15
Keskiviikko joulukuun 11. 2013
Veli-Matti Saksi
Mitä itsenäisyys
muuten nykyaikana
oikeasti tarkoittaa?
S
yyskuussa 2010 edesmennyt isäni kuului su-
kupolveen, jonka tehtävänä oli vaalia vii-
si vuotta itsenäisyyttämme. Hän ei koskaan
kertonut sankaritarinoita Kannakselta, vaikka oli
siellä syntynyt. Hän vältti meidät niiltä kauhuilta,
joita hän tovereineen oli kokenut. Kuusikymmen-
luvulla isäni lähti kerran vuodessa mustine takkei-
neen ja kunniamerkkeineen joukko-osastonsa vuo-
sijuhliin. Siitä ei puhuttu, mutta hetki oli herkkä.
Se oli aamu, jolloin hänen peräänsä juostuaan sai
reilusti karkkirahaa. Se oli viisikymmenluvun puo-
livälissä syntyneelle itsenäisyyttä.
Tunnistin itsenäisyyden jo kuusikymmenluvun al-
kutaipaleella. Kylmä sota uhkui voimissaan ja maa-
ilmaa ravistelevan ydinsodan pelko oli suuri. Vam-
malan Karhunpolullakin varauduttiin silloisilla
purkkimuonilla kylmänsodan puhkeamiseen rai-
voisaksi taisteluksi elämästä ja kuolemasta sekä val-
tioiden itsenäisyydestä. Onneksi järki voitti ja itse-
näisyys säilyi ilman purkkiruokaa.
Mitä itsenäisyys muuten nykyaikana oikeasti tar-
koittaa? Vastauksia on varmasti monia ja kaikki
ovat yhtä oikeita. Vai ovatko? Suomen ja muitten-
kin maitten osalta itsenäisyys on tietenkin omaa
päätösvaltaa ja sitä, että valtakunnalla on rajat, joita
puolustetaan tarpeen niin vaatiessa. Rajat ovat kui-
tenkin hämärtyneet maailman yhdentyessä ja eten-
kin Euroopan unionin myötä. Unioni kun voi mää-
ritellä direktiivejä, joiden kummallisuuksiin ei edes
konjakkipäissään pääse sisään. Otetaanpa vaikka-
pa esimerkiksi kurkkujen suoruus ja tamperelaisil-
le rakkaan mustanmakkaran kohtelu.
Suomi voi toki päättää itse suurimmasta osasta la-
eistansa, mutta muutoin EU isolta osin määrittelee
sen, kuinka maassa eletään. Joskus menee niin, että
hoidamme asiat paremmin kuin unionissa on pako-
tettu, mutta silti pitää joitakin asioita tehdä toisin.
Suomalaisten kuntienkaan itsenäisyys ei ole niin
selkeä kuin ehken kuvitellaan. Valtio on sanellut yli
500 pakollista tehtävää, jotka on hoidettava. Rahaa
ei tietenkään anneta, mutta järjestämistapa on va-
paa, jos valvovat viranomaiset niin haluavat. Suu-
rin kuntien itsenäisyys kohdistuu verotusoikeuteen.
Niin. Kohta 93-vuotias äitini opasti minua itsenäi-
syyspäivän edellä muutamin sanoin. Hän totesi hä-
mäläiseen tyylinsä, että sanopa minun sanoneen:
”Ne Helsingin tohelot vielä viiden vuoden sisään
myyvät koko Suomen.”
Kehujakin on luvassa. Vaunujoen siltatyömaan yh-
teydessä koristettiin tienvartta somasti. Kaivannois-
ta löytynyt kivi istutettiin vihermaisemaan, eikä se
vaatinut edes kaupunginvaltuuston päätöstä. Se on
itsenäisyyttä.
SAKSI
TUT
Sastamalan toimintakeskus
juhli itsenäisyyttä Seukulla
Sastamalan kehitysvammais-
ten toimintakeskus otti va-
raslähdön itsenäisyyspäi-
vään ja järjesti viime tiistai-
na oman juhlansa Vamma-
lan Seukulla. Koska kyseessä
oli juhlapäivä, olivat kaikki
pukeutuneet asiaan kuulu-
vasti. Joukosta oli valittu tie-
tenkin myös presidenttipari,
joka kätteli kaikki vieraat.
Juhlan alussa
kuultiin
juhlapuhe, jonka jälkeen ko-
hotettiin malja. Kehitysvam-
maisten Sisupartio toi lippu-
kulkueena lipun saliin pää-
paikalle.
Päivän aikana nautittiin
hyvästä ruoasta ja mukavasta
seurasta, ja juhlan päättivät
tanssit elävän musiikin, One
Step -orkesterin, tahdissa.
Toimintakeskuksen
vä-
ki nautti päivästä täysin rin-
noin. Tässä asiakkaiden aja-
tuksia päivän tiimoilta:
Mikään ei ollut päiväs-
sä kurjaa.
Sisupartion lipun tuonti
oli parasta. Katsekontak-
ti oli tärkeä.
Ihan kuin olisi ollut Lin-
nan juhlien tanssilatti-
alla.
Kahvia sai ison mukil-
lisen.
Huonoo ei mitään.
Tykkäsin laulajasta. Soit-
tivat kaksi marssia mi-
nulle, kun pyysin.
Ohjelma oli hyvä.
Sastamalan toimintakeskuksen omat itsenäisyyspäiväjuhlat järjestettiin viime viikon tiistaina Vammalan Seukulla.
Juhla
Uotsolan päiväkodissa tanssit
itsenäisyyspäivän kunniaksi
Pauliina Vilenius
Uotsolan päiväkodin tors-
taiaamu alkoi viime viikolla
juhlavissa merkeissä. Lapset
olivat pukeutuneet parhaim-
piinsa, sillä tiedossa oli itse-
näisyyspäivätanssiaiset. Las-
ten joukosta oli tietenkin va-
littu myös presidenttipari, jo-
ka kätteli kaikki juhlavieraat
salin ovella. Valituiksi olivat
tulleet 5-vuotiaat
Eino
ja
Sä-
de
, jotka hoitivatkin vastuul-
lisen tehtävänsä mallikkaasti.
Tanssilattialla liikuttiin
tuttujen kappaleiden, ku-
ten Lintu lensi oksalle ja
Hans vili vili, tahdissa. Juh-
lien virallinen osuus päättyi
vauhdikkaaseen Letkajenk-
kaan, jonka jälkeen nautit-
tiin yhdessä mehua ja pipa-
reita. Sen jälkeen oli vielä
mahdollisuus vapaampaan
tanssiin.
Virallisen
osuuden jäl-
keen Uotsolan päiväkodin
presidenttiparillakin oli het-
ki aikaa pysähtyä pohtimaan
itsenäisyyspäivän merkitystä.
Einolle ja Säteelle se ei ihan
vielä ollut auennut.
"En kyllä oikein tiedä,
miksi sellaista päivää viete-
tään. Sen tiedän, että silloin
laitetaan liput liehumaan",
Säde kertoi. Kaksikon mu-
kaan muiden lasten kättele-
minen oli mukavaa, ja juh-
latkin sujuivat heidän mie-
lestään oikein mallikkaasti.
Säde oli
pukeutunut kau-
niiseen rimpsuhelmaiseen
mekkoon. "Tämä on mum-
mun ostama mekko. Kun
kuulin juhlista, tiesin heti,
että haluan laittaa juuri tä-
män mekon päälleni."
Uotsolan päiväkodin itse-
näisyystanssiaisista on hyvää
vauhtia muodostumassa pe-
rinne, sillä sellaiset järjestet-
tiin nyt toista kertaa.
KATSO LISÄÄ KUVIA!
Uotsolan päiväkodin itsenäisyyspäivätanssiaisten virallinen osuus päättyi vauhdikkaa-
seen Letkajenkkaan.
Tämä kivi koristaa Liekoveden rantamaisemaa
Vaunujoen sillan lähistöllä.
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...36