Page 10 -

10 Keskiviikko syyskuun 3. 2014
esim. 15 m³ multakuorma
tuotuna Sastamalan keskustaan
280,-
Syyskuun aikana
toimitettaviin uusiin tilauksiin
-10% alennus
Katteemme myös
uudessa ympyrässä!
Tilaisuus
Hankintalaki on useille pk-yrittäjille hepreaa▶ ”Miljoonan euron paikallinen julkinen osto toisi omaan kaupunkiin 25 henkilötyövuotta.”
• Jaana Grankvist
jaana.grankvist@alueviesti.fi
Hankintalaki edellyttää, että
julkisissa hankinnoissa kaik-
ki yli 5 000 euron ostot kil-
pailutetaan kirjallisesti vä-
hintään kolmelta eri toimit-
tajataholta. Kilpailuttamat-
ta voi jättää vain aivan eri-
tyisistä syistä. Sastamalassa
hankintapäätös korkeintaan
30 000 euron hankintoihin
on kaupungin organisaati-
on eri prosessien viranhalti-
joilla. Summan yli menevät
hankinnat käsitellään kau-
punkikonsernin hankinta-
tiimissä.
▶ Useille paikallisille pienil-
le ja keskisuurille yrityksille
hankintalaki ja sen kouke-
rot aanelospinojen täyttöi-
neen ovat hepreaa.
Paikalliset yrittäjät ovat
näreissään, kun isoja ura-
koita menee sivu suun pal-
jolti nimenomaan Tampe-
reen suuntaan.
▶”Jos kaupunki tekee esi-
merkiksi hankintoja vuo-
dessa miljoonalla eurolla, ja
hankinnat tehdään paikalli-
silta yrittäjiltä, tuo se omaan
kuntaan 25 henkilötyövuot-
ta lisää. Jos jokainen uusi
työntekijä tienaa 30 000 eu-
roa vuodessa, niin miettikää-
pä, kuinka paljon verotulo-
ja se toisi tullessaan paikka-
kunnalle”, luotsaa hankinta-
asiamies Marko Keski-Sik-
kilä Pirkanmaan Yrittäjistä.
Yrittäjiä ja kaupungin vir-
kamiehiä kokoontui viime
viikolla Sastamalaan kaup-
palantalolle pohtimaan han-
kintalakimenettelyä. Parista
kymmenestä paikalla olijasta
neljännes oli kaupungin vir-
kamiehiä. Yrittäjiä oli niin
liikennöinti- ja hoiva-aloilta
kuin asiantuntijapalveluista.
▶ Yksi isoimmista hankin-
tojen tekijöistä on Sastama-
lan Ruoka- ja Puhtauspalve-
lut, eli Servi.
”Ostamme vuosittain 1,5
miljoonalla eurolla elintar-
vikkeita. Niistä ovat tar-
jouspyynnöt juuri lähdössä.
Määrät ovat niin isoja, et-
tä paikalliset toimijat eivät
kykene kilpailuun, jolleivät
sitten perusta yhteistuumin
tuotantaketjuja ja laadi tar-
jouksia kimpassa. Myöskään
paikallisilla kuljetusyrittäjil-
lä ei ole ollut tarjota meille
riittäviä paukkuja”, kertoo
Servin toimitusjohtaja Rai-
ne Nuolikoski.
▶ Haluttuja, pitkäkestoisia
miljoonaluokan rakennus-
urakoita kaupungilla ei ole
vireillä.
”Uusia linjauksia teem-
me esimerkiksi Mouhijär-
ven yhteiskoulun ja terveys-
keskuksen lämpövoimalan
urakoinneissa. Aikomukse-
na on saada sopimus yrityk-
seltä, joka tuottaisi laitok-
sen, sekä huolehtisi energia-
tuotannosta ja hoitaisi laitos-
ta kymmenen vuoden ajan”,
kaavailee tekninen johtaja
Jorma Tuomisto.
”Useissa urakoissa käy-
tämme rajattua menettelyä,
eli kysymme ensin, ketkä
olisivat kiinnostuneita tar-
jouksen tekoon. Tapana on
kysyä ensimmäisenä tarjo-
uksia paikallisilta. Monesti
heiltä saa myös parhaat tar-
joukset.”
▶ Kiinteistöjen kunnossapi-
toon kaupunki tekee parin
kolmen vuoden sopimuksia.
”Muun muassa lumenau-
raukset, nurmikonleikkuut
ja kaupungin hoidossa ole-
vien yksityisteiden hoidot
pitkin Sastamalaa on kilpai-
lutettu paikallisilla osaajilla
yksikköhinnoilla.”
Pientarvikkeet kaupunki
hankkii kohteita lähimpinä
sijaitsevista yrityksistä kul-
loisenkin tarpeen mukaan.
”Sieltä me ostamme joh-
donpätkät ja tulostuspape-
rit, mistä helpoimmalla saa-
daan. Tietokoneet ja mobii-
lilaitteet sen sijaan hankim-
me kuntayhteistyön kautta.
Niiden ostoissa ei juurikaan
ole paikallista valinnanva-
raa”, valottaa palvelupäällik-
kö Jouni Hilska Sastamalan
Tukipalvelusta.
▶ Sotesin talouspäällikkö
Reijo Varheenmaa on huo-
lissaan, miten sote-uudistuk-
sessa käy paikallisille hankin-
noille.
”Tosin meidän hankin-
tamme ovat niin isoja ja eri-
koisalaa, että niille ei juu-
rikaan ole paikallisia toi-
mijoita löytynyt. Hankin-
takäytäntöihimme vaikut-
taa varmasti dramaattisesti,
kun siirrytään yhteen isoon,
Tampere-vetoiseen sote-alu-
eeseen.”
”Tampere onkin jo kirosa-
na”, katsoo liikennöintiyrit-
täjä Janne Prihti.
”Ottaa silmään, että tam-
perelaisten eri firmojen au-
toja kyllä menee liikentees-
sä täälläpäin eniten. Miten
paikalliset muka on huomi-
oitu hankinta-asioissa, ky-
syn vaan.”
▶”Otetaan koppi liiken-
nöitsijöiltä. Yritetään järjes-
tää uusia, yhteisiä kokoontu-
misia hankintalain viidakon
ympärillä. On ilmeisesti syytä
keskustella niistä kaupungin
asiaahoitavien kanssa. Ja vielä
ennen kuin kuljetustarjouk-
set lähtevät kilpailutukseen”,
ehdottaa Sastamalan Seudun
Yrityspalvelun toimitusjohta-
ja Mikko Nieminen.
Sastamalan Seudun Yrityspalvelun ja Pirkanmaan Yrittäjien järjestämässä illassa tuli
selväksi, että hankintalaki pykälineen ja aanelosviidakkoineen on monille pienille ja
keskisuurille yrittäjille vaikeaselkoista.
Tilaisuudessa esitettyjä kulmia
▶ On mahdotonta hylätä
tarjous, jossa on oikea hin-
ta ja tarkasti täytetyt paperit.
Mistä kuitenkaan tietää, et-
tei firma ei sitten lähetä vain
apupoikiaan varsinaisen ura-
kan tekoon.
▶ Miten laadun pystyy var-
maksi toteamaan tarjous-
pyynnössä.
▶ Vieraista tavarantoimitta-
jista ei aina tiedä. Paikalliset
sen sijaan tuovat tilatut tarvik-
keet ihan vaikka hyllyyn asti.
▶ Onko edullisin tarjous ai-
na paras.
▶ Yrittäjät sanovat, että eivät
saa tarpeeksi tietoa tarjousme-
nettelyistä eivätkä osaa käyttää
sähköisiä apuneuvoja.Tilaajat
puolestaan sanovat, että pai-
kalliset eivät tarjoa.
▶ Liian vähän rohjetaan teh-
dä tarjouksia paikallisen yrit-
täjäkilpailijan kanssa kim-
passa. Kimppatarjouksilla ja
yhteistyöllä raha saataisiin
pysymään omien kuntarajo-
jen sisällä.
Hilmaa ja hankintaa
Yritykset voivat hakea tietoa
käynnissä olevista hankinta-
menettelyistä ja ennakkotie-
toa tulevista hankinnoista
työ- ja elinkeinoministeriön
ylläpitämästä reaaliaikaisesta
Hilmasta. Sähköinen ilmoi-
tuskanava on maksuton, ja
siinä eri hankintayksiköt il-
moittavat julkisista hankin-
noistaan. Pirkanmaan Yrit-
täjillä on nettisivuillaan tar-
jolla maksullinen hankinta-
asiamiespalvelu.
Hankintalakia ollaan EU-
tasolta muuttamassa. Sen on
määrä astua voimaan parin
vuoden sisällä.
Sastamalan kaupungin
hallintolakimies Katja Ar-
ve-Salonen ennakoi, että
tarjousten antaminen asia-
kirjanivaskoiden täyttämisi-
neen saattaa yrittäjille koitua
entistäkin monimutkaisam-
maksi.
▶ TOIMITTAJAN KOMMENTTI
Itsevalvontaa
• Jaana Grankvist
Kuka sitten valvoo, että hankintalakia on
noudatettu, eli että tilaaaja on tehnyt so-
pimuksen halvimman tai kokonaistalou-
dellisesti edullisimman tuottajan kanssa.
Usein äänekkäin valvoja on yrittäjä, jolle
tilaus ei rapsahtanut. Varsinkin vertaistoi-
mijan veri alkaa kiehua. Kateudesta. Kat-
keruudesta. Huolesta oman firman tulevai-
suudesta. Velat painavat. Yrittäjän koti ja
sen mukana perhe lainehtii yhden mene-
tetyn kortin varassa.
Usein kuulee sanottavan, että tyrvääläi-
sen – onko se nyt sitten laajemmin sasta-
malalaisen - perisyntejä on kateus. Vali-va-
litetaan. Käräjillä nähdään.
Poliitikot puhuvat usein ”lähtevänsä sii-
tä, että...”. Voisikohan ihan ihmisten kie-
lellä ja ihmisten kesken ”tulla” siihen, et-
tä tekisimme enemmän yhteistyötä saman
alan ja vaikka eri alojen toimijoiden kans-
sa. Koska hankintalaki kumahtaa EU-ta-
solta saakka, entistä tärkeämpää on yrittä-
jien paikallinen joukkovoima, ei naapurin
kampittaminen.