Page 37 - Alueviesti162_2014
Basic HTML Version
37
Keskiviikko huhtikuun 16. 2014
Vitafin Oy on perustettu 2007
edesauttamaan suomalaisten hyvinvointia.
Vammalan toimistossa paikka avoinna
innostuneelle, aktiiviselle
MYYNTITYKILLE
puhelinmyyntiin
ODOTAMME HAKIJALTA
s 4ULOSHAKUISUUTTA
s 0ERUSTASON !4+ TAITOJA
s +OKEMUS PUHELINMYYNTITYÚSTË KATSOTAAN EDUKSI
TARJOAMME
s +OKOAIKATYÚN KLO n
s +IINTEËN KUUKAUSIPALKAN
KK BONUS
OMASTA MYYNNISTË
s -UKAVAN JA RENNON TIIMIN JA VIIHTYISËN TYÚYMPËRISTÚN
9STËVËLLISET VASTAUKSET
MENNESSË
SËHKÚPOSTILLA ANNE POIKALA VITAFIN COM
,ISËTIETOJA TYÚAIKANA
!NNE
HAETAAN
traktoriurakoitsijaa ja osaavaa traktorin kuljettajaa
kesäksi turvetuotantoon
Huittisten Nanhiansuolle Tomi p. 040 535 4654 ja
Köyliön Lamminsuolle Sami p. 0400 883 705.
Maanrakennus Lampinen Oy
Jakajan
paikka
avoinna!
Puh. 010 229 0420
Huittinen:
© iw~
ko
V
wwwP
©
Keskust
w
©i
vää
Tule tutustumaan
sotilaskotiin ja
toimintaamme.
Liity sotilaskotisisareksi
Uusien sisarten
koulutus- ja
perehdytysilta
24.4.2014 klo 18.00
sotilaskodissa
Säkylän
Sotilaskotiyhdistys ry
Porilaistie 1, 27910 Säkylä
puh. 02 9944 1952
Saarioinen on yksi Suomen tunnetuimmista elintarvikealan yrityksistä. Sen
palveluksessa työskentelee noin 1500 henkilöä. Saarioisten liikevaihto vuon-
na 2013 oli 326,4 miljoonaa euroa. Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja
kotimaan tuotantolaitokset Kangasalla, Huittisissa ja Valkeakoskella. Tytäryhtiö
Saarioinen Eesti OÜ sijaitsee Viron Raplassa.
Haemme Huittisiin
Kunnossapidon asentajaa
työskentelemään vakituisessa työsuhteessa tehtaan mekaanisessa
kunnossapidossa. Työ on keskeytyvää kolmivuorotyötä. Edellytäm-
me tehtävään valittavalta henkilöltä teknisen alan koulutusta. Koke-
mus elintarviketeollisuudesta, koneautomaatiosta, pneumatiikasta
tai kylmätekniikasta katsotaan eduksi. Kunnossapitojärjestelmämme
vaatii tietotekniikan perusteiden hallintaa.
Tehtävässä onnistuminen edellyttää ammatillisen osaamisen lisäksi
hyviä yhteistyötaitoja, oma-aloitteista ja vastuullista työskentelyotetta
sekä joustavaa palveluasennetta.
Lisätietoja tehtävästä antaa kunnossapitopäällikkö Maria Selivaara, maria.se-
OLYDDUD#VDDULRLQHQ ¿ SXK
+DNHPXNVHW
PHQQHVVl
RVRLWWHHVHHQ KU#VDDULRLQHQ ¿ YLHVWLLQ RWVLNRNVL ´.XQQRVVDSLGRQ DVHQWDMD´
ZZZ VDDULRLQHQ ¿
Comenius-
matkalla
Romaniassa
▶
"Ihmiset olivat tottuneet
jakamaan siitä pienestä,
mitä heillä on."
•
Antti Matintalo
Minulla oli mielikuva köy-
hästä maasta kerjäläisineen
ja kulkukoirineen, kun etu-
käteen mietin millainen maa
on Romania. Pääsin kui-
tenkin kokemaan todelli-
suuden matkaamalla sinne
Comenius-hankkeen muka-
na. Ryhmämme kokoontui
kello 1.45 lauantaiaamuna
Huittisten linja-autoasemal-
la ja lähdimme kohti Hel-
sinkiä. Helsingistä lensim-
me Münchenin kautta Cluj
Napocaan, joka on Roma-
nian toiseksi suurin kaupun-
ki ja sijaitsee Luoteis-Roma-
niassa Transilvaniassa. Siel-
tä lähdimme junalla Dej-ni-
miseen kaupunkiin, joka si-
jaitsee 60 kilometrin päässä
Cluj Napocasta.
▶
Junamatkan
aikana
näimme paljon eritasoisia
asuntoja, joista suuri osa oli
alkeellisia hökkeleitä.
Saavuttuamme perille De-
jiin meitä oli vastassa paikal-
lisia opettajia, jotka veivät
meidät hotelliimme. Kun
näimme millaisia rakennuk-
sia matkan varrella oli ollut,
emme voineet odottaa mi-
tään niin tasokasta ja tyyli-
kästä hotellia kuin meille oli
varattu.
Hotelli oli varustettu kai-
killa mukavuuksilla ja ruoka
oli erinomaista.
▶
Ensimmäisenä
perillä-
olopäivänä pääsimme kier-
tämään kaupunkia. Huo-
masimme, että uskonto oli
suuressa roolissa arkkiteh-
tuurissa ja näkyi katukuvas-
sa muun muassa eri uskon-
tokuntien kirkkoina.
Erilaisia vastakohtaisuuk-
sia oli myös havaittavissa,
kun vastaan saattoi tulla he-
vosvankkuri ja toisella puo-
len tietä paremman luokan
auto. Käsityöt olivat pal-
jon esillä ja niitä paikalliset
”
Saimme
paljon uusia
kavereita.
Ryhmäkuvassa ylärivissä Erika Saarinen, Antti Matintalo, Elena Erander, alarivissä Vil-
le Virtanen ja Kirsi Laaksonen.
”maatuskat” möivät toreilla
ja kojuissa. Paikallisia käsi-
töitä myytiin pikkuliikkeis-
sä ja markkinapäivinä niitä
saattoi ostaa myös kojuista.
▶
Illalla
pääsimme näke-
mään muiden maiden op-
pilaita ravintolaillallisella.
Ruokana oli lihaa paikalli-
seen tapaan valmistettuna
ja se oli erittäin mausteista.
Makkarat, joita tarjottimel-
la tuotiin eteenmme, vaikut-
tivat alkuun epäilyttäviltä,
koska emme tienneet mistä
ne on valmistettu.
▶
Joka päivä
olimme teke-
misissä muiden maiden op-
pilaiden kanssa ja opimme
tuntemaan paremmin hei-
dän tapojaan ja kulttuuriaan.
Muut osallistujat tulivat Es-
panjasta, Italiasta, Kyprok-
selta ja Puolasta.
Romanialaiset ovat ulos-
päin suuntautuneita ja in-
nokkaita tutustumaan uu-
siin ihmisiin. Saimme paljon
uusia kavereita ja vietimme
heidän kanssaan myös va-
paa-aikaa. Sama vieraanva-
raisuus näkyi muuallakin
ja tuntui, että myös huono-
osaisemmat olivat onnelli-
sia ja tyytyväisiä elämäänsä.
Ihmiset olivat tottuneet ja-
kamaan siitä pienestä, mitä
heillä on. Tämän kaltaisissa
asioissa Suomi on kehityk-
sessä jäljessä.
Kaikki siellä näkemämme
ja kokemamme sai kuiten-
kin arvostamaan eritäin pal-
jon sitä, miten hyvin meillä
on asiat Suomessa. Kotiin on
aina mukava palata.
▶
PALVELUKSEEN HALUTAAN
▶
KOULUT JA KURSSIT
