• Jaana Grankvist
jaana.grankvist@alueviesti.fi
Jaa-a. Perustettiinko Köyli-
ön seurakunta vuonna 1487,
1960-luvulla vai jo ennen
Kristusta?
Se oli ensimmäinen kysy-
mys seurakunnan laatimas-
sa tietokilpailussa lauantaina.
Seurakunnan väki oli muu-
toinkin lystikkäällä mielellä,
sillä Köyliön seurakuntatalo
juhli vuosittaisten Kepolan
markkinoiden yhteydessä ra-
kennuksen 40-vuotispäiviä.
▶ Se on ainakin varmaa, et-
tä nykyinen kirkkoherra Sa-
kari Vuola on toiminut teh-
tävässään rippusta vaille 13
vuotta, nuorisotyönohjaaja
Markus Saarenketo tuli ta-
loon vajaa seitsemän vuotta
sitten ja kanslisti Ritva Kal-
lio otti seurakunnasta pestin
vuonna 1999.
Talouspäällikkö Ulla-
Maija Tupala aloitti Köy-
liön seurakunnassa 1. tam-
mikuuta 1983, jolloin seu-
rakuntatalo täytti 10 vuotta.
”30 vuotta sitten meillä
aloitettiin nuorisotyö. Talos-
sa kokoontuivat seurakunnan
piirit ja pyhäkoulu. Nyt ta-
lo on kahdeksan työntekijän
päivittäinen työpaikka. Ti-
loissamme toimintaansa jär-
jestävät partio ja Mannerhei-
min Lastensuojeluliitto.”
▶ Köyliön noin 2700 asuk-
kaasta seurakuntaan kuu-
luu 2443 kuntalaista. Kir-
kollisveroa nostettiin tästä
vuodesta alkaen 1,75 pro-
senttiin. Sitä ennen se oli
30 vuotta pysynyt 1,5 pro-
sentissa.
”Seurakuntatalon lisäksi
kiinteistöjämme ovat vain
Köyliönjärven saaren kirk-
ko ja Järvisali. Vuorenmaan
kirkon seurakunta omistaa
puoliksi Vuorenmaan Ruko-
ushuoneyhdistyksen kanssa”,
talouspäällikkö kertoo.
Pappilansa seurakun-
ta myi yksityiselle ostajalle
muutamia vuosia sitten. En-
nen seurakuntatalon valmis-
tumista tilaisuuksia, tapah-
tumia ja rippikoulua pidet-
tiin hajautetusti muun mu-
assa pappilassa ja seurakun-
tatalon paikalla aikaisemmin
olleen puutalon vuokrahuo-
neissa.
Seurakuntasalissa pide-
tään enimmäkseen hauta-
jaisten muistotilaisuuksia, ja
kerran vuodessa on kinkerit.
Sali on myös kirkkoneuvos-
ton ja kirkkovaltuuston ko-
koontumispaikka.
▶ Kirkkoherra Sakari Vuo-
lan luonnehdinnan mukaan
köyliöläiset ovat mukavia,
hienolla tavalla vaatimatto-
mia ja yritteliäitä ihmisiä.
”Mahtaako se tulla torp-
parihistoriasta? Täällä ei tär-
keillä.”
Seurakuntatalon viraston
ovesta sisään köyliöläiset as-
tuvat pääasiassa hautauksiin
liittyvien asioiden takia.
”Surutyö alkaa kansliassa
käynnillä. Muutoin meitä lä-
hestytään ensisijaisesti puheli-
mella ja toiseksi eniten sähkö-
postilla. Sähköisiä virkatodis-
tuksia olemme laatineet tois-
takymmentä vuotta. Hau-
danhoitojen järjestyminenkin
saatiin tietokoneelle jo ennen
vuosituhannen vaihdetta sa-
moin kuin palkanmaksut”,
kertoo kanslisti Ritva Kallio.
”Kirjanpito meni tietoko-
neelle jo vuonna 1985, mut-
ta koneet ja ohjelmat olivat
ihan toisenlaisia kuin tänä
päivänä. Talossa on vuosi-
kymmenten aikana tehty
useaan kertaan huonejärjes-
telyjä ja sisäremonttia ja uu-
sittu vesikattoa. Meillä on
tarkan markan väkeä, ja tilat
ovat juuri meille mitoitetut”,
talouspäällikkö summaa.
▶ Kankaanpäästä kotoi-
sin olevan nuorisotyönoh-
jaaja Saarenkedon työaika
painottuu iltoihin ja viikon-
loppuihin.
”Köyliöön muutin Espoos-
ta, kun sain viran tutuno-
maisista satakuntalaisista
maisemista. Täällä maaseu-
dulla nuoret ovat avoimem-
pia ja rauhallisempia kuin
pääkaupunkiseudulla, jossa
jo 15-vuotiailla on halu ja
kiire olla aikuisia. Köyliössä
tulevaisuus näyttää hämäräl-
tä kuntaliitoskuvioissa. Ku-
ka tulee kunnan isoveljeksi,
lähteekö kouluja pois? Säky-
län kanssa meillä on paljon
luontevaa yhteistyötä seura-
kuntienkin kesken.”
▶”Varhaisnuorille on mo-
nia kerhoja. Kesän koho-
kohtia ovat lasten leiri ja
rippileiri. Kaikille avoimet
nuortenillat ja isoskoulu-
tus ovat seurakuntataloa
vastapäätä olevassa raken-
nuksessa. Reissuja teem-
me muun muassa gospel-
tapahtumiin.”
Lasten leiri on useana
vuonna peräkkäin ollut Me-
rikarvialla.
Kesän rippileiri oli Eura-
joella.
”Omaa emäntääkään
vuonna 1487 perustetulla
seurakunnallamme ei kos-
kaan ole ollut, vaan käytäm-
me tarvitessamme ulkopuo-
lisia keittiöammattilaisia ja
pitopalvelua”, muistuttaa
talouspäällikkö Ulla-Maija
Tupala.
Metrilakun
tähden
Kepolan markkinat levittäytyvät pitkin kylän tienvartta.
Laarit notkuvat vihannesta ja auringonkukkaa. Rekeissä
ja pöydillä houkuttavat tekstiilit ja vaatteet.
Seurakunnan kahvilateltassa parikymmenasteisessa
syksyn paahteessa istuva Juha Kulmala selvittää tulleen-
sa humuun metrilakun tähden.
”Kaverillakin on tänään synttärit ja lahjahan piti kek-
siä.”
Kulmala kertoo olevansa paluumuuttaja Köyliöön.
Hän on syntyjään Ehtamosta ja pyyhkäissyt niin läpi
Kotkan, Tampereen kuin Espanjan Fuengirolankin.
”Paras on tämä kylien kunta Köyliö. On yhteisöllisyyt-
tä, kiireettömyyttä ja luonnonrauhaa. Kerrostaloasumi-
nen on sitä, että ihmiset katsovat ulos astuessaan alas var-
paisiin, pistävät ravihevosen laput silmille ja ehkä puolen
kilometrin päässä toisistaan moro! sanovat.”
”Meillä on pankki, kauppa ja asiamiesposti. Viereises-
sä Säkylässä on lisää palveluita, kuten lääkäriasema ja ur-
heilumahdollisuuksia. Siltä tuntuu, että päättäjät vain ve-
tävät viivaa pienten paikkakuntien kohdalle tietämättä,
mitä meillä oikeasti tapahtuu.”
Kulmalaa ei kuntaliitoksissa Huittisten suunta viehä-
tä, mutta Euran kyllä.
”No, vuorenmaalaisia Huittinen enemmänkin saattaa
kiinnostaa. Toisaalta vaikuttaa siltä, että Säkylä ei ole ha-
lukas yhtään isompiin kokonaisuuksiin kuin yhdistymi-
seen Köyliön kanssa.
▶ Vaimojaan Kepolan Kaino-myymälän syövereistä
odottelevat Harry Wiklund ja Kari Vaaranmaa ovat vai-
kuttuneita siitä, kuinka hyvin Säkylällä menee.
”On menestyviä, isojakin yrityksiä eikä työttömiä juuri
lainkaan. Eläköityessä on suunnitelmissa muuttaa koko-
naan Iso-Vimman alueelle, jossa meillä on vaimon syn-
tymätontille rakennettu omakotitalo”, kaavailee turku-
lainen Wiklund.
Tamperelainen kerrostaloasuja Vaaranmaa pohtii,
mahtaako tulevaisuuden kartoilla maakuntarajoilla juu-
rikaan olla merkitystä.
”Mutta tyhjiöitä tulee moneen paikkaan, kun palvelui-
ta keskitetään isompiin keskuksiin. Meillä on omakotita-
lo Jalasjärvellä, ongelmakunnassa. Aikuiskoulutuskeskuk-
semme syyllistyi 35 miljoonan euron tukien väärinkäytök-
siin, jonka kuntalaiset joutuvat maksamaan. En silti usko,
että asia saa siellä sentään kunnastapakoa aikaan.”
Seurakuntatalo on talouspäällikkö Ulla-Maija Tupalan päivittäinen työpaikka. Nuo-
risotyönohjaaja Markus Saarenkedon työaika painottuu iltoihin ja viikonloppuihin.
Kepolan markkinoiden juhlahumun nostattajina olivat kirkkoherra Sakari Vuola, kanttori Johannes Perko ja ou-
lulaisen Pressan Kattien katti.
Juha Kulmala on paluumuuttaja Köyliöön.