Veli-Matti Saksi
Köyliö ja Säkylä
hämmentävät
kuntaliitospalapeliä
K
untaliitoshimot myllertävät Satakunnassa.
Köyliön kunnanhallitus hyväksyi maanan-
taina Säkylän ja Köyliön yhdistymissopi-
muksen. Hieman hämmennystä tietenkin herättää
se, että samaan aikaan Huittinen, Kokemäki, Köy-
liö ja Säkylä suunnittelevat neljän kunnan naitta-
mista yhdeksi vahvaksi kaupungiksi.
Köyliön ja Säkylän mahdollinen liitos on toki pit-
kässä varressa, sillä vasta vuoden kuluttua on tarkoi-
tus valtuustoissa hyväksyä mahdollinen liitos ja pal-
velujen järjestäminen. Tämän vuoden lopulla kuul-
laan Köyliössä vielä kuntalaisia, josko heillä on jota-
kin viisasta sanottavaa kuntaliitospalapeliin.
Puusta katsottuna tuntuu mahdottomalta luotta-
mus- ja virkamiesten voimavarojen tuhlaukselta
tehdä kahta kuntaliitosselvitystä päällekkäin. Kah-
den pienen kunnan liitos on rippunen siitä, mihin
kuntarakenneuudistus tähtää. Vaikka onhan niin-
kin, että Satakunnassa on kokemuksia kuntaliitos-
hankkeista, jotka ovat lopulta kariutuneet kateu-
teen tai muuten vain.
Silti tuo Köyliön ja Säkylän rinnakkaishanke suu-
remman vierellä tuntuu kummalliselta. Aikanaan
juuri Köyliö hamusi samaan pöytään useampia
kuntia setvimään naimakauppaa. Nyt pyritään kak-
sinnaimiseen, tai ainakin siltä tuntuu. Toki vara-
uloskäynti on hyvä olla, jos neljän kauppa raukeaa.
Sastamalan Vammalassa on muutaman kuukauden
kuluttua pää pyörällä. Into kiertoliittymiin on val-
taisa. Jospa ajelen Roismalan suunnasta kohti rauta-
tieasemaa, niin kohtaan Hyrkin, Tuomiston, Erot-
tajan ja Uosson kiertoliittymät. Toistaiseksi valmii-
na on kolme ympyrää, Tuomiston liittymä kun on
käytössä joskus syksyllä.
Toki kiertoliittymissä pyöriessä on mukava ajatella
suuria. Esimerkiksi sellaista, että mitähän hyvää run-
saalla miljoonalla oikeastaan Tuomiston kiertoliitty-
mä tuo? Tilanteessa, jossa höylätään euroja niin van-
husten hoivasta kuin koulutuksestakin, voisi asioita
miettiä toisinkin. Kiertoliittymä tietenkin helpottaa
liikennettä paloaseman suunnalta ja Pesurinkadul-
ta. Sama lopputulos, melkoisesti halvemmalla, olisi
varmaan saatu liikennevaloilla. Silti tien aukaisu Aar-
nontielle joskus tulevaisuudessa olisi ollut mahdollis-
ta. Tilaahan on, ja valoissa on nykyisin nuolivaihto-
ehtokin ja tielle saadaan helposti rinnakkaiskaistoja.
Mitähän tämä suvi tuo tullessaan? Toukokuun lo-
pulla oli helteitä ja viime viikonloppuna värjötel-
tiin Kutalan Kasinon avajaisissa sateessa ja kylmässä.
Toivottavasti lämpöä riittää jatkossa, sillä kyläläis-
ten oma kasino on loistava palvelu. Samoin tieten-
kin Otamussillan kahvila ja monet muut kesäkah-
vilat Sastamalassa ja muualla lähiseudulla.
Eipä anneta kuppiloitten pitäjien pitkästyä yksinäi-
syyteen. Kun tarkkaan tutkailee, niin veikkaan, että
lähes jokaiselle kesäviikonlopulle löytyy uusi sump-
pikohde. Niiden etsiminen on samalla kotiseutu-
matkailua, joka avaa jähmettyneet silmät.
Ja vielä kuntaliitoksista. Kiikoisissa odotellaan her-
keämättä kirjasto-kouluhankkeen nousua, ranta-
saunaa ja viemäriä sekä yhdysvesijohtoa Kiikkaan.
Kiikoisten yhdistyessä Sastamalaan uumoiltiin ran-
tasaunan lämpiävän tänä vuonna, kirjaston valmis-
tuvan ensi vuonna, samoin viemäröinnin. Kaikki
näyttävät viivästyvän. Vaan onhan yhdistymissopi-
mus voimassa vielä puolitoista vuotta...
SAKSI
TUT
Tulevaisuus
Sofia lähtee töihin,
Robert jatkaa opiskelua
Ammattikoulusta valmistuvalle ovet ovat avoinna
melkein minne vaan.
Pauliina Vilenius
Vammalan ammattikoulus-
ta valmistui viime keskiviik-
kona 155 uutta kädentaita-
jaa. Edessä on hyvin ansait-
tu kesäloma, mutta viimeis-
tään syksyllä uudet haasteet
kutsuvat jokaista.
Sofia Mäkipää ja Robert
Rantala
ovat jo polkunsa
valinneet. Sähkö- ja auto-
maatiotekniikkaa ammatti-
koulussa opiskellut Robert
aikoo syventää opintojaan
ammattikorkeakoulussa.
”Hain kevään yhteishaus-
sa ensisijaisesti Tampereen
ammattikorkeaan. Pääsy-
kokeisiin on jo tullut kut-
su. Jos en tule ensimmäi-
sellä hakukerralla valituk-
si, niin yritän uudestaan ar-
meijan jälkeen.”
Sofian
tulevaisuus löysi
uomansa työharjoittelupai-
kan kautta.
”Opiskelin kauneudenhoi-
toalaa ja valmistuin kosme-
tologiksi. Olen saanut töi-
tä eräästä kauneushoitolasta
Tampereelta. Suoritin yhden
työharjoittelujakson kysei-
sessä paikassa, ja sen myötä
tarjottiin töitä”, nuori nai-
nen ilakoi.
Pauliina Vilenius
Kokkolalainen
Laura Nis-
si
valmistui Tyrvään käsi- ja
taideteollisuusoppilaitokses-
ta kultasepänalan artesaaniksi
jo vuonna 2008. Vuotta myö-
hemmin Nissille ojennettiin
todistus vielä kultasepän am-
mattitutkinnon merkiksi.
"Lähdin opiskelemaan
alaa, koska se tuntui omalta.
Työ on taiteellista ja luovaa,
mutta kurinalaista ja pikku-
tarkkaa."
Nissi
kertoo haaveilleensa
yrittäjyydestä alusta pitäen.
"Se, miten nopeasti niin
kävi, oli pieni yllätys. Pala-
sin opiskelun jälkeen koti-
paikkakunnalleni ja erilais-
ten yrityskurssien ja byro-
kraattisen viidakon jälkeen
kävi niin, että perustin Kul-
tasepänverstas Nissin touko-
kuussa 2010."
Yrittäjäksi
ryhtyminen ei
pelottanut, niin hyvät eväät
Laura Nissi kokee saaneen-
sa koulusta.
"Opiskelu oli niin muka-
vaa, etten olisi edes maltta-
nut lähteä koulusta. Omas-
sa yrityksessä toimiessa ja ah-
kerasti töitä tehdessä työ it-
sessään on opettanut todella
paljon ammatillisen koulu-
tuksen lisäksi. Ala on sellai-
Kosmetologiksi valmistunut Sofia Mäkipää ja sähkö- ja automaatiotekniikkaa opis-
kellut Robert Rantala saivat viime keskiviikkona Vammalan ammattikoulusta käsiin-
sä tutkintotodistukset.
Hyvät eväät yrittäjyyteen
Laura Nissi opiskeli Vammalassa kultasepäksi. Oman yrityksen perustaminen oli
selvää jo alkumetreillä.
Suurin osa
työelämään
"Suurin osa ammattikoululaisista valmis-
tuvista suuntaa opintojen jälkeen työelä-
mään", tietää opinto-ohjaaja
Tuija Penkki-
mäki
Vammalan ammattikoulusta. "Tänä
vuonna valmistuvista kolmekymmentä ha-
ki ammattikorkeakouluun ja pari yliopis-
toon. Valmistuvista ammattilukiolaisista
varmaankin lähes kaikki hakevat ammat-
tikorkeakouluun ja on siellä varmaan tek-
nilliseen yliopistoon hakijoitakin.
Sitä on sitten vaikea sanoa kuinka mo-
ni hakee jatko-opintoihin muutaman työ-
vuoden jälkeen."
nen, ettei koskaan ole täysin
valmis. Aina on mahdollis-
ta kehittyä ja siihen tähtään-
kin."
Laura Nissillä on taka-
naan jo neljä vuotta yrittä-
jyyttä. "Yhden naisen kul-
tasepänverstaalla riittää töi-
tä. Jalansija on hankittu kau-
pungissa ja yritys on kannat-
tava", hän iloitsee.
Omaa kultasepänverstasta Kokkolassa pyörittävä Laura Nissi kokee saaneensa Tyrvään
käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta hyvät eväät yrittäjyyteen.
Itsestään
selvä valinta
ammattikoulu ei kummal-
lekaan ollut.
”Alun perin suunnitelma-
ni oli mennä yläkoulun jäl-
keen lukioon, mutta hyvä
ystäväni suositteli sähköalan
koulutusta ja kiinnostukse-
ni heräsi. Päivääkään en ole
valintaani katunut”, Robert
toteaa.
Sofia puolestaan on aina
haaveillut hierojan amma-
tista.
”Kosmetologina saan tietä-
mystä ihmisen ihon ja kehon
hoitamisesta kokonaisuute-
na. Aion kyllä vielä myö-
hemmin jatkaa hierojakou-
luun.”
Vaikka
Robert alkuun
ajattelikin suuntaavansa lu-
kioon, ei ammatillisen kou-
lutuksen valitseminen ole
kaduttanut. ”Oppilaitos on
antanut jatko-opiskeluista
runsaasti tietoa. Olemme
päässeet myös juttelemaan
opinto-ohjaajan kanssa hen-
kilökohtaisesti jatkosuunni-
telmista ja niistä parhaista
mahdollisista valinnoista.”
Sofia on myös kiitollinen
saamastaan opista. ”Kiitos
kuuluu erityisesti opetta-
jallemme
Ella Kivirannalle
.
Hän on ollut opettajana ai-
nutlaatuinen.”
Vastavalmistuneet
kan-
nustavat nuoria valitsemaan
ammatillisen koulutuksen,
mikäli motivaatio on koh-
dallaan. ”Pitää olla kova ha-
lu oppia uusia asioita”, Ro-
bert summaa.
Sofia muistuttaa, että
ammattikoulusta valmistuu
suoraan ammattiin. ”Ja si-
tä myöten halutessaan työ-
elämään.”
15
Keskiviikko kesäkuun 4. 2014
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...36