Page 2 - Alueviesti_02

2

Keskiviikko tammikuun 15. 2014

Kysely

Hävikki on

ruokakaupan

suurin vihollinen

▶

Alueviesti selvitti, miten

levikkialueen kaupat ja ravintolat

pyrkivät minimoimaan hävikkinsä.

•

Laura Haavisto

Pauliina Vilenius

laura.haavisto@alueviesti.fi

pauliina.vilenius@alueviesti.fi

Ruokakaupan suurin vihol-

linen on hävikki, tilitti Hel-

singissä sijaitsevan K-super-

market Lauttasaaren kauppi-

as

Ali Tikkala

Facebookissa

joulunpyhien jälkeen. Tapa-

ninpäivänä Tikkalan nap-

paamassa kuvassa oli laati-

koittain joululta yli jäänyt-

tä ruokaa, joka ei enää py-

hien jälkeen asiakkaille kel-

vannut. Joulunajan hävikin

arvoksi kauppias arvioi noin

2 000-3 000 euroa.

▶

Maa- ja elintarviketa-

louden

tutkimuskeskus

MTT arvioi elokuussa, et-

tä Suomen elintarvikeket-

jussa syntyy joka vuosi noin

400 miljoonaa kiloa ruoka-

jätettä. Vähittäis- ja tukku-

kauppojen ruokahävikin ar-

vioidaan olevan noin 65-75

miljoonaa kiloa vuodessa eli

12-14 kiloa jokaista suoma-

laista kohden.

Hävikin syntyyn vaikut-

tavat monet tekijät, kuten

ennakoimisen vaikeus sekä

kuluttajan vaatimukset tuo-

reudesta, korkeasta laadusta

ja tuoretuotteiden saatavuu-

desta kaikkina aikoina. Kau-

pat ovat auki lähes ympäri

vuorokauden, jolloin asiak-

kaat olettavat myös tuottei-

den olevan tuoreita aina.

▶

Päivittäistavarakaup-

pa ry:n

mukaan ruokahä-

vikin ja jätemäärien pienen-

täminen on päivittäistavara-

kaupoille tärkeä tavoite, jon-

ka eteen on tehty pitkäjän-

teisesti töitä.

Jätemäärät ovat viime

vuosina vähentyneet muun

muassa parempien sähköis-

ten ennuste- ja tilausjärjes-

telmien sekä tehokkaan lo-

gistiikan ansiosta.

▶

Kaupat voivat

halutes-

saan lahjoittaa hyvänteke-

väisyyteen elintarvikekel-

poisia tuotteita. Päivittäis-

tavarakauppa ry päivitti hei-

näkuussa suosituksensa elin-

tarvikkeiden luovuttamises-

ta. Suosituksen taustalla on

Eviran ruoka-apuohje, joka

valmistui toukokuussa.

▶

"Myymälä

vastaa siitä, et-

tä sen luovuttama tuote on

luovutushetkellä kunnos-

sa. Hyväntekeväisyysjärjestö

vastaa tuotteen elintarvike-

turvallisuudesta sen jälkeen,

kun se on ottanut vastaan

elintarvikkeen", tiivistää Päi-

vittäistavarakauppa ry:n tuo-

teturvallisuuden asiantuntija

Merja Söderström.

▶

Elintarviketurvallisuus

ei saa vaarantua, kun elin-

tarvikkeita luovutetaan hy-

väntekeväisyyteen.

Suurimmat turvallisuus-

riskit liittyvät helposti pi-

laantuviin elintarvikkeisiin,

joita ovat esimerkiksi tuore

liha ja kala, kypsentämättö-

mät einekset ja tuorejuusto.

▶

Alueviesti

otti selvää, mil-

lainen ruokahävikki levikki-

alueen kaupoissa ja ravinto-

loissa syntyy.

Kysymykset

1. Paljonko ruokahävikkiä syntyy viikossa?

2. Miten se hävitetään / onko hävikkiä mahdollista hyötykäyttää?

3. Miten hävikin syntymistä pyritään ehkäisemään?

Kauppias Outi Vesanen,

K-supermarket Superi Sastamala

1. Ruokahävikkiä tulee viikosta riippuen n.

1-1,5% liikevaihdosta.

2. Suurin osa ruokahävikistä annetaan hyvänte-

keväisyyteen ja osa menee myös eläinten ruoaksi.

3. Ehkäisemme

■

hävikkiä seuraamalla ja kirjaamalla

■

henkilökunnan ammattitaidolla

■

raporttien hyödyntämisellä tilaustoimin-

nassa

■

kylmälaitteiden/kaluston kunnosta huoleh-

timalla

■

omavalvonnalla

■

tuotteiden asiallisella käsittelyllä

■

varaston järjestyksestä huolehtimisella ->

tuotteet myyntiin oikeassa järjestyksessä

■

tarvesuunnittelulla

■

valikoimahallinnalla

■

rikollisuuden ehkäisyllä

Keittiömestari

Jarmo Turppa,

Vammalan Seurahuone

1. Hävikin olemme melko hyvin onnis-

tuneet minimoimaan, lähinnä salaateis-

ta arvioin kertyvän keskimäärin 3-5 kg

viikossa.

2. Osa hävikistä päätyy roskiin/biojättee-

seen, osa henkilökunnan iltapalaksi tai

lemmikkien ruoaksi.

3. Hävikin ehkäisyssä meillä on tär-

keimpänä ruokalistasuunnittelu; jäänei-

den ruokien pakastaminen ja jatkojalos-

tus buffettiin eri muodossa. Mitään raa-

ka-ainetta ei kuitenkaan tarjota missään

muodossa kahta kertaa useammin.

Isäntä Panu Turunen, Huittisten

Seurahuone

1. Ruokahävikki pystytään meillä minimalisoi-

maan suht tehokkaasti. Hävikkiä syntyy lounaal-

ta jäävästä ruuasta ja määrät hyvin pieniä.

2. Biojätteeksi jatkokäyttöön.

3. Tarkkaa päivitystä tilauksissa ja suunnitelua

ruokalistoja tehtäessä.

Kotitalouksilta roskiin vielä

kauppojakin enemmän

•

Laura Haavisto

Pauliina Vilenius

Vielä vähittäiskauppoja suu-

rempi ruoan hävittäjä ovat

kotitaloudet. MTT:n vuonna

2011 julkaiseman selvityksen

mukaan kotitaloudet jättävät

jälkeensä eniten ruokajätettä

suomalaisessa ruokaketjussa.

Kuluttajat heittävät pois vuo-

sittain 120-160 miljoonaa ki-

loa alunperin käyttökelpoisia

elintarvikkeita.

Ruokaa haaskaantuu pi-

laantumisen ja ylivalmis-

tuksen takia, mutta myös

lautastähteinä tai päiväys-

ten umpeuduttua. Eniten

pois heitetään vihanneksia,

kotiruokaa ja maitotuottei-

ta. Melkein puolet on pois-

heittohetkellä edelleen syö-

mäkelpoista ravintoa.

Gallup

Heitätkö sinä ruokaa hukkaan?

Satu Mäenpää, Äetsä

"Ruokaa ei pahemmin mene roskiin. Yritän

välttää hävikkiä suunnittelemalla ostokset.

Viikonloppuisin tehdään yleensä enemmän

ruokaa, jota sitten syödään vielä toisenakin

päivänä. Esimerkiksi laatikkoruokia on help-

po lämmittää."

Kirsi Saxholm, Vammala

"Pyrin ostamaan ruokaa vain sen verran, mi-

tä tarvitsen. Kovin paljon ei siis mene huk-

kaan. Monesti teen isomman satsin, josta sit-

ten pakastan. Jos ruokaa joutuu heittämään

hukkaan, se tuntuu aika pahalta."

Eila Järvinen, Vammala

"Ruokaa tehdään vain sen verran kuin tarvi-

taan, eli en heitä pois. Usein syömme mie-

heni kanssa samaa ruokaa vielä seuraavana-

kin päivänä. Ruoantähteet viemme maalle

kompostiin, sillä tavoin poisheittäminen ei

tunnu ihan niin pahalta."

Risto Viljanen, Suodenniemi

"Ei mene roskiin. Se mitä jää, syötetään lam-

paille. Minulla on niitä yhdeksän."

Alueviesti esitti oheiset kysymykset

kymmenelle levikkialueen toimi-

jalle. Vain kolme antoi vastauksen.

OTA OSAA

KESKUSTELUUN!

www.alueviesti.fi

Page 2 - Alueviesti_02_2014