Page 15 - Alueviesti_14

15

Keskiviikko huhtikuun 2. 2014

▶

YLEISÖLTÄ

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Liikenteen solmukohdat

kiihottavat kaupunkia

lännessä ja pohjoisessa

S

astamalan kaupunkia rakennetaan liikenteen sol-

mukohtien varaan. Tämä ei tarkoita liikenteen

ongelmakohtia vaan valtatien 11 ja valtatien 12

vierustoilla kasvavia alueita. Niitä ovat tietenkin Vam-

mala, Mouhijärvi ja Kiikoinen. Keikyä ja Kiikka ovat

hieman unohtuneet, sillä niistä on valtatielle matkaa,

samoin Suodenniemi.

Vammalaa pidetään ehdottomana pääkeskuksena,

Mouhijärveä kakkosena ja Kiikoista kolmosena. Muut

entiset kuntakeskukset ovat sitten pienempiä keskuk-

sia, joiden kehittämisen ei uskota lisäävän kaupun-

gin vetovoimaa tai asukaslukua. Tämän voi läpilukea

hyväksytystä kaupunkirakennesuunnitelmasta, jonka

tähdennetään olevan vain suunnitelma ilman oikeu-

dellisia vaikutuksia. Kyse on siis halusta.

Mouhijärven Häijääseen saatiin aikanaan kiertoliitty-

mä hyvän näkyväisyyden omaavaan risteykseen valta-

tielle 11. Liittymä osoittautui loistavaksi liikenteen ja-

kajaksi Hämeenkyrön ja Vammalan suuntiin. Samal-

la liittymä hillitsi ajonopeuksia niin, että Häijään lii-

kekeskus ei vain vilahda silmien ohitse, kun autoil-

la liikkuvat porhaltavat Tampereen ja Porin suunnille.

Niinpä kehitystä halutaan jatkaa ulottumaan Uotso-

laan saakka. Vireillä on rinnakkaisväylää, joka aika-

naan yhdistää Häijään ja Uotsolan. Samalla kaavoitus-

ta viedään niin, että mahdollistaa nauhamaisen taaja-

man. Tämä nyt ei ole aivan uutta, sillä jo kauan sit-

ten Äetsän kunta suunnitteli nauhamaista rakennetta

Kiikan ja Keikyän välille. Siihen syntyi kevyenliiken-

teen väylä, jolla ei juuri ole kauppa- tai työmatkalii-

kennettä, enimmäkseen se on ulkoilureitti. Olipa vas-

taava hanke myös kauan sitten Huittisten ja Vamma-

lan välillä. Se nauhakaupunki kaatui maakuntarajaan

ja muihin itsekkäisiin aatoksiin.

Kiikoisissa on vastaava keskus valtatien 11 varrella

kuin Mouhijärven Häijäässä. Kauaskantoisten neu-

vonpitojen jälkeen Vuolteen alueelle rakentui liikenne-

asema ja erilaisia liiketiloja autopesulaa myöten. Kau-

punki haluaa kehittää Kiikoista, mutta ei kuitenkaan

sellaisella innolla kuin Mouhijärveä. Porin suuntaan

ei luoteta niin paljon kuin Tampereen, vaikka se kai-

ken meiltä on vienytkin ja imee loputkin, jos sote-asi-

at siirtyvät Tampereen yliopistosairaalan ympärille kas-

vavaan erityisvastuualueeseen.

Pohjoinen keskus Mouhijärvellä syntyi ennen Sasta-

malaa, samoin läntinen Kiikoisissa. Aika ja poika näyt-

tävät, mihin Sastamalan kynnet kykenevät näissä ke-

hitystalkoissa, kun tilitkin uhkaavat vakavasti kääntyä

miinukselle pidempiaikaisesti kuin vuodeksi.

SAKSI

TUT

SASYPin toiminnasta

Sastamalan Sos. dem. Kun-

nallisjärjestö ry tarkastelee

yleisönosastokirjoitukses-

saan SASYP Oy:n toimintaa.

Hallituksen jäsenten valin-

ta kuuluu omistajille, joten

en ota siihen luonnollisesti-

kaan kantaa. Täsmennän sen

sijaan muutaman tiedon ja

tuon joitakin faktoja esille

yhtiön toiminnasta.

Omistajakunnat eivät ole

ulkoistaneet elinkeinopoli-

tiikkaansa SASYPille. Sen

sijaan kunnat ovat keskit-

täneet elinkeinopalveluiden

tuottamisen yhtiölle. Elin-

keinopolitiikka ja elinkei-

nopalvelut ovat kaksi eri asi-

aa. Elinkeinopoliittiset lin-

jaukset ja päätökset tehdään

kunnissa ja SASYP toteut-

taa niitä käytännössä niiltä

osin, mitkä yhtiön toimin-

taan kuuluvat. Elinkeino-

ohjelmaa SASYP valmiste-

lee kunnilta saamansa tehtä-

vän mukaisesti. Valmistelus-

sa on kuultu laajasti yrittä-

jiä ja yrityksiä, koska niiden

palveluita SASYP pääsään-

töisesti tuottaa.

SASYPin tehtävä on lyhy-

esti sanoen tuottaa palvelui-

ta aloittaville yrittäjille ja toi-

miville yrityksille, mukaan

lukien omistajanvaihdos-

palvelut, sekä tuottaa seu-

dun matkailuneuvontapal-

velut ja koordinoida seudul-

lista matkailumarkkinointia.

Lisäksi SASYP tuottaa Sas-

tamalan kaupungin mark-

kinointipalvelut ja toteuttaa

elinkeinopoliittisia kehittä-

mishankkeita. Yhtiö toimii

tiiviissä verkostoyhteistyös-

sä muiden kehittäjätoimi-

joiden kanssa.

SASYPissa on tällä het-

kellä viisi vakituista ja kol-

me projektityöntekijää. Sas-

tamalan kaupungin rahoi-

tus yhtiölle vuonna 2014

on 658.340 euroa sisältä-

en kaikki kulut. Tämä on n.

0,47 % Sastamalan kaupun-

gin koko budjetista.

Toimintaa on harjoitet-

tu yrityspalveluyhtiön koko

olemassaolon ajan verrat-

tain pienellä kuntien rahoi-

tuksella suhteutettuna toi-

mialueen laajuuteen. Mer-

kittävä osa toimintaan käy-

tetyistä resursseista on tullut

julkisena rahoituksena eri ra-

hoituslähteistä yhtiön ulko-

puolelta.

Yhtiön toiminta-alueel-

la on n. 1800 toimivaa yri-

tystä tai yrittäjää. Vuoden

2013 aikana asiakastapahtu-

mia SASYPissa oli n. 1200.

Asiakastapahtuma voi olla

esimerkiksi lyhyt neuvon-

tatilanne tai pidempikestoi-

nen, useamman kuukauden-

kin kestävä kehittämishanke.

Vuonna 2013 seudulla

perustettiin 140 uutta yri-

tystä, joista 130 Sastamalas-

sa. Näistä monissa SASYP

on ollut apuna yrityksen pe-

rustamisessa. Yhtiö on myös

osallistunut yli 50 seudulla

toteutettuun yrityksen omis-

tajanvaihdokseen viimeisen

viiden vuoden aikana.

SASYP pyrkii monin eri

tavoin tukemaan yrityk-

siä ja niiden kilpailukykyä,

jotta sitä kautta myös työlli-

syys kehittyisi seudulla suo-

tuisasti. Emme valitettavasti

voi vaikuttaa yleiseen talou-

delliseen tilanteeseen, joka

on heijastunut negatiivisena

työpaikkakehityksenä myös

Sastamalassa, aivan samoin

kuin muuallakin Suomes-

sa. Myös Sastamalassa yri-

tykset ovat joutuneet so-

peuttamaan toimintaansa

vähentyneestä kysynnästä

johtuen.

Mikko Nieminen

toimitusjohtaja

Sastamalan Seudun

Yrityspalvelu Oy (SASYP)

Nyt tarvitaan tulevaisuuden tekijöitä

Evoluutio-oppi pois kouluopetuksesta!

Ihmetellä täytyy,että vielä

meidän päivinämme kou-

luissa opetetaan Darwinin

evoluutio-oppia. Sehän on

täysin mielikuvituksellinen

oppi. Ei oo mitään todistei-

ta siitä, että koko tämä ih-

meellinen maailmankaikke-

us olisi vain kehittynyt jos-

tain lähes olemattomasta. Se

jos mikä on satua.

Evolutionistit väittää fos-

siilien olevan todisteita evo-

luutiosta. Kuinka ollakaan,

lähes kaikista fossiileista on

löydetty dna:ta tai verisolu-

ja, myös dinosaurusten fos-

siileista. Ja mielenkiintois-

tahan on, että dna ja veri-

solut eivät voi säilyä luon-

nossa kuin muutamia tuhan-

sia vuosia. Tämä on tieteel-

linen fakta.

Evoluutioteorian opetus

vain hämmentää lapsiamme

ja nuorisoamme. Se on täyt-

tä puppua. Se myös tuho-

aa jälkeläistemme moraalin,

kieltämällä Jumalan ja luo-

misuskon ja myös näin ol-

len 10 käskyn lain, joka on

meille annettu moraalilaiksi

ja elämänohjeiksi.

Evoluutioteoria on saanut

paljon pahaa aikaan. Asioi-

hin perehtynyt tietää, että

myös Hitlerin natsismi nou-

si osittain Darwinin evoluu-

tio-opista, samoin kommu-

nistien julmat vainot entises-

sä Neuvostoliitossa. Darwin

opetti kirjassaan joidenkin

rotujen olevan alempiarvoi-

sempia eli rasismia. Tosiasia

on myös se, että evoluutio-

opin alkuaikoina sitä levitti-

vät ja yrittivät nostaa suosi-

oon varsin hämärät tahot eli

spiritisti- ja meediopiirit.

Olisko nyt aika jo ottaa

askel eteenpäin tässäkin asi-

assa ja poistaa tämä erheel-

linen evoluutio-oppi koko-

naan kouluopetuksesta lap-

siamme ja nuoriamme se-

koittamasta ja hämmentä-

mästä. Kuka lähtisi ajamaan

tätä asiaa?

Jarmo

Tässäkin on yksi solmukohta, Vanhan Lipun baa-

rin vieressä on liikenteenjakaja, suojatie ja linja-

autopysäkki samassa syssyssä. Jos pysäkille linju-

ri pysähtyy, niin toppaa myös liikenne Vammalan

suunnasta.

Kankaanpää ja Lavia ovat

talven mittaan käyneet va-

paaehtoisia kuntaliitosneu-

votteluita erittäin tiiviissä

aikataulussa, mutta hyväs-

sä hengessä. Nyt nähtävillä

on yhdistymissopimus liit-

teineen ja taustatietoineen.

Kaupunkimme strategiassa

lukee: ”Järjestetään ja osal-

listutaan avoimesti hank-

keisiin, jotka tähtäävät tar-

koituksenmukaisen kun-

tayhteistyön edistämiseen

ja kuntaliitoksiin.” Valtuu-

tetut ovat nyt tuon pidem-

mälle tulevaisuuteen täh-

täävän strategisen kysymyk-

sen edessä. Lavian osalta ky-

symys on dramaattinenkin,

koska valtuutetut päättä-

vät liitossuunnastaan pakon

edessä. Suuntana on joko

Pori tai Kankaanpää. Pääsiäi-

sen jälkeisillä päätöksillä ra-

kennetaan tai murennetaan

yhteistä Pohjois-Satakuntaa,

jonka tulevaisuus koskettaa

meitä kaikkia täällä asuvia ja/

tai toimivia.

Osa päättäjistä näkee

kompastuskivenä sekä Kan-

kaanpään, mutta erityises-

ti Lavian taloudelliset haas-

teet. Vaikuttimina taustalla

on varmasti myös poliittisia

intohimoja sekä pelkoa tule-

vaisuuden välttämättömistä

rakenteellisista muutoksista.

Muutokset ovat Kankaan-

päässäkin joka tapauksessa

edessä, niitä me emme täs-

sä muuttuvassa maailmas-

sa pääse karkuun. Itse näen

Kankaanpää-Lavia liitokseen

liittyvän talouden tasapai-

nottamisen täysin mahdolli-

sena – se on pitkälti tahtoky-

symys. Tasapainottaminen

voidaan toteuttaa aiheutta-

matta kaupunkilaisille har-

mia ja heikentämättä kan-

kaanpääläisten peruspalvelu-

jen tasoa tai saatavuutta. La-

vian kuntalaisten osalta pal-

velutaso tulisi Kankaanpään

kaupunginosana asettumaan

nykyisten PoSassa toimivien

naapurikuntiemme tasolle.

Perustan tämän näkemykse-

ni faktoihin, jotka ovat sel-

vinneet tarkastellessani sa-

mantyyppisten kaupunki-

en/kuntien palvelurakentei-

ta sekä kustannuksia valta-

kunnallisesti. En siis katsele

asioita ”pilvenhattaralta” tai

käsittele asioita ”fiilispohjal-

ta”, vaan faktojen valossa.

Lavian osalta on help-

po ottaa verrokiksi tuttuja

PoSa-kuntia - Jämijärvi ja

Honkajoki. Kankaanpään

kohdalla tuttu verrokki lie-

nee Huittinen. Verrokit ovat

asukasluvuiltaan, väestöra-

kenteeltaan, sijainniltaan ja

myös erikoissairaanhoidon

järjestelyiden osalta lähellä

toisiaan. Pureutumatta tässä

kirjoituksessa yksityiskoh-

tiin, käsittelen kokonaisuuk-

sia vuoden 2012 tunnuslu-

kujen - jotka ovat kaikkien

käytössä - valossa. Mikäli La-

vian palvelut (sosiaali-, ter-

veys-, opetus- ja kulttuuri-

toimi) toteutetaan samalla

rakenteella kuin Honkajo-

ella tai Jämijärvellä, on vuo-

tuinen säästöpotentiaali 860

€/asukas eli noin 1,7 milj€/

vuosi. Mikäli Kankaan-

pään vastaavat palvelut to-

teutetaan samalla rakenteel-

la, kuin Huittisissa, on sääs-

töpotentiaali 115 €/as eli n

1,4 milj€/vuosi. Yhdessä po-

tentiaali olisi 3,1 milj€/vuosi.

Sekä Laviassa että Kankaan-

päässä on jo ryhdytty toi-

menpiteisiin, jotka vaikut-

tavat kuluvan vuoden tu-

loksiin. Käynnissä olevien

2014 toimenpiteiden vaiku-

tusennuste on Laviassa (sote

+ opetus) n 1,0 milj€ ja Kan-

kaanpäässä n 0,3 milj€. Ali-

jäämän kasvu saadaan talt-

tumaan jo kuluvana vuon-

na. Mikäli kuntaliitos to-

teutuu, niin 2015 tuloutuu

yhdistymisavustuksesta 40%

(0,9 milj€) ja vuosina 2016

ja 2017 avustusosuus on

30% (0,7 milj€)/vuosi. Nä-

mä erät voidaan käyttää ker-

taluonteisina alijäämän kat-

tamiseen ja talouden vah-

vistamiseen. Huomioitavaa

on myös, että helmikuun

viimeisten laskelmien mu-

kaan Kankaanpään arvioi-

tu uuden järjestelmän mu-

kainen valtionosuus vuonna

2015 on 0,8 milj€ suurem-

pi, kuin FCG:n raportin tu-

loslaskelmissa.

Edellä mainitut laskelmat

osoittavat, että vuosina 2015

ja 2016 tasapainottamispo-

tentiaali olisi lähes 5 milj€/

vuosi. Se riittäisi uuden kau-

pungin talouden tasapainot-

tamiseen edellyttäen toki

niitä rakenteellisia muutok-

sia, jotka molemmissa kun-

nissa olisi joka tapauksessa

tehtävä. Lavian potentiaali

tasapainottamisessa on asu-

kasta kohden selvästi mitta-

vampi, kuin Kankaanpäässä,

mutta silti palvelutaso py-

syy samankokoisten PoSa-

kuntien tasolla. Toivon mo-

lemmissa kunnissa päättäji-

en ymmärtävän, että myön-

teisellä päätöksellä on mah-

dollisuus luoda pohjois-sa-

takuntalaista tulevaisuutta

ja antaa kehittämiselle mah-

dollisuudet seutukuntamme

elinvoima ja vetovoimaisuus

säilyttäen. Tulevaisuutta on

tehtävä nyt.

Antti Kivelä

(kok)

Kaupunginhallituksen pj

Kankaanpää

Page 15 - Alueviesti_14_2014