Page 10 - Alueviesti_41

10

Keskiviikko lokakuun 9. 2013

Otsikoiden

takaa

•

Juha Aho

Tunne!

T

erve Sastamala. On ollut ilo saapua Vam-

malaan ja huomata, kuinka mahtavia ihmi-

siä täällä onkaan. Lentopallosta kiinnostu-

neet ihmiset ovat tulleet avoimesti juttelemaan ja

kertomaan omia ajatuksia niin lentopallosta kuin

muistakin asioista. Olenkin jo ensimmäisistä päi-

vistä lähtien huomannut, kuinka tunteella ihmiset

ovat mukana VaLePan toiminnassa. Se vilpitön an-

tamisen ilo lentopalloa ja valepalaisia kohtaan on

käsin kosketeltavaa.

Täällä ihmiset ovat ainakin huomanneet sen, mi-

ten mahtavia tunteita lentopallo kaikkine muotoi-

neen voi antaa. Niin hienolla tunteella ihmiset ovat

VaLePan toiminnassa mukana. Olen jopa ihmetel-

lyt, että olenko Suomessa. Ai miksi olen ihmetellyt?

Siksi, koska ihmiset näyttävät täällä tunteensa ja in-

tonsa lentopalloa kohtaan. Eihän suomalainen näy-

tä tunteitaan. Ainakaan suomalainen mies ei näytä.

Karttakirjaa aikani luettuani löysin kuin löysinkin

Suomen sisältä myös Sastamalan. Eli, kai sekin on

mahdollista, sis se tunteiden näyttäminen. Sellai-

sen vaikutelman te olette ainakin minulle antaneet.

Lentopallo onkin sellaista tunteiden vuoristorataa,

mitä ei ihan joka paikasta saa. Onnistumiset ja ilon

tunteet antavat niin paljon, että niitä haluaa aina

vaan lisää. Ne ovat niin vahvoja, että jättävät nega-

tiiviset tunteet taakseen. Pettymyksien jälkeen on

valmis taistelemaan ja tekemään töitä sen eteen, et-

tä saa kokea uudelleen sen ilon ja onnistumisen rie-

mun. Nämä tunteet jäävät elämään ja niitä on myö-

hemmin mukava muistella.

Kaiken tuon eteen myös VaLePan mestaruusliiga-

joukkue on tehnyt töitä koko kesän. Joukkueen yh-

teishenki on upealla tasolla. Treeneissä on menty

”niska limassa” ja pelaajat ovat antaneet harjoituk-

sissa kaikkensa. Vaikka harjoitukset ovat olleet ko-

via, niin silti olemme nauttineet jokaisesta hetkestä,

jonka olemme saaneet joukkueena viettää. Odo-

tankin joukkueelta menestystä ja mieleenpainuvia

pelejä kaudella 2013-2014. VaLePa tulee antamaan

kentällä kaikkensa ja taistelemaan jokaisesta pallos-

ta loppuun asti, jotta saamme paljon niitä kuului-

sia ilon ja onnistumisen tunteita.

Tulkaahan katsomaan VaLePan pelejä ja nautti-

maan siitä jännityksestä, jota pelit antavat. Kan-

nustakaa, huutakaa, vaatikaa, iloitkaa ja eläkää tun-

teella mukana. Yhdessä teemme tulevasta mesta-

ruusliigan kaudesta unohtumattoman. Toivotta-

vasti muistot tästä kaudesta tulevat olemaan kul-

lan värisiä!

Kirjoittaja on VaLePan edustusjoukkueen uusi keski-

torjuja.

Hovipiika

Odotettu ravintola

avasi Sastamalassa

▶

Alueviesti testasi päivän lounaan ja teki

pistokokeen a la carte -listalle.

•

Laura Haavisto,

Pauliina Vilenius

Kaivattu ja odotettu Ravin-

tola Hovipiika on vihdoin

avannut ovensa Vammalan

keskustassa.

Hyvällä paikalla kaupun-

gin ytimessä, entisen Pukin-

sarven tiloissa sijaitseva Ho-

vipiika tarjoaa ruokailijoille

sekä lounasta että annoksia

a la carte -listalta.

Kävimme testaamassa ra-

vintolan tarjonnan viime

keskiviikkona, jolloin lou-

naalla tarjottiin pinaattikeit-

toa sekä karjalanpaistia.

▶

Kun ravintolasaliin

astuu,

voi vain todeta sen kokeneen

uusien yrittäjien käsissä to-

dellisen muodonmuutoksen.

Katot ja lattiat ovat tummia,

verhoissa ja yhdessä tehoste-

seinässä toistuu lämpöä tuo-

va murretun oranssin sävy.

Rouheutta tilaan antaa kä-

sittelemätön puu.

Pöytiä ravintolassa on yli

kymmenen, joten ruokaili-

joille pitäisi riittää tilaa. Sei-

nien vierustoille sijoitettu-

jen pöytien ääressä istutaan

sohvilla, jotka ovat istuma-

lihaksille mukavia, mutta

aavistuksen liian matalia.

Me olemme keskimittaista

pidempiä naisia, mutta toi-

sen selkä joutui silti kovil-

le lautasen päälle kurkotel-

taessa.

▶

Vastaanotto

on lämmin,

ja tarjoilija saapuu nopeas-

ti hakemaan juomatilausta.

On positiivista, että listalta

voi tilata myös lounasaikaan.

Päädymmekin maistelemaan

sekä tarjolla olevia karjalan-

paistia ja pinaattikeittoa että

ruokalistalta valittua pippu-

ripossua HoviPiian pippuri-

kastikkeessa.

Tarjoilija kehottaa aloitta-

maan salaattipöydästä. Kes-

kiviikkona tarjolla oli perin-

teistä vihreää salaattia kur-

kulla ja tomaatilla höystet-

tynä. Lisäksi salaattipöydässä

oli fetaa, kananmunaa, suo-

lakurkkua sekä punajuurisa-

laattia.

Salaatin ulkonäkö ei he-

rättänyt ihastusta, mutta se

maistui kastikkeen kanssa

hyvältä. Lounaaksi valittu-

na salaattipöydän valikoima

näytti ainakin keskiviikkona

melko niukalta.

Leipäkorissa oli sekä tum-

maa että vaaleaa leipää.

▶

Tarjoilija

on tilanteen ta-

salla, sillä pääruoka saapuu

nopeasti salaattilautasen tyh-

jennyttyä. Pippuripossu on

kaunis annos. Pihvi näyttää

herkulliselta, eikä kastiketta

ole liikaa. Myös ranskalaiset

ovat tuhteja.

Ulkonäkö ei petä. Pihvi on

juuri oikein paistettu ja suus-

sa sulava. Pippurikastike on

hienostunut, kermainen ja

juuri sopivasti mausteinen.

Suupalan jälkeen kielelle jää

pyörimään pehmeä maku.

Ranskalaiset rapsahtele-

vat suussa ja niissä on hyvä

suola. Kasvislisäkkeessä on

käytetty runsaastikin yrttejä,

mutta testaajien suuhun ne

sopivat. Kaikki eivät välttä-

mättä ole samaa mieltä.

▶

Lounaspöydästä

poimit-

tu pinaattikeitto on tum-

maa, kauniin vihreää ja so-

pivan paksua. Suola on koh-

dallaan ja maku oikeasti pi-

naatista peräisin. Karjalan-

paisti on kotitekoisen olois-

ta, aivan kuin äidin padasta

kauhottua. Lisäkkeenä tar-

jolla on sekä keitettyjä peru-

noita että muusia.

Karjalanpaisti herätti toi-

sessa testaajassa ennakkoon

epäilyksiä, sillä aiemmat ko-

kemukset eivät ole olleet

miellyttäviä. Hovipiiassa li-

hat ovat meheviä, eikä pel-

koa liukkaasta läskiyllätyk-

sestä ole.

▶

Lounastajille

tarjotaan

jälkiruokakahvit ja keksit.

Yllättävää on, että kahvi nau-

titaan lautasen kera oikeas-

ta kahvikupista, eikä mukis-

ta. Lämmin kupillinen tu-

lee tarpeeseen, sillä salissa

on ehkä hiukan liian viileää.

▶

Kokonaisvaikutelma

Hovipiiasta on positiivinen.

Ruokalistalla on paljon vaih-

toehtoja siivistä burgereihin,

pitsasta pastaan sekä pihvei-

hin. Myöskin lapset on huo-

mioitu omilla annoksillaan.

Wc:ssä, jos jossakin, huo-

maa sen, että ravintolan re-

montin kanssa saattoi tulla

pieni hoppu. Tilat eivät näytä

vielä aivan täysin viimeistel-

lyiltä. Ravintolan ehkä hiu-

kan kolkko ulkoasu unoh-

tuu kuitenkin hyvän palve-

lun ja maukkaan ruoan ansi-

osta. Mikäli Hovipiika ei lu-

nasta paikkaansa Vammalas-

sa, johtuu se jostain muusta

kuin keittiön antimista.

Hovipiika on yleisilmeeltään tumma. Väriä tuovat lämpimän oranssit verhot ja tehosteseinä. Liekö sisustaminen jää-

nyt vielä hieman kesken, sillä meidän makuumme tila tuntui vähän kolkolta. Oikealla ylhäällä kotoisalta maistu-

vaa lounasta, vasemmalla alhaalla a la carte -listan kauniisti esille laitettu pippuripihvi.

Kuinka korkeat

ovat Tyrvään

kirkon ristit?

Tyrvään kirkko seisoo Vammaskosken sillan pielessä ja ko-

hoaa ylväänä korkeuksiin. Tornien huipulla taivasta tavoit-

televat suuret ristit. Mutta kuinka suuret? Tätä kysymystä

Alueviestin lukija on pohtinut.

▶

Suntio Arja Myllyniemi vas-

taa:

"Ristit ovat 1,8 metriä

korkeat. Ne on korjat-

tu vuonna 1997, jol-

loin ristit päällystet-

tiin kuparilla ja pääl-

le painettiin kulta-

lehtiä.

Tornien kokonais-

korkeus on muuten

43 metriä. Muistan

sen siksi, koska riste-

jä takaisin paikoilleen

nostettaessa 42-metri-

nen nosturi ei riittänyt-

kään."

Lukijan

kysymys

Page 10 - Alueviesti_41_2013