16
Keskiviikko maaliskuun 19. 2014
Arton sihti
Arto Satonen
Energia-
omavaraisuus
nopeassa kasvussa
E
nergiatuotannon puolella on meidän alu-
eellamme liikkellä merkittäviä investointe-
ja. Advenin uusi kattila otettiin juuri käyt-
töön Vammalassa ja Punkalaitumella on vireillä
tuulipuiston kaavoitus, sekä valtakunnallista kär-
keä olevat suunnitelmat bioenergian edistämiseen.
Euroopan Unioni on ajanut liikkeelle uusiutuvan
energian hankkeita, koska vuoteen 2020 mennes-
sä 20 prosenttia energiasta tulee tuottaa uusiutuvan
energian keinoin. Tämä tavoite on jaettu maittain
ja Suomen on päästävä 38 prosenttiin. Tämä tavoi-
te on kuitenkin saavutettavissa.
Tavoite ei kuitenkaan toteudu ilman huomattavia
investointeja. Niitä onkin liikkeellä eri puolilla Suo-
mea. Vammalassa on jo pitkään tuotettu kauko-
lämpö osittain puupohjaisella energialla. Nyt käyt-
töön otettu uusi kattila vähentää merkittävästi öl-
jyn käyttöä. 34 rekkakuorman sijasta öljyä menee
jatkossa 34 000 kuutiota metsähaketta. Tarvittavan
metsähakkeen määrä nousee lähes kolmanneksella,
mikä lisää lähialueen puunkäyttöä.
Advenin uusi in-
vestointi on mo-
nella tavalla hyvä.
Se lisää energia-
omavaraisuutta, li-
sää paikallista työ-
tä, vähentää äljy-
riippuvuutta ja on
ekoteko. Juuri täl-
laisia investointeja kaivataan. Hyvä kun Sastamala
on eturivissä liikkeellä. Vielä paljon mittavampia
hankkeita on vireillä Nokialla ja Uudessakaupun-
gissa, sekä jättihanke Naantalissa. Jos kaikki suun-
nitteilla olevat hankkeet toteutuvat, niin metsähak-
keen tarve lounais-Suomessa kasvaa jopa miljoo-
na kuutiota.
Punkalaitumella on tosissaan tartuttu kunnanjohta-
ja
Lauri Innan
johdolla energiatuotannon mahdol-
lisuuksiin. On selvää, että energiainvestoinnit ovat
paras mahdollisuus kehittää Punkalaitumen elin-
voimaisuutta. Pelkästään Punkalaitumelle kaavail-
tu tuulipuisto on jo 25-30 miljoonan hanke. Han-
ke on nyt lupakäsittelyssä. Toivoa sopii, että ratkai-
sut löytyvät nopeasti. Sastamalassa on ollut vuosia
vireillä Tuorin tuulivoimalahanke Suodenniemellä,
jota kaupunki on vahvasti puoltanut. Tuulivoima-
loiden luvat ovat kuitenkin tiukassa.
Tuulivoimassa nopeat syövät hitaat. Suomessa ta-
voitellaan vuoteen 2020 mennessä 2,5 terawatti-
tuntia tuulivoimaa ja tuulivoimalupia jaetaan nyt.
Tuulivoima on kallis energiamuoto, eikä sen roo-
li tule nykytekniikalla koskaan olemaan kovin mer-
kittävä. Nyt kuitenkin on määräaikainen syöttöta-
riffi voimassa ja sen myötä syntyy joka tapauksessa
uusia tuulivoimaloita. Siksi myös Punkalaitumen ja
Sastamalan hankkeilla on kiire, koska muuten tu-
lot menevät muille.
Bioenergian kehittämisessä Punkalaitumella on vie-
läkin suuremmat suunnitelmat. Tavoitteena on uu-
den tekniikan biohiililaitos, joka olisi edelläkävijä
koko Suomessa. Paikka kakkostien varressa riittä-
vän lähellä Suomen suurimpia kaupunkeja ja sil-
ti maaseudun keskellä on erinomainen. Aika näyt-
tää eteneekö tämä hanke suunnittelupöydältä to-
teutukseen asti.
Viime viikot ovat jälleen osoittaneet, että Suomen
on päästävä irti itäenergiasta. Omavaraisuutta on
kasvatettava koko energiapaletin osalta. Bioenergi-
assa on paljon mahdollisuuksia, mutta sen lisäksi
tarvitaan lisää ydinvoimaa ja vesivoimaa. Biopolt-
toaineiden valmistajina olemme jo nyt maailman
huippuja ja tehtävämme on ajaa biopolttoainei-
den roolia suuremmaksi koko maailmassa. Ener-
giaomavaraisuuden lisäämisessä meidän seutum-
me pitää olla eturintamassa. Nyt näyttää siltä, et-
tä myös olemme.
Juuri tällaisia
investointeja
kaivataan.
Merkkipäivä
Pienen kylän
virkeä urheiluseura
Illon Jytinä syntyi 65 vuotta sitten nuorten
urheilijapoikien aloitteesta.
Pauliina Vilenius
"Meitä oli jonkinmoinen po-
rukka, jotka olimme innos-
tuneita urheilusta. Halu-
simme perustaa myös oman
urheiluseuran. Aluksi pu-
huimme Jokivarren Jytinäs-
tä, mutta se muotoutui sit-
ten Illon Jytinäksi.
Varsinaista urheilukenttää
ei ollut, tiellä suoritimme pi-
kajuoksut. Heinäpellolla ja
lähellä pihapiirejä heitte-
limme keihästä ja kiekkoa ja
työntelimme kuulaa."
Näin muisteli
viime syk-
synä Illon kylätapahtumassa
Ensio Koitto
, urheiluseura
Illon Jytinän keskushahmo
ja perustaja.
Oikeastaan Illon seudulla
syntyi 40-luvun lopulla lä-
hes samanaikaisesti kaksi ur-
heiluseuraa. Jokivarren Jyti-
nän lisäksi
Suonpään
veljes-
ten
Heikin
,
Paavon
ja
Antin
perustama Kankaan Kolina,
jotka hetken erillisinä toi-
mittuaan yhdistyivät. Vuo-
den 1950 jäsenluettelossa
oli 24 nimeä.
Jytinän perustamispäivä-
nä pidetään 13. maaliskuu-
ta 1949, joten tänä vuonna
seuralla on takanaan jo 65
toimintavuotta. Välissä on
ollut hiljaisempiakin vuosi-
kymmeniä, mutta paraikaa
seuraan kuuluu noin 220
jäsentä. "Heistä parisataa on
kyläläisiä ja noin 70 on alle
16-vuotiaita", tietää sihteeri
Mervi Rahola
.
Pienen kylän
virkeää seu-
raa juhlitaan ensi viikon lau-
antaina Illon seuraintalolla,
jonne toivotaan jokaista seu-
ran toiminnassa vuosien var-
rella tavalla tai toisella muka-
na ollutta. Juhlassa esitellään
seuran historiaa, joka on säi-
lynyt hienosti mm. vanhojen
pöytäkirjojen ja tulosvihko-
jen ansiosta.
Tallessa säilyneistä asiakir-
joista selviää, että esimerkik-
si vuonna 1955 Illon Jytinän
tulot koostuivat jäsenmak-
suista, arpajaistuloista ja ki-
roilusakoista. Menopuolella
oli palkintoja, kuten lusikoi-
ta sekä appelsiineja. "Nekin
olivat ilmeisesti palkintoja",
Rahola naurahtaa.
Seuraavien vuosien ku-
luessa seura hankki erilaisia
urheiluvälineitä runsain mi-
toin. Ostolistalla oli ainakin
hyppytelineet, mittanauha,
lentopallon päällinen, pesä-
palloja, mailoja sekä keihäs
ja painonnostopainot.
Alkuvuosien lajeja Jyti-
nässä olivat erityisesti maas-
tojuoksut sekä 3- ja 5-otte-
lut, käy ilmi vihkoon siististi
kirjatuista vuoden 1951 ur-
heilutuloksista.
Hiljaisimmat
vuodet seu-
ran toiminnassa sijoittuivat
70-luvulle. Muutamia vuo-
sia aiemmin oli perustet-
tu nuorille suunnattu Kar-
hukopla, jonka pojat sitten
muodostivat Illon VPK:n
1966 syntyneen rungon.
"Etupäässä poikaosasto ur-
heili, joten Jytinän toiminta
hiipui", Rahola kertoo.
1980 pidetyssä kyläkoko-
uksessa Jytinälle valittiin uu-
si hallitus, jonka puheenjoh-
tana aloitti
Ilkka Syren
.
Hän sai toiminnan jälleen
aktivoitumaan, ja seura jär-
jesti 80-luvulla mm. pitkin
Huittista, Nokiaa ja Vamma-
laa väkeä keränneitä diskoja.
80-luvulla hallitukseen
liittyi myös seura-aktii-
vi
Sirkka Heinonen
, joka
aloitti sihteerinä, jatkoi sit-
ten puheenjohtajaksi ja toi-
mii edelleen Jytinässä rahas-
tonhoitajana.
Vuonna 2003
Jytinä va-
littiin Vammalan vuoden ur-
heiluseuraksi. 2000-luvulla
seura oli tunnettu mm. ka-
raoketansseista ja vihtarie-
hoista.
Tällä hetkellä toiminnan
pääpaino on kylän lasten ja
nuorten liikuttamisessa.
"Vuoden ohjelmaan kuu-
luvat hiihtokilpailut sekä
maastojuoksun sarjakisat,
joissa on ollut parhaimmil-
laan mukana 40 lasta. Seu-
ralla on kahdesti viikossa
harrastepelivuoro ja lisäksi
sählyä lapsille ja miehille",
sihteeri kertaa.
Jytinä toimii myös Illon
seuraintaloyhtymässä ja osal-
listuu kesäisin talkoisiin Ve-
sarannan kesäteatterissa.
Mervi Rahola
kertoo, et-
tei Jytinä ole ilmeisesti kos-
kaan aiemmin kertyneitä
vuosiaan juhlistanut. "Siksi
ajattelimme, että nyt on kor-
kea aika."
Illon Jytinän historiaa selvitettiin jo viime syksyn kylätapahtumaa varten. Vanhoja tulosvihkoja, pöytäkirjoja ja mui-
ta papereita on löytynyt ihailtavan paljon.
Tässä kuvassa nojapuilla taiteilee oletettavasti Jytinän pe-
rustaja Ensio Koitto.
1...,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15 17,18,19,20,21,22,23,24,25,26,...36