Page 30 - Alueviesti_40_2013
Basic HTML Version
30
Keskiviikko lokakuun 2. 2013
Ammattiosaamisia ja opinpolkua
Laajennettu työssäoppiminen
vastaa yritysten työvoimatarpeisiin
•
Sauli Rinne
Sastamalan koulutuskun-
tayhtymässä on mahdolli-
suus toteuttaa laajennettua
työssäoppimista yritysyh-
teistyönä.
Laajennetun työssäoppi-
misen tarkoituksena on vas-
tata mahdollisimman hyvin
yritysten työvoimatarpeisiin.
Sen tavoitteena on luoda in-
tegroitu oppimisympäristön
toimintamalli Saskyn oppi-
laitosten ja työelämän vä-
lille.
Huittisten ammatti- ja
yrittäjäopisto toteuttaa tä-
tä toimintamallia data-
nomiopiskelija
Jussi Leppä-
sen
kohdalla. Hänen työssä-
oppimispaikkana on Huit-
tisten Laatuauto Oy.
Huittisten ammatti- ja
yrittäjäopistossa on käytös-
sä viiden jakson lukuvuosi.
Jussi opiskelee lukuvuoden
2013–2014 viidestä jaksos-
ta kolme Huittisten Laatu-
autossa.
▶
Jussi suoritti
keväällä
normaalin työssäoppimis-
jakson Laatuautossa, jolloin
hän sai osaamisestaan erin-
omaiset arviot työpaikkaoh-
jaajaltaan
Henri Kiutulta
.
Kiuttu on toiminut Laatu-
autossa ICT-asiantuntijana
lähes 10 vuotta. Jussin hy-
viksi puoliksi työpaikkaoh-
jaaja nimeää oma-aloittei-
suuden sekä kyvyn reagoi-
da nopeasti muuttuviin ti-
lanteisiin.
Opiskelijasta saatu palau-
te ja osaamisen laatu saivat
opettaja
Sauli Rinteen
eh-
dottmaan laajennettua työs-
säoppimisen mallia. Yhteis-
työmuodossa jokaisen jak-
son alussa laaditaan työ-
paikkaohjaajan, ohjaavan
opettajan ja opiskelijan yh-
teistyössä jakson suunnitel-
ma. Jakson lopussa suorite-
taan yhteenveto, jossa arvi-
oidaan opiskelijan osaamis-
ta suhteessa tutkinnon osan
tavoitteisiin ja arvioinnin
kohteisiin sekä arviointikri-
teereihin.
▶
Huittisten Laatuauto Oy
soveltuu hyvin data-
nomiopintojen eli tieto- ja
viestintätekniikan perustut-
kinnon työssäoppimispai-
kaksi, sillä esim. työntekijöi-
den tietokoneita eli työase-
mia yrityksellä on käytös-
sään yli viisikymmentä kap-
paletta. Yritys tarvitsee usei-
ta tietoteknisiä palveluja,
joita tietohallinto pitää yllä.
Autoliikkeen tietohallinnon
vastuulla on monipuolinen
ympäristö. Tietokoneiden li-
säksi vastuulla ovat mm. au-
ton testauslaitteet, kännykät,
infotelevisiot ja tulostimet.
Autoliike on haluttu paikka
opiskelijoiden keskuudessa
työssäoppimispaikaksi.
Työssäoppija Jussi Leppänen (vas.) ja työpaikkaohjaaja Henri Kiuttu työn äärellä.
Pyöreitä vuosia
Tanssikrouvilla taivutellut
jo yli 300 000 henkeä
•
Pauliina Vilenius
Kun Häijään Tanssikrouvil-
la järjestettiin ensimmäiset
tanssit, oli jalkojen alla pelk-
kää betonia. Rakennuksessa
toimi aiemmin huonekalu-
liike, joten lattia oli peitetty
tyyliin sopivasti kokolattia-
matolla. Kun ajatus tansseis-
ta virisi, tartuttiin teräasee-
seen. "Leikkasimme mat-
topuukolla sopivan palasen
matosta pois. Vähän putsat-
tiin ja se oli siinä", muistelee
Veli Haapanen
.
Betonilla pyörähdeltiin
melko tarkkaan 20 vuotta
sitten. Ensimmäiset tanssit
nimittäin pidettiin 1. loka-
kuuta 1993.
▶
Betoni
on sittemmen
vaihtunut merbau-parket-
tiin, jota huoltaa hellästi
Hilkka Huitula
. Tanssien
jälkeen lauantaiaamuisin lat-
tia pestään. Viikolla se mo-
pataan kertaalleen. "Tors-
taina levitän siihen isännän
kanssa parafiinia ja kun se
kovettuu, lattia hiotaan. Ai-
na pitää tietenkin vähän tes-
tata, luistaako se kunnolla",
Huitula nauraa.
"Vielä ei ole tarvittu erilai-
sia voiteluja, mutta saa näh-
dä tuleeko vielä sellainenkin
aika", Haapanen leukailee.
▶
Tansseja
järjestää urhei-
luseura Mouhijärven Mal-
li. Huitula kertoo olleensa
talkoissa mukana kaikki 20
vuotta. "Tämä on sosiaalista
ja hienoa, saa olla ihmisten
kanssa tekemisissä. Ja kun it-
sellä on talkoista vapaa ilta,
nautimme tansseista miehen
kanssa. Siinä tulee liikuttua
ihan huomaamattaan."
Huitula kertoo jopa mie-
hensä selän parantuneen
tanssin avulla. "Välilevyn
pullistumia paranneltiin en-
sin kävelemällä, mutta sit-
ten piti keksiä jotakin muu-
ta. Tanssi on tehonnut."
▶
Mallin riveissä
talkoolai-
sia on noin 65. Joukko on
jaettu neljäksi ryhmäksi, jo-
ten vastuuvuoro osuu koh-
dalle kerran kuussa. Krouvi
vetäisi noin 650 henkeä. Ny-
kyään parketilla taivuttelee
perjantai-iltaisin keskimää-
rin noin 400 tanssijaa.
Ennätysyleisön veti 90-lu-
vun puolivälin kieppeillä
Ja-
ri Sillanpää
. Mies oli nous-
sut Satulinnan myötä kan-
san suosioon ja Tanssik-
rouvilla Siltsua ihaili peräti
1069 maksanutta asiakasta.
▶
Veli Haapanen
vastaa
Tanssikrouvin esiintyjistä.
Hänen mukaansa kaikkia yri-
tetään miellyttää valitsemalla
estradille sekä kokeneita kon-
kareita että eturivin viihdyt-
täjiä. "Esimerkiksi
Kaija Poh-
jola
ei ole esiintynyt meillä
vuosikausiin, mutta nyt syys-
kuussa hän oli lavalla."
Krouvin esiintyjien ha-
lutaan esittävän perinteistä
tanssimusiikkia humppineen
ja jenkkoineen. Tämän per-
jantain juhlatanssien esiinty-
jä on takuuvarma Pekkanis-
kan pojat, joka täyttää juu-
ri nämä vaatimukset. "Taat-
tua tanssimusiikkia", tuumaa
myös Hilkka Huitula.
▶
20 vuodessa
on ehdit-
ty tanssia noin 800 kertaa.
"Se tekee reilusti yli 300 000
tanssijaa kaikkien näiden
vuosien aikana", Haapanen
laskeskelee.
Tanssikrouvi on mones-
sa mielessä perinteinen tans-
sipaikka. Narikka ja juoma-
vesi ovat ilmaisia, kahvit juo-
daan "porsliinikupeista" ja
grillimakkara maksaa vain
1,5 euroa. Tanssijat tuntuvat
arvostavan Krouvin ainutlaa-
tuista ilmapiiriä, sillä Tanssi-
Viihde -lehti palkitsi paikan
talven 2010-2011 viihtyisim-
pänä tanssipaikkana.
Näin "unelmia luovaa kohtauspaikkaa" mainostettiin Alueviestissä syyskuun 30. päi-
vänä 1993.
”
Siinä tulee liikuttua
ihan huomaamattaan.
Alasatakunnan
puulaakiviestit
juostiin Köyliössä
•
Timo Lehtonen
>Kirpeässä syyssäässä juos-
tiin perinteiset Alasatakun-
nan puulaakiviestit Köyli-
ön ollessa järjestelyvuoros-
sa. Mukaan oli saatu taas
hieman enemmän joukku-
eita, eli tulevaisuus näyttää
paremmalta. Mukana oli
joukkueita alueen jokaiselta
paikkakunnalta: Eurasta kol-
me, Säkylästä yksi ja Köyli-
östä yksi. Sarjoja oli nyt se-
kä miehille että sekajoukku-
eille, nuorten sarjaa ei tällä
kertaa järjestetty.
Kilpailu käytiin tasaisena
aina kolmannelle osuudelle
asti, jossa kärjessä vuorotte-
livat Kestävyystalli TT Leh-
tonen ja Hinnerjoki. Näin
jatkui aina ankkuriosuudel-
le asti, jossa Hinnerjoki piti
pintansa edelleen ja
Tainioi-
den
perhejoukkue nousi toi-
seksi. Näin kisan nopein ja
samalla miesten voittaja oli
Hinnerjoki ja sekajoukkuei-
den sarjan vei nimiinsä Tai-
niot
Tonin
kovan ankkuri-
osuuden ansiosta. Kiertopal-
kinnot löysivät jälleen otta-
jansa.
Kisajärjestäjän vuoroa ke-
vään hiihdolle tarjottiin nyt
sekä Euralle, joka olisi vuo-
rossa ja tauon jälkeen taas
joukkueen mukaan saaneel-
le Säkylälle. Hiihdot järjeste-
tään taas helmi/maaliskuus-
sa ensi vuonna.
Kilpailujen järjestelyistä
vastasi Lallien hiihto-ja am-
pumahiihtojaosto ja kunnan
sivistystoimi. Palkinnot ja-
koi sivistyslautakunnan pu-
heenjohtaja
Sirpa Lahti
.
▶
Tulokset:
Miehet
1. Hinnerjoki, Eura 36.02
2. Kestävyystalli TT Lehto-
nen, Köyliö 37.19
Sekajoukkueet:
1. Tainiot, Eura 36.58
2. Superottelijat, Eura 38.22
3. Porin Prikaati, Säkylä
39.15
Viesteihin oli saatu mukaan enemmän joukkueita, eli tu-
levaisuus näyttää paremmalta.
