Page 15 - Alueviesti_17

15

Keskiviikko syyskuun 25. 2013

Vastaukset:

kylattutuiksi@gmail.com

tai postitse "Kylät tutuiksi"/Elävä maaseutu, Sastamalan kaupun-

ki, PL 23, 38201 Sastamala. Kylät tutuiksi -valokuvakilpailu kestää 20.11. saakka. Kaikkien oikein vas-

tanneiden kesken arvotaan sadan euron arvoinen tuotepalkinto voittajan valitsemaan liikkeeseen. Voit-

taja julkistetaan 4.12. Kaikki tähän mennessä julkaistut kuvat löytyvät osoitteesta:

www.sastamalanky

-

lat.fi/kylat-tutuiksi/

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Ulko-oveen teipatut

nimilistat iskivät

hyvällä tai pahalla

L

iekö sitten eletty vuoden 1966 kevättä, kun

kaikkialta Vammalasta ajelehti hieman toi-

sella kymmenellä olevaa nuorta väkeä Vam-

malan yhteislyseon pihamaalle. Tätä joukkokatsel-

musta edelsivät pääsykokeet, joihin kansakoululai-

set innolla osallistuivat. Tavoitteena oli tietenkin

pääsy korkeampaan opinahjoon eli keskikouluun.

Sinne kun pääsi, vältti kansalaiskoulun, jota josta-

kin syystä noihin aikoihin pidettiin alemman kas-

tin kouluna.

Kymmenet silmäparit nauliutuivat yhteiskoulun la-

sioviin. Niihin oli teipattu nimilistat, joihin kirja-

tut saivat seuraavana syksynä tepastella viisiluok-

kaiseen keskikouluun. Sen jälkeen häämötti vielä

lukio, jonne etevimmät etenivät. Nuo listat ovat

jääneet mieleen ikuisiksi ajoiksi, sillä nimien lisäk-

si perään oli laitettu pistemäärät. Kuten sen ajan

tapoihin kuului, lista oli rakennettu paremmuus-

järjestykseen.

Nimilistat siis iskivät joko hyvällä tai pahalla. Muis-

taakseni kohdallani oli 55 pistettä, tai jotakin sii-

hen suuntaan. Olin siis jonon hännillä, mutta kes-

kikouluun mentiin kilpailemaan. Mitenkään mieltä

ei hyvinyt, kun perussivistyksenkin saamiseksi piti

kamppailla, kuten jääkiekkokaukalossa.

Eli en osallistunut missään vaiheessa peruskoulun

ihanuuteen. Jälkeenpäin olen ajatellut, että tuo kan-

saa tasapuolisesti sivistävä koulu oli ihanteellinen

ratkaisu tuleville sukupolville. Entisaikojen keski-

koulun oppimäärä oli kaikkien saavutettavissa ja

vielä oppivelvollisuuden piirissä. Ei tarvinnut enää

ostella oppikirjoja, maksaa ruokarahaa tai lukukau-

simaksuja.

Peruskoulun ihme toteutui silloisessa Vammalassa

täysimääräisesti 1973. Keskikoulun aloittaneet siir-

tyivät sujuvasti peruskoulun yläasteelle ja ekaluok-

kalaiset ala-asteelle. Sylvään punatiilinen peruskou-

lujen äiti sai sisuksiinsa vajaat 500 oppilasta, koska

Marttilan vanha keskikoulu oli myös asialle valjas-

tettu. Suurin osa keskikoulun opettajista myös va-

likoitui peruskoulun virkaan, joten muutos ei sillä

tavoin olut kovinkaan suuri.

Suuri se silti oli, koska peruskoululla oli myös vas-

tustajansa. Enpä muista oliko se Vammalassa kovin-

kaan äänekästä, mutta silti sitä oli. Peruskoulun sa-

nottiin tasapäistävän ihmisiä, kun reilu kilpailu uu-

puu ja kaikille jaetaan tietoa tasapuolisesti. Metsään

menivät nuo epäilijät, sillä suomalainen peruskou-

lu on maailman laajuisesti kyntensä näyttänyt. Ei

kait ole mennyt viime aikoina vuottakaan, jolloin

eri tutkimusten mukaan suomalainen peruskoulu

on kärkikastia.

Nykyajan peruskoululaisia, ei tietenkään yleistä-

en, moititaan huonosta käytöksestä, koulukiusaa-

misesta, opettajien kiusaamisesta ja opintojen lai-

minlyönnistä. Veikkaanpa, että nykyisin ei ole noita

mainittuja asioita yhtään enempää kuin aiemmin-

kaan. Asioihin vain puututaan ravakammin ja nii-

tä oikeasti hoidetaan. Ei pelkillä jälki-istunnoilla

ja kotimuikkareilla vaan myös keskustelemalla niin

oppilaiden kuin vanhempienkin kanssa. Ja apua on

tarjolla aivan eri malliin kuin ennen.

Nostan hattua, jos olisi, suomalaiselle ja sastamala-

laiselle peruskoululle.

SAKSI

TUT

Kylät tutuiksi -valokuvakilpailu

Kuvasarjassa ollaan patikoimassa Sastamalan länsiosassa. Mainitse kylän tai kohteen nimi.

Viime viikon kuvassa oli Salmin kylässä sijaitseva Otamus.

Yt-neuvotteluilta ei vältytty

▶

Karkun evankelinen opisto tasapainottaa talouttaan.

•

Samuli Kinnari

iskelma@alueviesti.fi

Karkun evankelisen opiston

henkilökunta kutsuttiin vii-

me torstaina opiston joh-

don toimesta koolle kuule-

maan tällä viikolla alkavista

yhteistoimintaneuvotteluis-

ta. Neuvottelujen tavoittee-

na on tasapainottaa opiston

talous ja mahdollistaa toi-

minnan jatkuvuus. Opiston

tilinpäätös on ollut kahtena

edellisvuotena yli 250 000

euroa alijäämäinen. Täksi

vuodeksi laadittu budjetti

tehtiin 180 000 euroa alijää-

mäiseksi. Ensi vuonna opis-

ton johtokunnan asettama-

na tavoitteena on päästä nol-

latulokseen.

Merkittävin syy toimin-

nallisesti vireän opiston

heikkoon taloustilanteeseen

on siinä, että valtio on lei-

kannut kaikkien kansanopis-

tojen osalta vapaan sivistys-

työn tukia syksystä 2011 al-

kaen. Tuolloin valtionosuu-

det laskivat 15 prosenttia.

Viime vuonna valtion tu-

ki aleni Karkun evankelisen

opiston osalta yli 70 000 eu-

roa. Valtionosuuksien leik-

kaus yllätti kansanopistot

ennen kaikkea siksi, että va-

paan sivistystyön tuet mak-

setaan tehdystä koulutus-

työstä jälkikäteen. Tukisum-

mat perustuvat parin edellis-

vuoden opiskelijaviikkomää-

rien keskiarvoon.

Vapaan sivistystyön piiriin

kuuluvat kurssit eivät tähtää

tutkintoon. Karkun evanke-

lisessa opistossa tutkintoon

johtavista koulutuksista erä-

linjan ja kymppiluokan val-

tiolta saatava rahoitus on vä-

hentynyt.

Opistossa toimii myös

lukio, jonka opiskelijamää-

rä on ollut nousussa viime

vuosina. Opiston viikon-

loppukurssi- ja kesätoimin-

ta on vilkasta.

Työntekijöitä opistolla on

35. Näistä 29 on pysyviä työ-

suhteita. Määräaikaisia työn-

tekijöitä on kuusi. 1,8 mil-

joonan euron henkilöstöku-

lujen osuus opiston tämän

vuoden budjetista on noin 60

prosenttia. Osuus on noussut

hiukan viime vuoden tilin-

päätöksestä, sillä muita me-

noja on karsittu. Esimerkiksi

viime marraskuussa uusitus-

ta lämmitysjärjestelmästä tu-

lee 90 000 euron säästöt vuo-

sittain. Ensi vuoden osalta on

muun muassa päätetty vä-

hentää vuokratilojen käyttöä.

"Nollabudjetin laatiminen

on mahdotonta ilman sääs-

tötoimia ja rakenteellisia uu-

distuksia. Säästötoimilla voi

olla myös henkilöstöön koh-

distuvia vaikutuksia", Kar-

kun evankelisen opiston reh-

tori

Marja Koskenniemi

ku-

vailee tilannetta.

Työvoiman mahdollinen

vähentäminen tarkoittaisi

koko henkilöstön lomautus-

ta enintään kuukauden ajak-

si sekä enimmillään kuuden

henkilön irtisanomista.

Mahdolliset henkilöstövä-

hennykset tai lomautukset

tehtäisiin mahdollisimman

pian neuvotteluiden päät-

tymisen jälkeen, viimeistään

vuoden 2014 aikana.

Karkun evankelista opistoa ylläpitää Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley).

Yt-neuvottelut eivät koske muuta Sleyn henkilöstöä tai muita yksiköitä. Kuva: Han-

nu Häkämies.

▶

LUKIJALTA

Hautamaan

uni

- 87-vuotias

eläkeläinen

muistelee

Menin äidin kanssa hau-

tamaalle keväällä vuonna

1938. Oli varmaan huhti-

kuu, kun oli kylmää.

5-6 kilometrin matka tai-

tettiin jalan. Olin saanut

veljeltä pyörän talvella ja oli

mielipaha, kun en saanut ot-

taa sitä hautamaan reissulle.

Äiti sanoi, mennään jalan,

on kivempi.

Kuljettiin siellä täällä. Sil-

loin oli vanha kappeli ja vie-

lä kauan sen jälkeen. Löy-

sin kiven, kun hautausmaa

oli vihitty marraskuun 22.

päivä 1891. Siihen oli eka-

na haudattu 4-vuotias tyttö

Hilda Sofia Perko.

Kun löysin erikoishau-

dan, huusin äidille ja hän

tuli luokseni. SItten tuli ai-

ka lähteä kotiin, kun mus-

tia pilviä oli taivaalla, ei kui-

tenkaan ukkosta. Kuitenkin

sade yllätti kilometri ennen

kotia.

Unen näin 24.-25. pnä

maaliskuuta ja sitten 1 vuo-

rokauren selvisi Perko-nimi.

Enkä koskaan eläissäni käy-

nyt sillä haudalla. Uniin tu-

li v. 1880-18-- en tiedä mi-

tä tarkoitti. Ehkä Jumala lä-

hetti terveisiä, on sulla paik-

ka vapaa.

Hautamaan vihkimises-

tä tulee marraskuussa 22. p.

122 vuotta. Kun hautamaa

vihittiin, viikko siitä 4v. tyt-

tö enimmäinen haudattu.

Mistä tuli tällainen uni?

On elämä koitellut omaa

perhettä. Kun yksin matkaa

jatkaa saa, niin 75 vuoden

muistot palajaa.

Toivo U. eli pikku-Topi

Page 15 - Alueviesti_17_2013