Page 15 - Alueviesti 40-2014

15

Keskiviikko lokakuun 1. 2014

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Sastamalan

vetovoima kasvaa

palveluilla, joihin

laki ei pakota

V

altion asettamat lakisääteiset palvelut jokai-

nen Suomen kunta hoitaa tavalla tai toisel-

la. Eroja toki on, sillä esimerkiksi koulu- tai

terveyspalveluverkosta kunta saa itse päättää. Joissa-

kin kunnissa palveluverkot ovat tiheitä ja joissakin

palveluita on hanakasti keskitetty. Tähän suuntaan

mennään Sastamalassa vastahangasta huolimat-

ta. Kaikki varmasti haluavat tehdä asiat niin hyvin

kuin mahdollista, mutta eurot sanelevat palveluver-

kon silmäkokoa. Näin siksi, että kaupungin veto-

voiman yksi tekijä ovat veroprosentit. Niiden järei-

siin korottamisiin monikaan ei halua yhtyä.

Lakisääteisten palveluitten lisäksi on useita harkin-

nanvaraisia palveluita. Niihin kuuluvat vaikkapa

yksityistieavustukset. Suuren Sastamalan erilaisista

teistä valtaosa on maaseudulla, jonka varaan kau-

punkia monin osin rakennetaan, tai ainakin juh-

lapuheissa maaseudun elinvoimaisuuden tärkeyt-

tä korostetaan.

Tiet ovat maaseudun elinehto. Ilman kohtuukun-

toisia teitä elämä keskustaajaman, jossa tiet hoide-

taan, ulkopuolella

vaikeutuu. Kaup-

pareissut, koulu-

laiskuljetukset, ter-

veyskeskuskäynnit

ja tietenkin maa-

seutu- ja muu yri-

tystoiminta ovat

näistä valtaosin sorapintaisista teistä riippuvaisia.

Ne tiet ovat jopa elintärkeitä, sillä ambulanssin saa-

minen Suodenniemen perukoille ei saa olla siitä

kiinni, että tie on ajokelvottomassa kunnossa. Siis,

jos jollekin asumukselle ylipäätään tie menee. No,

suurimmalle osalle menee.

Sastamalan maaseudun ja sen teiden onni on asi-

alleen vihkiytynyt maaseutujohtaja Katariina Pylsy.

Kaikesta eurokurimuksesta huolimatta hän nostaa

maaseudun lipun aina korkealle ja yrittää kaikin ta-

voin huolehtia ja virittää uusia tuulia keskustan ul-

kopuolelle. Pylsyn rohkeudesta ja maaseuturakkau-

desta kertoo sekin, että hän haluaa korottaa yksi-

tyisteiden avustuksia. Ne ovat kuitenkin harkinnan-

varaisia ja maaseutujohtaja ei niistä päätä. Näppinsä

on pelissä maaseutulautakunnalla, kaupunginhalli-

tuksella ja lopulta kaupunginvaltuustolla.

Sastamalan maaseudun onni on myös ainakin vie-

lä tällä vaalikaudella se, että luottamushenkilöistä

suurempi osa asustaa perusvammalan ulkopuolella.

Eli monien kotitie mutkittelee sorapintaisena halki

metsien ja peltonäkymien. Niinpä voi uskoa, että

aivan ensimmäisenä näistä ei lakisääteisistä palve-

luista noin 500 000 euron menoerää haluta säästää.

Sastamalan vetovoima kasvaa erityisesti palveluis-

ta, joilla ei ole lain leimaa. Yksityistiet, liikunta-

palvelut, kulttuuripalvelut ja yrityselämän huomi-

oiminen ovat asioita, joita ei pidä laskea vain mii-

nuspuolelle. Joskus se pieni riski kantaa hedelmää,

vaikkapa hyvin hoidettuna urheilukenttänä tai luis-

tavina latuina.

SAKSI

TUT

Vastaukset viimeistään 7.10.:

sastamalatutuksi@gmail.com

tai postitse "Sastamala Tutuksi", Sastamalan

kaupunki/Elävä maaseutu, PL 23, 38201 Sastamala. Kuvantunnistuskilpailu kestää 26.11. saakka. Kil-

pailun päätteeksi kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen tuotepalkinto voit-

tajan valitsemaan liikkeeseen. Voittaja julkistetaan 10.12. Kuvat julkaistaan myös osoitteessa

www.sas

-

tamalankylat.fi.

Sastamala Tutuksi -kuvantunnistuskilpailu

Mikä viime kesänä kunnostettu rakennus on kuvassa? Kuva: Jani Hanhijärvi.

Viime viikon kuvassa oli Tapiolankylässä sijaitseva Keskistenjärven lintutorni.

Kehitysmaaseura

Tansanian lasten kummipäivä

•

Taina Pohjanheimo

Ennätysmäärä, noin neli-

senkymmentä kummia ko-

koontui syyskuisena lauan-

taina Epsiralle kuulemaan

terveisiä Tansaniasta ja Say

yes to girl`s education -tyt-

töjen koulutushankkeesta.

Vieraaksi tilaisuuten oli

saapunut sikäläisen yhteis-

työjärjestön WEETUn eli

Wings of Educational and

Enviromental Trust Unityn

edustajat

Venance Mlallyn

ja

Mariana Kibenan.

▶

WEETU

hallinnoi toimin-

taa Tansaniassa ja sen teh-

täviin projektin yhteistyö-

kumppanina kuuluu yhteis-

työn edistäminen Morongo-

ron alueen kouluviranomais-

ten, kyläneuvostojen, koulu-

jen opettajien ja oppilaiden

vanhempien kesken.

Käytännössä yhteyksiä

hoitaa Venance Mlally, joka

toimii järjestön sosiaalityön-

tekijänä.

Mariana Kibena on järjes-

tön rahastonhoitaja.

▶

Tilaisuuden alkajaisiksi

Georg Pimenoff

valotti ly-

hyesti Äetsän seudun Kehi-

tysmaaseuran historiaa, jon-

ka jälkeen

Heli Pimenoff

kertoi tyttöjen koulutuspro-

jektin taustoista ja syntyvai-

heista.

Hanke käynnistettin

vuonna 2008 Ulkominis-

teriöltä saadun hanketuen

avulla. Vuonna 2008 avus-

tettavia tyttöjä oli 21 ja kah-

deksalle heistä saatiin kum-

miperhe.

Nyt lapsia (mukana on

myös muutama poika) on 50

ja kummeja yli 80. Vaikka

varsinainen koulutusprojek-

ti loppuu tämän vuoden lo-

pussa, kummitoimintaa jat-

kuu ja voi hyvin.

▶

Venance Mlally

ker-

toi kummilasten taustoista,

koulumenestyksestä ja tä-

mänhetkisestä elämäntilan-

teesta.

Vuosien varrella kaikis-

ta lapsista on tullut lähei-

siä, mutta varsinkin kah-

den albiinotytön elämänta-

rinat koskettivat kuulijakun-

taa syvästi.

▶

Ennen

Venancen Suo-

men matkaa osa oppilais-

ta kokoontui yhteen WEE-

TUn toimistolle kirjoitta-

maan henkilökohtaisia ter-

veisiä kummiperheille.

Kaiken kaikkiaan saa-

toimme todeta, että tytöt

ovat edistyneet opinnoissaan

hyvin. Tuetuista oppilaista

jo 3 opiskelee yliopistossa, 3

ammattikorkeakoulussa ja 2

on valmistunut ammatilli-

sesta koulusta.

Lämminhenkinen tapaa-

misemme päättyi lyhytelo-

kuvaan ”Kotona ja koulus-

sa”, 4 tansanialaislapsen ker-

tomukseen arjesta koulun-

käynteineen.

Kirjoittajalla on tansanialai-

nen kummilapsi.

Kuvassa osa koulun oppilaista.

Lukijan

juttu

”

Tytöt ovat

edistyneet

opinnoissaan

hyvin.

”

Tiet ovat

maaseudun

elinehto.