Page 19 - Alueviesti_6_2014

19 Keskiviikko helmikuun 5. 2014
Verkosto
Ekomestarit puhuvat
ekologisen asumisen puolesta▶ Paikallisen yrittäjän kautta voi hankkia vaikka haja-asutusalueen
jätevesijärjestelmän, jonka määräaika lähestyy.
• Pauliina Vilenius
pauliina.vilenius@alueviesti.fi
Biolan Oy osti viime syksynä
osake-enemmistön sastama-
lalaisesta Sastec Oy:stä vah-
vistakseen ekologiseen asu-
miseen liittyvää liiketoimin-
taa Suomessa. Kaupan myö-
tä yhtiön nimi muuttui Bio-
lan Ekoasuminen Oy:ksi.
"Toimimme kapealla sek-
torilla, johon kuuluu kestä-
vän kehityksen asumiseen
kuuluvia tuotteita. Nyt
olemme ryhtyneet raken-
tamaan Ekomestari-verkos-
toa ympäri Suomea", ker-
too toimitusjohtaja Matti
Hakala .
▶ Ekomestari toimii pai-
kallisena yrittäjänä alueel-
laan markkinoiden mm. jä-
tevesijärjestelmiä haja-asu-
tusalueille. "Aihehan on nyt
varsin ajankohtainen. Ase-
tuksen mukaan järjestelmän
tulisi olla kaikilla kunnos-
sa 15.3.2016, mutta vaikka
päättynyt vuosi oli selvästi
kasvun vuosi, on vielä noin
200 000 omakotitaloa ja li-
säksi kesämökkejä laittamat-
ta", Hakala tietää.
Muita markkinoitavia
tuotteita ovat ainakin har-
maavesisuodattimet, kuiva-
käymälät ja kompostorit se-
kä erilaiset aurinkoenergia-
tuotteet.
▶ Tulevaisuudessa Eko-
mestareiden kautta saa pal-
veluja avaimet käteen -peri-
aatteella. Yrittäjä hoitaa ko-
ko homman suunnittelus-
ta asennukseen, jolloin asi-
akkaan ei tarvitse murehtia
eri asiantuntijoiden palkkaa-
misesta.
▶ Ekomestari-verkostoon
ovat nyt liittyneet myös
huittislaiset Mari ja Juha
Suomela. Heidän piha- ja vi-
herrakentamiseen erikoistu-
nut yrityksensä perustettiin
vuonna 2006 ja muutettiin
2012 Piharakennus J. Suo-
mela Oy:ksi.
"Matti soitti viime kesänä
ja tarjosi tällaista mahdol-
listuutta. Hetken mietitty-
ämme totesimme, että tämä
on hyvä juttu. Toivomme
Ekomestari-yhteistyön tuo-
van kasvua yrityksellemme.
Meidän lisäksemme yrityk-
sessä työskentelee yksi hen-
suunnitella huolellisesti en-
nen toteutusta. Esimerkik-
si kaivinkoneenkuljettajaa
tai jätevesisuunnittelijaa ei
välttämättä saakaan hankit-
tua äkkiä sillä hetkellä, kun
asia tulee ajankohtaiseksi",
Suomelat muistuttavat.
▶ Huittisten elinkeinojohta-
ja Eila Törmä on mielissään
Ekomestarit-verkoston syn-
tymisestä.
"Huittisissa on 930 yri-
tystä. Niiden joukossa on
paljon pienyrityksiä, joilla
on kasvuhaluja. Pienyrittä-
jät jäävät usein liian vähälle
huomiolle, vaikka heillä on
tärkeä merkitys kokonaisuu-
dessa. Pienyritysten toimin-
ta perustuu yrittäjän omaan
osaamiseen ja tahtotilaan,
joka varsinkin Juha Suome-
lan kohdalla toteutuu. On
merkittävää, että isolla yri-
tyksellä, kuten nyt Biolan
Ekoasumisella, on tarjota
laajemmat hartiat pienyri-
tyksen tueksi."
▶ Matti Hakala kertoo Eko-
mestareita olevan nyt noin
parikymmentä, pohjoisin
Oulun seudulla ja eteläisin
Inkoossa.
"Tavoite on, että parin
vuoden sisällä heitä on 40-
50. Kriteerit Ekomestareille
ovat innokkuus sekä asialle
vihkiytyminen. Myös palve-
luelementin tulee olla Eko-
mestarin kunnia-asia. Me
tarjoamme yrittäjille tuote-
koulutuksia, yhteistä mark-
kinointia sekä myyntival-
mennuskoulutuksia pitkin
matkaa. Ekomestareilla on
jo nyt hyvä miehitys myös
Satakunnassa, sillä paikalli-
nen yrittäjä on Eurassa, Ko-
kemäellä, Ulvilassa ja Säky-
lässä. Sastamalassa aloittaa
Polarset Oy uutena Ekomes-
tarina 7. helmikuuta alkaen."
kilö ympäri vuoden ja kesä-
kaudella kolmesta viiteen li-
sää", pari kertoo.
Myös he ovat jo ehtineet
huomata ihmisten kiinnos-
tuksen jätevesiasioita koh-
taan. "Huomaa, että asiaa on
ajateltu, mutta samalla tode-
taan, ettei vielä ole kiire. Ai-
ka loppuu kuitenkin nope-
asti, sillä nämä asiat tulee
Huittislaiset Juha ja Mari Suomela ovat tuoreita Ekomestari-verkoston yrittäjiä. Heillä on entuudestaan yritys Piha-
rakennus J. Suomela Oy. Verkostoa kokoaa Biolan Ekoasuminen Oy:n toimitusjohtaja Matti Hakala joukkoineen.
Tammisunnuntain etappi
• Alueviesti
toimitus@alueviesti.fi
Tammisunnuntaita viete-
tään vuosittain tammikuun
viimeisenä sunnuntaina sen
muistoksi, että suojeluskun-
nat alkoivat riisua venäläistä
sotaväkeä aseista Etelä-Poh-
janmaalla 28. tammikuuta
1918 vastaisena yönä. Sitä pi-
detään Suomen vapaussodan
alkuna. Perinnejärjestöt ovat
vaalineet tammisunnuntain
muistoa järjestämällä juh-
lia lähes joka vuosi koko it-
senäisyyden ajan muutamaa
sotien jälkeistä vuotta lukuun
ottamatta.
▶ Sastamalassa perinnet-
tä vaalii Vapaussodan ja It-
senäisyyden Perinneyhdis-
tys Sastamala ry, joka on jo
vuosien ajan järjestänyt paik-
kakunnan eri kulmilla Tam-
misunnuntain etappi-nimel-
lä kulkevan tilaisuuden. Tä-
nä vuonna oli vuorossa Sas-
tamalan Vammala. Juhlavä-
ki aloitti päivän jumalanpal-
veluksella Tyrvään kirkossa,
palveluksen jälkeen oli vuo-
rossa kunniakäynti sankari-
haudoilla.
Jumalanpalveluksen ja
kunniakäyntien jälkeen jat-
kettiin juhlaa seurakuntata-
lolla.
Seppelettä laskevat VIP Sastamalan puheenjohtaja evers-
tiluutnantti evp. Matti Soini ja hallituksen jäsen Ulla Yli-
Hongisto.
Vampulan
seurakuntatalo on 40-vuotias
• Erkki Poutanen
Vampulan seurakuntata-
lon 40-vuotisjuhlaa vietet-
tiin sunnuntaina 26. tam-
mikuuta. Vuoden 1972 ai-
kana aloitettiin seurakunta-
talon suunnittelu. Vanha ta-
lo oli Matkusjoella, ja se oli
epäkäytännöllinen ja korja-
uksen tarpeessa.
Seurakunnan lähetystö
kävi Helsingissä kirkkohal-
lituksen puheilla. Raken-
nuslupa myönnettiin, mutta
rahaa ei luvattu. Toimintaa
kumminkin vietiin eteen-
päin ja hankittiin rakennus-
piirustukset arkkitehti Jaak-
ko Hakalalta. Hän oli teh-
nyt myös pappilan piirus-
tukset.
▶ Taloon piirrettiin tasakat-
to, jota yritettiin kirkkoval-
tuuston toimesta muutttaa
harjakatoksi. Muutosta ei
saatu.
Vuonna 1973 oli leuto
talvi. Rakennustyöt aloitet-
tiin 8. helmikuuta, peruskivi
muurattiin huhtikuun puo-
livälissä. Rakennustyö edis-
tyi nopeasti ja harjannosta-
jaiset pidettiin viikko ennen
juhannusta, vaikka taloon ei
harjaa tehtykään.
Käyttöönottojuhla pidet-
tiin 21. marraskuuta. Kun
talo tuli valmiiksi, se antoi
uutta potkua seurakunnan
vilkkaaseen toimintaan.
▶ Vesikaton suhteen oli har-
mia alusta alkaen.Talvisin piti
lapioida lunta ja jäätä alas, ke-
säisin sitten korjailtiin talven
aiheuttamia vahinkoja. Lo-
pulta 1993 saatiin lupa harja-
katon tekemiselle. Rakennus-
töiden edetessä kohdattiin jär-
kyttävä yllätys, kun seinät oli-
vat pahasti lahonneet lähes
metrin korkeuteen ja puura-
kenteet olivat pelkkää peh-
kua. Alkoi aikaa vievä ja vai-
kea korjaustyö, mutta ammat-
tilaiset saivat seinät korjattua.
▶ Kaikesta huolimatta talo
saatiin kuntoon parempana
kuin uutena. Kyllä meidän
nyt kelpaa katsoa ja ihailla
korjattua komeaa seurakun-
tataloa.
Velat on maksettu ja talo
kestää seuraavatkin 40 vuot-
ta.
Vampulan seurakuntatalo on 40-vuotias. Lukijan
juttu