10
Keskiviikko tammikuun 29. 2014
Tiukka nuoruus antoi
puitteet opettajan työhön
80-vuotias Raimo Kiiveri viettää eläkepäiviään puutöiden parissa.
Laura Haavisto
Viime viikkoina on koettu
paikoin koviakin pakkasia.
Monin verroin kylmempää
oli kuitenkin
Raimo Kiive-
rin
lähtiessä kotoaan Pyhä-
järveltä evakkomatkalle, so-
taa pakoon. Kiiveri muiste-
lee joulukuussa 1939 olleen
pakkasta -36 astetta.
Tuolloin viisivuotias poika
ei ymmärtänyt sotatilanteen
vakavuutta eivätkä vanhem-
matkaan sitä hänelle paljas-
taneet.
"Siskoni ja veljeni ymmär-
sivät vanhempina hädän pa-
remmin. Minulle se oli jol-
lain tavalla myös seikkailu,
kun lähdimme kohti tunte-
matonta", Kiiveri kertoo.
Muistohin ovat piirtyneet
myös matkan vähemmän
mukavat hetket.
"Nälkä oli aina vieraanam-
me ja tavaravaunussa kyy-
ti kylmää. Ilmeisesti junan
konduktööri huomasi äiti-
ni mukana pienen lapsen
eli minut ja hänen kävi mei-
tä sääliksi. Pääsimme hänen
vaunuunsa ja siellä lämpi-
mässä nukuin varmasti elä-
mäni parhaat unet."
Ensimmäinen kiintopis-
te Kiiverin evakkomatkalla
oli Alavus.
"Siinä tunsi itsensä var-
sinaiseksi kauppatavaraksi,
kun asemalla odotettiin, että
joku ottaisi mukaansa. Äidil-
lä oli mukanaan neljä pientä
lasta, joten kukaan ei halun-
nut ottaa meitä vastaan. Lo-
pulta kylmä ja pimeä odotus
päättyi ja lapsiperhe kelpasi
vanhan isännän rekeen."
Ennen välirauhaa Kiive-
ri ehti muuttaa paikasta toi-
seen useaan otteeseen.
"Kuten monet muutkin
myös me innostuimme pa-
laamaan kotiin välirauhan
tultua. Se oli ilonaikaa, vaik-
ka monen mökit oli poltet-
tu ja joka paikka likainen.
Syöpäläiset tuhottiin talois-
ta polttamalla rikkiä rauta-
Parin rauhanvuoden
jäl-
keen Kiiverin perhe joutui
uudestaan evakkoon.
"Olimme jo ensimmäisen
evakkomatkan aikana asu-
neet Kullaalla, Holpin kar-
tanon renkituvassa. Saim-
me viedä perheemme kaksi
lehmää sinne kivinavettaan,
kun äiti hoiti samalla talon
18 lehmää ja siat. Kartanon
omisti parikymppinen nei-
ti, joka leikki ja pelasi mie-
lellään meidän lasten kanssa.
Hän oli todella hyvä ihmi-
nen", Kiiveri muistelee.
Joulukuussa 1944 Kiiverit
palasivat Kullaalle tuttuihin
maisemiin.
"Siellä jatkui myös kansa-
koulu. Urheilullisen opetta-
jan ansiosta pidin sitä oikein
mukavana paikkana."
Viimeinen evakkotaival
toi Kiiverin perheen lopul-
ta Kiikkaan.
"Isä kuuli, että siellä on
peltoa myytävänä. Sinne
rakennettiin ensin navetta
ja vähitellen myös talo val-
mistui. Me lapset keräsim-
me sammalta hirsien väliin
ja sokkelikiviä."
1947 Kiiveri
aloitti oppi-
koulun. Näyttämisen halun-
sa ansiosta mies selvitti kes-
kikoulun luokan priimukse-
na. Lukioajasta Kiiverin mie-
leen ovat painuneet erityisesti
hyvä luokkahenki ja ystävyys.
"Lukio oli keskikoulua
paljon haasteellisempi, sillä
siellä piti ihan tosisaan lu-
kea", Kiiveri sanoo.
"Silloin olisi urheilu tain-
nut olla opiskelua muka-
vampaa",
Irja
-vaimo nau-
rahtaa viitaten Raimon me-
nestyksekkääseen korkeus-
hyppy-harrastukseen.
"Liikunnanopettajanani
toimi silloin Suomen paras
aituri
Väinö Suvivuo
, hän
oli minulle idoli isolla I:llä",
Kiiveri toteaa.
Suoritettuaan asepalve-
luksen Karjalan Prikaatissa
Kiiveri toteutti jo evakkotai-
paleen jälkeen mieleen nous-
seen haaveen ja opiskeli voi-
mistelunopettajaksi.
Nuoruuden
tiukat vuo-
det jättivät Kiiverin opetus-
tyyliin lähes upseerimaisen
asenteen.
"Otin opettajan työni ai-
na tunnollisesti. Jos näin jäl-
keenpäin ajatellen olisin jo-
tain tehnyt toisin, niin ehkä
suhteeni oppilaisiin olisi voi-
nut olla läheisempi."
Kiiverin pillin komen-
nuksessa urheili 33 vuoden
aikana noin 10 000 huittis-
laista peruskoulun ja lukion
oppilasta.
"Minun opetukseni myötä
koululiikunnasta tuli Huitti-
sissa monipuolisempaa. En-
nen tunneilla pelattiin aina
vain pesäpalloa. Minä ope-
tin pallopeleissä myös jalka-
palloa, koripalloa ja lento-
palloa. Oman vahvan urhei-
lutaustani ansiosta harjoitte-
limme paljon yleisurheilua
ja menestystä oppikoulukil-
pailuistakin tuli. Valmensin
muun muassa
Kari-Pekka
Laxia
,
Seppo Peltolaa
,
Sep-
po K. Laitista
,
Ringa Ropoa
ja
Niina Rantaa
. Lisäksi oli
telinevoimistelua, hiihtoa ja
jääkiekkoa. Joka syksy ja ke-
vät juostiin pakollinen coo-
perin testi ja sen lisäksi oli
tietenkin kuntotestejä."
Lisäksi Kiiveri alkoi vaa-
tia oppilailta liikuntatun-
neille sopivaa pukeutumista.
Tänään 80 vuotta
täyt-
tävän Kiiverin eläkepäivät
kuluvat Israel- ja Venäjä-
työn parissa. Tärkeä harras-
tus miehelle ovat myös puu-
työt. Katajasta syntyvät no-
peasti lastat ja veitset. Suu-
rempia puutöitä ovat moot-
torisahalla muotonsa saavat
karhupatsaat.
Pyöreitä vuosiaan Kiive-
ri ei aio sen kummemmin
juhlistaa.
"Lapset jos kylään tulevat
niin tulkoot, mutta muuten
en aio juhlia", mies toteaa
topakasti.
Israel-työn tekeminen on Raimo Kiiverille tärkeä harrastus. Kiiveri kokee, että hänel-
lä on paljon yhteistä avustettavien perheiden kanssa. "He lähtevät samalla tavalla kuin
minä aikoinaan evakkotaipaleelle. Mukana vain vähäinen omaisuus ja edessä koko elä-
män rakentaminen tyhjästä. Se, kun on kokenut saman yhdistää ja auttaa ymmärtä-
mään." Kiiveri pyrkii vierailemaan tuttujensa luona Israelissa mahdollisimman usein.
Kuva Raimo Kiiverin perhealbumi.
padassa. Tietämättömänä
otettiin riskejä ja pelattiin
sotasaaliiksi saaduilla aseil-
lakin. Matkassa oli paljon
varjelusta, että vahinkoja ei
käynyt"
Hyväntekeväisyys
Kynttiläkonsertti
Tyrvään kirkossa
Kynttilänpäivänä 2.2. klo 16
Tyrvään kirkossa pidettäväs-
sä Kynttiläkonsertissa näh-
dään paikallisia esiintyjiä:
Sastamalan seurakunnan vs.
johtava kanttori
Mikko He-
lenius
, lapsiryhmä Ilonsilta
laulaa
Katja Koivuniemen
johdolla,
Ville-Matti Karta-
no
soittaa saksofonia ja ru-
nonlausuntaa esittää
Kirs-
ti Jokela
.
Seurakunnan tervehdyk-
sen esittää seurakuntapasto-
ri
Risto Herranen
.
Konsertin juontaa
Asko
Holmala
.
Konsertin
järjestävät LC
Sastamala/ Linda ja Sasta-
malan seurakunta.
Kirkon
ovelta voi ostaa
maksullisen ohjelman. Kon-
sertin tuotto menee hyvänte-
keväisyyteen.
Konserttia tukee Etelä-
Satakunnan Puhelin, Suo-
denniemen Säästöpankki ja
Huittisten Säästöpankki.
Iskelmä
Satakunta
Iltalamppu
rantautuu
Huittisiin
Alueviesti
Kuukausittaiset Iltalampun
äärellä -tilaisuudet alkavat
Huittisten Kotikirkossa.
Taisto Laakso
Missio Ilta-
lampusta ja Huittisten Ko-
tikirkon johtoryhmä ovat
tehneet yhteistyösopimuk-
sen kuukausittain pidettä-
vien Iltalamppu-tilaisuuksi-
en järjestämisestä joka kuu-
kauden ensimmäisenä lau-
antai-iltana Huittisten Ko-
tikirkossa. Sopimus on voi-
massa vuoden loppuun asti.
Avajaistapahtuma
pide-
tään Huittisten kotikirkossa
tänä lauantaina 1.2. klo 18.
Kaupungin tervehdyksen
tilaisuuteen tuo Huittisten
kaupunginjohtaja
Jyrki Pel-
tomaa
.
Muina puheenvuoron
käyttäjinä ovat Huittisten
kirkkoherra
Simo Laitila
,
Huittisten Vapaaseurakun-
nan johtaja
Juhani Mattel-
mäki
, sekä
Jukka Laamanen
Kotikirkosta.
Juontajana toimii Tais-
to Laakso Iltalamppu-ohjel-
masta.
Musiikista vastaa Huittis-
ten oma poika
Rainer Lin-
deman
.
Tilaisuuden jälkeen Huit-
tisten Kotikirkko tarjoaa kai-
kille kahvit.
Kesäksi
on suunnitteilla
Kesäilta Iltalampun äärellä
yhteislaulutapahtuma kau-
pungin keskustaan yhteis-
työssä kaupungin ja paik-
kakunnalla toimivien seu-
rakuntien kanssa. Lisäk-
si helatorstaina 29.5. pide-
tään perinteinen Missio Il-
talamppu-tapahtuma Risto
Ryti-salissa.
Iltalampun
tapaan tilai-
suudet pidetään yhteiskris-
tillisellä periaatteella, jolloin
illan monipuolisesta ohjel-
masta vastaavat eri kristilli-
siin kirkkoihin, herätysliik-
keisiin ja järjestöihin kuulu-
vat laulajat ja puhujat.
Seurat
Huittisissa
Huittisissa, seurakuntakes-
kuksessa on seurat torstaina
6. helmikuuta kello 17.30
alkaen. Tilaisuudessa ovat
puhumassa
Antti Koivun-
iemi
,
Unto
ja
Irma Helin
sekä
Paula Jokiniemi
. Mu-
siikista tilaisuudessa vastaa
Olavi Kuusisto
.
Tilaisuudessa kuullaan
hengellisen sanan ja sävel
ohessa kuulumisia Lähetys-
apu ry:n tekemästä työstä
Suomen lähialueilla. Tilai-
suus aloitetaan kahvituksella.
Avustustavaran keräysauto
on paikalla vastaanottamassa
avustustavaraa kello 17-18
välisenä aikana. Asiasta voi
tiedustella puh. 02-541 1111.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...36