Page 2 - Alueviesti_09

2

Keskiviikko helmikuun 26. 2014

Mielenrauha

Vakaviakin rikoksia

voidaan jälkisovitella

▶

Suomessa meneillään on pilottiprojekti, mutta

maailmalla menetelmällä on saatu aikaan hyviä tuloksia.

•

Maija Latva

maija.latva@alueviesti.fi

Vakavien rikosten jälkiso-

vittelu on suhteellisen uusi

projekti, joka alkoi Suomes-

sa vasta 14.5.2013. Pilotti-

projektin projektipäällikkö-

nä aloitti psykologian tohto-

ri

Arja Konttila

Kriminaali-

huollon tukisäätiöstä.

"Kansainvälisesti tällä me-

netelmällä on saatu pal-

jon hyviä tuloksia sekä uh-

rin että tekijän näkökulmas-

ta. Esimerkiksi Belgiassa va-

kavien rikosten sovittelua

on käytetty vuodesta 1998

lähtien", Konttila selvittää.

Hän oli mukana myös vam-

malalaissyntyisen

Pauli Joo-

nan

sovittelukäsittelyssä, jo-

ka käytiin Sastamalassa tam-

mikuussa.

▶

Vakavien

rikosten yhtey-

dessä puhutaan jälkisovitte-

lusta. "Näissä tuomio on jo

annettu, eikä jälkisovittelu

siis vaikuta tuomion pituu-

teen", Konttila muistuttaa.

Hänen mukaansa moni-

kin asia puoltaa sitä, miksi

niin uhrin kuin rikoksente-

kijänkin kannattaisi sovitte-

luun osallistua.

▶

"Sovitteluprosessi

lie-

ventää rikoksen ja sen seu-

rausten vaikutuksia kum-

mallekin osapuolelle ja lait-

taa tekijän suoraan vastuu-

seen uhrille. Tutkimusten

mukaan uhrin kohtaami-

sella on merkittävä vaikutus

vangin asenteiden ja käyt-

täytymisen muuttumiseen

ja vastuun ottamiseen teois-

taan. Uhreilla on puolestaan

mahdollisuus saada vastauk-

sia kysymyksiinsä ja joskus

uhrit haluavat myös kertoa,

miten teko on vaikuttanut

heidän elämäänsä", Kontti-

la listaa.

▶

Kylmäkosken

vankilan

pastori

Vesa Mäkelä

oli saat-

tajana Pauli Joonan sovitte-

luistunnossa.

"Tilanne ei ole minulle

outo. Aika ajoin vastaani on

tullut tilanteita, joissa jom-

mankumman aloitteesta ri-

koksen tekijä ja uhri halua-

vat keskustella ja päästä so-

puun tapahtuneiden tekojen

aiheuttamista ajatuksellisista

tai tunteisiin liittyvistä pai-

nolasteista", Mäkelä kertoo.

Hänen mukaansa sovit-

telutilanteiden laajentami-

nen Kriminaalihuollon tu-

kisäätiön projektin mukai-

sesti myös vakavien rikosten

sovitteluun on tervetullutta.

"Samalla on kyse ns. resto-

ratiivisen eli korjaavan oike-

uden eräästä kokeilusta. Ri-

koksen tekijän tuomion ja

rikoksen uhriaseman lisäk-

si tilanteessa on mahdollista

nähdä myös korjaavan työs-

kentelyn mahdollisuudet ti-

lanteiden purkuprosessissa

ja elämän uusien rakennus-

aineiden löytämisessä puo-

lin ja toisin", Mäkelä jatkaa.

Sydämeltä lähti taakka

▶

"Tekoni oli vaivannut minua paljon viime vuosina.

Silti ennen sovitteluistuntoa jännitti ja pelotti."

•

Maija Latva

Kun vammalalaissyntyinen

Pauli Joona

näki Kylmäkos-

ken vankilan ilmoitustaulul-

la esitteen vakavien rikosten

sovittelumahdollisuudesta,

hänelle tuli välittömästi halu

osallistua prosessiin. "Mie-

leeni tuli heti myös henkilö,

jonka kanssa istunnon halu-

aisin", hän kertoo. Jo kuu-

kauden päästä Pauli oli so-

vitteluprojektin mukaisessa

istunnossa Sastamalassa.

"Halusin tavata kyseisen

henkilön ja sovittaa vanho-

ja tekemisiäni", Pauli sanoo

hiljaa. Tapauksessa oli ky-

se törkeästä pahoinpitelys-

tä ja vapaudenriistosta. Pau-

li sai aikanaan ko rikokses-

ta yli kaksi vuotta ehdoton-

ta vankeutta.

"Teko on vaivannut minua

paljon viime vuosina", Pau-

li myöntää.

▶

Pauli tunnustaa,

että

häntä jännitti ja pelotti en-

nen sovitteluistuntoa, sillä

hän ei lainkaan tiennyt, mil-

lä mielellä uhri tapaamiseen

tulee. Tapaamisen olivat so-

pineet sovittelijat. "Kohta-

sin uhrin nöyrällä mielellä.

Hänkin oli tullut puolitie-

hen vastaan suostuessaan so-

vitteluun" Pauli muistuttaa.

"Uhri suhtautui minuun

aika ymmärtäväisesti ja hän

oli anteeksiantavalla mielel-

lä. Keskustelumme oli mie-

lestäni hyvää ja antoisaa. Asi-

at ja tapahtumat käytiin lä-

pi sovitteluprojektia ohjaavi-

en henkilöiden kanssa. Uhri

ei ollut asiaa unohtanut, jo-

ten keskustelu oli siinäkin

mielessä tärkeä", Pauli tote-

aa. "Olin tapaamisen jälkeen

helpottunut sekä onnellinen

siitä, että uhri tuli paikalle. "

Pauli analysoi saaneensa

sovitteluprojektista sen, mi-

tä lähti hakemaankin: "Sain

kohdata uhrini kasvoista

kasvoihin ja keskustella. Sy-

dämeltäni lähti taakka ja nyt

voin keskittyä elämän mui-

hin isoihin asioihin", hän tii-

vistää.

▶

Pauli on

viettänyt elämäs-

tään yli 20 vuotta vankiloissa

ja hän myöntää, että vuonna

2017 koittava paluu siviiliin

pelottaa. "Usko Jeesukseen

auttaa kuitenkin myös täs-

sä asiassa. En koskaan enää

joudu olemaan yksin", hän

sanoo luottavaisesti. Vanki-

la-arki kuluu opiskellessa ja

parin viime vuoden aikana

Pauli on käynyt useasti myös

vankilan ulkopuolisissa tilai-

suuksissa julistamassa sano-

maa Jumalan armosta.

▶

Jossakin

vaiheessa mie-

hellä on edessään siirto Kyl-

mäkosken vankilasta ensin

avovankilaan, jonka jälkeen

koittaa koevapaus Kallvikin

Kartanossa. "Sen jälkeen al-

kaa normaalin siviilielämän

opettelu ja toivon saavani

työpaikan esimerkiksi op-

pisopimuksella", hän suun-

nittelee.

Alueviesti kertoi

vammalalaissyntyi-

sestä Pauli Joonasta

huhtikuussa 2010.

Artikkeli on luetta-

vissa ilmaisesta nä-

köislehtiarkistosta,

joka löytyy osoittees-

ta

www.alueviesti

.

fi/ Juttu on lehdessä

14/2010.

Pauli Joona kärsii

10 vuoden vankeus-

rangaistusta Kylmä-

kosken vankilassa.

Tuomio henkiri-

koksesta on julistet-

tu istuttavaksi päi-

västä päivään.

Vapaus Paulil-

le koittaa vuonna

2017.

Yli 20 vuotta elämästään vankiloissa viettänyt Pauli Joona myöntää, että vuonna 2017 paluu siviiliin pelottaa. "Jo kuusi vuotta olen kuitenkin

saanut luottaa Jumalan johdatukseen ja vaikka olenkin vankilassa, olen vapaampi nyt kuin entisessä elämässäni", hän sanoo. Parin viime vuoden

aikana Pauli on käynyt useasti myös vankilan ulkopuolisissa tilaisuuksissa julistamassa sanomaa Jumalan armosta. Viime viikon keskiviikkona

Pauli oli vankilapastori Vesa Mäkelän kanssa Akaan seurakuntaillassa puhumassa vankilaelämästä.

Page 2 - Alueviesti_09_2014