Page 5 - Autoviesti 14/2014

Keskiviikko huhtikuun 2. 2014

5

Kolumni

Uudella autolla

taloudellisemmin ja

turvallisemmin

M

onet ajattelevat, että autot ovat Suomessa

hirveän kalliita. Tietysti auto on iso han-

kinta, mutta viimeisen kymmenen vuo-

den ajan uusien autojen hinnat ovat pysyneet euro-

määräisesti keskimäärin samoina. Joidenkin pieni-

päästöisten autojen hinnat ovat jopa laskeneet edul-

lisemman autoveron ansiosta. Vastaavasti verotus

on nostanut suuripäästöisten isojen maastureiden

ja urheiluautojen hintoja. Samaan aikaan autojen

varustetaso ja mukavuus on ottanut suuren harp-

pauksen eteenpäin.

Esimerkiksi meillä eniten myydyn automallin, To-

yota Avensiksen 1.6 farmari maksoi vuonna 2004

noin 27.000€, nyt vastaavan auton normaalihinta

on 26.000€. Keskimääräiset ansiotulot ovat Tilas-

tokeskuksen mukaan nousseet kymmenessä vuo-

dessa 2.400 eurosta 3.300 euroon. Autojen hinnat

ovat siis tulojen kehitykseen nähden tulleet aikai-

sempaa huomattavasti edullisemmiksi. Tämän pe-

rusteella sanoisin, ettei auton hinta ole vaihtamisen

este, vaan päinvastoin.

Tämän päivän ilmiö on auton vaihtaminen pienem-

pään malliin. Hyvä näin, koska monella on edel-

leen vanhasta tottumuksesta liian suuri auto käyt-

tötarpeisiin nähden. Aikaisemmin myös isoja au-

toja pidettiin turvallisempina kuin pieniä, tämä ei

enää pidä välttämättä paikkaansa.

Toinen esimerkki. Jos Matti Meikäläinen vaihtaisi

kymmenvuotiaan Volvo V70 farmariautonsa, jonka

keskikulutus on 9,6 l/100km, uuteen Renault Clio

Sport Tourer Energy TCe 90 Navi Style malliin,

keskikulutus puolittuisi 4,5 l/100km. Uusi auto ei

ole ihan Volvon kokoinen, mutta monelle perheel-

le aivan riittävän tilava farmari. Uusi Clio farmari

maksaa talvirenkaineen ym. varusteineen 18.500

euroa, joten Volvon lisäksi vaihtoon tarvittaisiin ar-

violta 10.000€ välirahaa. Rahaa Matti ei halua au-

toon sijoittaa, vaan hän rahoittaa välirahan auto-

liikkeessä osamaksulla neljäksi vuodeksi.

Jos Matin vuosittainen ajomäärä on 20.000km vuo-

dessa, niin uuden auton vuotuiset kulut ovat seu-

raavat: osamaksuerät 2.650,80€, vakuutukset 530€,

ajoneuvovero 88€, bensiini 1.440€, huolto 300€.

Autolla on neljän vuoden takuu, joten muita kuluja

ei ole odotettavissa ja oletan että renkaatkin kestä-

vät neljän vuoden ajon. Matin vuosittaiset autoilu-

kulut uudella autolla ovat näin yhteensä 5.008,80€.

Jos Matti päättää ajaa vanhalla autollaan, vuotui-

set kulut ovat seuraavat: vakuutus 590€, ajoneu-

vovero 273€, bensiini 3.072€, arvioidut huoltoku-

lut 300€, rengaskulut 200€, katsastus 100€ ja kor-

jaukset 500€, eli yhteensä 5.035€. Tämä laskelma

on siis arvio, koska käytetyn auton korjauskuluja

ei voi tarkkaan tietää, kun taas uudessa autossa ei

yllättäviä kuluja takuuaikana tule.

Tällä laskelmalla Matti Meikäläisen autoilu tulisi

vuosittain maksamaan yhtä paljon sekä uudella, et-

tä käytetyllä autolla. Rahaa kummassakin tapauk-

sessa käytettäisiin kuukaudessa yhtä paljon, mut-

ta uuden auton kulut olisivat kuitenkin täysin en-

nakolta budjetoitavissa, mitä käytetyllä ei voi tark-

kaan tehdä. Asian pihvi paljastuu kuitenkin neljän

vuoden kuluttua, kun Volvon arvo voisi olla arvi-

olta 3.000€ ja uutena ostetun auton arvo arviolta

10.000€. Näin ollen Matti olisi voittanut 7.000€

ajaessaan uudella autolla – sen lisäksi että ympä-

ristö kiittää.

Kannattaisiko kuitenkin miettiä auton vaihtoa uu-

teen?

Jukka Pelttari

Toimitusjohtaja

Autotalo Pelttari

Pelttarin Auto Oy

Kakkostien Auto Oy

Kerro muille aikeistasi

näyttämällä vilkkua

▶

Suuntamerkin jättää laittamatta päälle

joka neljäs autoilija.

•

Alueviesti

Suuntamerkillä kuljettaja

kertoo muille liikenteessä

kulkeville aikeestaan kääntyä

tai muuten liikuttaa ajoneu-

voa sivusuunnassa. Liiken-

neturva kannustaa kuljetta-

jia vilkun ahkeraan käyttöön

ja muistuttaa, että suunta-

merkkiä tulee näyttää myös

liikenneympyrästä poistut-

taessa.

Liikenneturvan seuran-

noista ilmenee, että suun-

tamerkin jättää laittamat-

ta päälle joka neljäs autoi-

lija. Uudellamaalla vilkun

käytön muistaa vain 66 pro-

senttia autoilijoista.

”Jos yhtään empii, että

pitäisiköhän se vilkku lait-

taa päälle vai ei, niin silloin

kannattaa vilkuttaa. Suun-

tamerkkiä saa mieluum-

min käyttää vähän enem-

män kuin liian vähän,” neu-

voo Liikenneturvan koulu-

tusohjaaja

Marko Nieminen

.

▶

Suuntamerkin

avulla

kuljettaja kertoo muulle lii-

kenteelle aikeistaan. Vuoro-

vaikutus muiden tienkäyttä-

jien kanssa lisää sekä omaa

että muiden turvallisuutta ja

vahvistaa positiivista ilmapii-

riä liikenteessä.

”Vilkku tulee laittaa pääl-

le ajoissa, eli ennen ratin

kääntämistä. Esimerkiksi

moottoritiellä kaistaa vaih-

dettaessa suuntamerkki lai-

tetaan päälle ensin ja vasta

sitten vaihdetaan kaistaa”,

Nieminen kertaa. ”Vilk-

kua kannattaa myös käyt-

tää kunnolla. Vilkku ei kulu

käytössä, joten sen voi an-

taa olla päällä koko käänty-

misen ajan.”

▶

Suuntamerkin

käyttö on

tärkeää myös liikenneympy-

rässä. Vilkulla kerrotaan ai-

keesta poistua niin liiken-

neympyrästä kuin mistä ta-

hansa muustakin liittymäs-

tä. Ympyrässä vilkku tulee

laittaa päälle ajoissa ennen

kääntymistä oikealle poistu-

misliittymään.

Ympyrän vilkkusäännön

lisäksi kiertoliittymässä on

muistettava väistämisvel-

voitteet. Ympyrään tullaan

yleensä kärkikolmion takaa

eli liittymään tuleva on väis-

tämisvelvollinen ympyrässä

ajavaan nähden. Perussääntö

kääntyvän auton väistämis-

velvollisuudesta pätee myös

ympyrästä poistuttaessa.

”Niin liikenneympyrään

ajettaessa kuin sieltä poistut-

taessa on kuljettajan väistet-

tävä myös kevyttä liikennet-

tä, siis kävelijää, polkupyö-

räilijää ja mopoilijaa,” Nie-

minen kertaa.

Liikenneympyrään ajaminen ja sieltä poistuminen - ketä väistetään ja milloin vilkutetaan.

Suojateillä tehovalvonta

Poliisi valvoo tehostetus-

ti suojateitä tällä viikolla.

Suojatietä ylittävän hengen

ja terveyden kannalta erityi-

sen vaarallista on suojatien

eteen pysähtyneen ajoneu-

von ohittaminen pysähty-

mättä. ”Tällaisiin tekoihin

poliisi puuttuu ankaral-

la kädellä ja voi peruuttaa

ajo-oikeuden paikan pääl-

lä”, poliisiylitarkastaja

Ris-

to Lammi

Poliisihallitukses-

ta sanoo.

▶

Suojateiden

tulisi ni-

mensä mukaisesti olla tur-

vallisimpia paikkoja ylittää

ajorata. Niillä kulkeminen

vaatii erityishuomiota kai-

kilta tiellä liikkujilta, niin

moottoriajoneuvojen kul-

jettajilta kuin jalankulkijoil-

ta ja pyöräilijöiltäkin.

▶

Suojateillä

tapahtuneis-

sa onnettomuuksissa kuo-

lee vuosittain keskimäärin

10–15 jalankulkijaa. Viime

vuonna suojateillä tapahtui

1 015 onnettomuutta, jois-

ta 534 johti henkilövahin-

koihin.

▶

Noin

neljännes risteysalu-

eiden suojatieonnettomuuk-

sista tapahtuu valo-ohjatuis-

sa risteyksissä. Eniten on-

nettomuuksia tapahtuu va-

loisaan aikaan ja arkipäivi-

sin, etenkin keskiviikkoisin.

Iltapäivän tunnit ovat polii-

sin tilastojen mukaan suoja-

teillä vaarallisimpia.