Page 2 - Alueviesti_6_2014

2 Keskiviikko helmikuun 5. 2014
Kantaako?
Vammaskoskessa
vaaranpaikkoja
on läpi talven▶Koska jäät tulivat lämpöisen veden
päälle, voi vaaranpaikkoja olla nyt
sielläkin, missä ennen oli turvallista.
• Pauliina Vilenius
pauliina.vilenius@alueviesti.fi
Ennen nyt alkanutta lau-
haa jaksoa pakkanen pauk-
kui kipakasti muutaman vii-
kon ajan. Rautavesi näyttäisi-
kin saaneen suojakseen kirk-
kaan kannen. Joko jäälle us-
kaltaa lähteä?
▶ Yksiselitteistä vastausta
ei ole, sillä veden jäätymi-
seen vaikuttavat monet sei-
kat.
"Tänä talvena jäät tulivat
lämpöisen veden päälle, jo-
ten vaaranpaikkoja voi ol-
la sielläkin, missä ennen on
ollut turvallista", muistut-
taa palomestari Petteri Eli-
joki Vammalan aluepaloase-
malta.
"Veden virtauksen vuoksi
vaarallisia paikkoja on Vam-
maskosken ylä- ja alapuolel-
la läpi talven. Yleisesti vaa-
ranpaikkoja ovat myös rai-
lot, karikot ja niemenkärjet.
Vesistön syvänteiden koh-
dalla jää voi olla ympäröi-
vää jäätä heikompaa, koska
niissä oleva vesimäärä jääh-
tyy hitaammin. Kaislat te-
kevät jäästä hauraan", Eli-
joki jatkaa.
▶ Turvallisen jäällä liikku-
misen edellytys on, että tun-
tee jään ja jäällä kulkemiseen
liittyvät riskit sekä varustau-
tuu oikein. Jotta jää kestäisi
aikuisen ihmisen, on teräs-
jäätä oltava vähintään viisi
senttiä.
▶"Moottorikelkka ja mön-
kijä vaativat jo vähintään
15-senttisen jääkannen. Au-
tolla ajaminen on turvallista
vain erikseen merkityillä jää-
teillä", Elijoki sanoo.
▶ Jäällä liikkuessa valttia on
myös hyvä uimataito. Sitä
tarvitaan, jos jää pettää alta
tai joutuu auttamaan toista.
Elijoen mukaan jäällä liik-
kujan välttämättömiin va-
rusteisiin kuuluvat kaulalle
ripustettavat jäänaskalit sekä
pitkä keppi, jolla jään kestä-
vyyden voi varmistaa.
"Heittoliina, pilli sekä suo-
jattu kännykkä ovat myös
erittäin suositeltavia. Jäänas-
kalit pitää olla kaulalla, kos-
ka repusta tai povitaskusta
niitä ei hädän hetkellä eh-
di hakea."
▶ Jäälle ei koskaan pitäisi
lähteä yksin. Jos kuitenkin
lähdet yksin, kerro ystäville-
si reittisuunnitelmasi ja aika-
taulusi, palomestari ohjeistaa.
"Selkään kannattaa ottaa
reppu, jossa on lantiovyö.
Reppuun pakataan kuivas-
ti vaihtovaatekerta eli laite-
taan kaksi muovipussia pääl-
lekkäin ja vedetään ne tiu-
kasti kiinni. Pakattu reppu
on kuin pelastusliivi selässä:
se kannattelee veden pinnal-
la ja näin päästään naskalei-
den avulla helpommin ylös."
▶ Varsinaisia vesipelastus-
tehtäviä ei Petteri Elijoen
mukaan Vammalassa ole tä-
nä talvena vielä tullut. Ker-
ran pelastuslaitos on joutu-
nut opastamaan pilkkijää, jo-
ka oli valinnut ehkä hieman
vaarallisen kalastuspaikan.
"Omalle päivystysvuorol-
leni on sattunut yksi hukku-
mistapaus muutama vuosi sit-
ten, kun nuori mies lähti ylit-
tämään Uittomiehenkadun
kohdalta Rautavettä iltamyö-
hällä ja käveli suoraan sulaan."
Tammikuun puolivälissä
silminnäkijä ilmoitti pelas-
tuslaitokselle nähneensä ih-
misiä Rautavedellä.
Viranomaisten ehtiessä
paikalle ei jäällä enää nä-
kynyt enää muuta kuin jäl-
kiä, jotka lähtivät Rautave-
denkadun rannasta päätty-
en lähelle Pyhän Olavin
kirkkoa.
Uhkarohkeilla kansalaisil-
la oli onni myötä.
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein.
”
Jäänaskalit
pitää olla
kaulalla,
repusta niitä
ei hädän
hetkellä ehdi
hakea.
Pysy rauhallisena ja
aloita huutamalla apua
Jään kantokyky mitataan
aina teräsjään mukaan
"Kun jäästä tipahtaa yllättäen läpi, kyllä
siinä hätääntyy. Täytyy vain yrittää rau-
hoittua, muistaa kääntyä siihen suun-
taan mistä tuli ja sitten lähteä toimi-
maan", palomestari Petteri Elijoki oh-
jeistaa.
Toimi näin:
■ Pysy rauhallisena. ■ Huuda heti apua ja puhalla pilliin,
jos se on mukana. ■ Käänny tulosuuntaan. ■ Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet
muuten pääse ylös.
■ Riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin
se särkyy. ■ Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-
asentoon ja ponnista jään päälle. ■ Kieri, ryömi ja konttaa, kunnes olet
varmasti kestävällä jäällä. ■ Hakeudu nopeasti lämpimään.
”
Kun jäästä tipahtaa
yllättäen läpi, kyllä siinä
hätääntyy.
Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötila
laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät
rantavedet ja lahdenpoukamat, viimeise-
nä ulapat ja virtaavat vedet. Alussa jäätä
muodostuu epätasaisesti.
Jäätymisen alkaessa jääpeite voi kasvaa
tyynellä säällä noin pari millimetriä vuoro-
kaudessa pakkasastetta kohden. Kun ilman
keskilämpötila on -10 astetta, voi vuorokau-
dessa siis syntyä parin sentin vahvuinen jää.
▶ Jään kantokyky pitää aina mitata teräs-
jään mukaan. Teräsjää on kirkas, läpikuul-
tava ja tasainen; vaalea ja huokoinen koh-
vajää on teräsjäätä heikompaa. Kohvajään
kantavuus on noin puolet teräsjään kan-
tokyvystä.
▶ Lumipeite hidastaa jään paksuuskasvua,
sillä se toimii eristeenä ilman ja jään välis-
sä. Runsas lumi voi painaa jään vedenpin-
nan alapuolelle. Tällöin halkeamista jään
päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat
sohjoa, joka jäätyy kohvajääksi. Keväällä
paksukin jää voi pettää, jos kiderakenne
on haurastunut auringon säteilyn ja läm-
mön vaikutuksesta.
▶ Järven jään paksuuden arviointiin vai-
kuttavat järven sijainnin lisäksi järven ko-
ko ja syvyys, mittauspaikka ja lumitilanne.
Jäällä kannattaa havainnoida ympäristöä
aktiivisesti.
Lähde: Suomen ympäristökeskus / Ve-
sikeskus
”
Kaislat
tekevät
jäästä
hauraan.