15
Keskiviikko marraskuun 5. 2014
Veli-Matti Saksi
Sastamalan
asuinalueet putosivat
palvelukelkasta
vuosikymmeniä
sitten
K
uusikymmenluvun alussa silloinen Vamma-
lan kauppala kaavoitteli ahkerasti Lousajaa,
jota myös Vammalan helmeksi kutsuttiin.
Luvassa oli hehkeä asuinalue, jonne rakentuu hil-
jaksiin, jopa nopeasti, palveluita. No. Tulihan nii-
tä teitä, vesijohto, viemäri ja jokunen kaupungin
vuokrakerrostalo. Hieman myöhemmin tuli pie-
ni kauppa, kioski ja tietenkin Kannintorin liikun-
takenttä. Se palveli erityisesti talvella loistokkaasti
hoidetulla jäällä ja sippoisilla puumaaleilla.
Sittemmin kaupunkikastiin ylennyt Vammala lu-
paili vielä lisää. Jos tulivat kauppa ja kioski yksityi-
sin voimin, niin samoin teki Sastamalakoti. Se tuli
tarpeeseen, mutta sen jälkeen alkoi hiljentyminen.
Lähtivät kauppa ja kioski. Julkisia palveluita Lous-
ajassa edustavat tiet, vesijohdot ja viemärit. Ja pai-
kallisliikenne, jonka kuljettavat kuulemma palvele-
vat erinomaisesti. Vuoroja saisi kait enemmän kul-
kea, ja siihen kaupunkikin voi vaikuttaa. Ei niin-
kään kauppoihin tai vastaaviin.
Samasta palvelukelkasta ovat pudonneet vaikkapa
Kalliala, Varila ja Sileekallio. Eipä noilla alueilla ole
kuin liikkumiseen sekä puhtaan ja likaisen veden li-
rumiseen tarvittavat maanalaiset verkostot.
Laajentuneen Sastamalan uudemmat alueet Suo-
denniemi, Mouhijärvi, Kiikka ja Keikyä ovat huo-
mattavasti perusvammalan asuinalueita paremmas-
sa kuosissa. Jokaisessa entisessä kuntakeskuksessa
ovat peruspalvelut kaupoista lähtien. Veikkaan, et-
tä kaupat pysyvät pidempään kuin esimerkiksi kaik-
ki terveysasemat. Jokunen koulukin voi vielä ol-
la uhan alla, mutta silti kaupat jäävät. Runsaat tu-
hat ihmistä on tarpeeksi, paitsi pelkillä asuinalueilla.
Palataanpa Lousajaan. Sen väki muuten vanhenee
kohtuullisella vauhdilla. Siksi kaupunki voisi ostaa
vaikkapa yhden vuoron lisää palveluliikennettä, jot-
ta immeiset pääsevät keskustan palveluiden käyttä-
jiksi useammin. Toisena vaihtoehtona on tietenkin
etelämpään muuttaminen. Se tietenkin tarkoittaa
keskustaa, jonne yhä kiivaasti rivakasti rakennetaan
kerrosasumuksia. Tosin ihan kaikilla ei ole varaa
maksaa noin 200 000 euroa kaksiosta. Vaan onpa
sitten se sairaalan kampusalue, jossa kaikki tarvit-
tava on lähellä. Jopa erilaisia kauppoja, terveyspal-
veluista puhumattakaan ja hyvää ruokaa sopuhin-
taan tarjoilevasta Hopunkalliosta.
Ja vielä. Vaikka Sastamala painii taloutensa kanssa,
niin joutsenlauluun ei ole aihetta. Tehtävää on niin
paljon, että muuttoa suuremman kainaloon ei kan-
nata edes harkita.
SAKSI
TUT
Vastaukset viimeistään 11.11.:
tai postitse ”Sastamala Tutuksi”, Sastama-
lan kaupunki/Elävä maaseutu, PL 23, 38201 Sastamala. Kuvantunnistuskilpailu kestää 26.11. saakka.
Kilpailun päätteeksi kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen tuotepalkinto
voittajan valitsemaan liikkeeseen. Voittaja julkistetaan 10.12. Kuvat julkaistaan myös osoitteessa www.
sastamalankylat.fi.
Sastamala Tutuksi -kuvantunnistuskilpailu
Mistä rakennuksesta kuva on otettu? Kuva: Jani Hanhijärvi.
Viime viikolla kuvassa oli Myllymaan urheilutalo.
Muistotaulu Kämmäkän
sankarivainajille
Lukijan
juttu
Ritva Haavisto
Kämmäkän sankarivainajat
saivat muistotaulun kylä-
talon seinälle 19. lokakuu-
ta 2014. Palastuspuheen pi-
ti kylän oma poika, tuomio-
rovasti
Heimo Rinne
, hän
toi puheessaan esiin kotirin-
taman hädän ja huolen mie-
histä ”siellä jossakin”. Jokai-
nen mies oli jonkun poika,
veli, isä, tai ainakin naapuri.
Airueina olivat
Siina
ja
Antti Impola
, lipunkantaja-
na Juhani Andersson, kaikki
oman kylän nuoria. Keiky-
än Veteraaniveljet lauloivat
kanttori
Jari Mattilan
joh-
dolla, ja täysi salillinen ylei-
söä nautti komeasta kuoro-
laulusta. Ikähaitari ja
Päiviö
Haavisto
esittivät kappaleen
Ruusu on punainen.
Taulu sai nyt arvoisen-
sa paikan kylätalon seinällä.
Se kertoo jälkipolville niistä
kylän miehistä, jotka antoi-
vat isänmaalleen kalleimman
uhrinsa.
Muistotaulua juhlisti noin 80 ihmistä. Kuva: Minea Pulkkinen
Sotilaspastori
Olavi Sor-
va
kertoi tuntemuksiaan so-
tainvalidin lapsena, hän esit-
ti myös päätössanat. Yhteis-
laulun jälkeen nautittiin vie-
lä kakkukahvit.
Ääneenlukua iltahämärissä Huittisissa
Norden-yhdistysten liiton projektin tarkoituksena on edistää lukemista.
Maanantaina 10.11. käyn-
nistyy Pohjoismainen kir-
jastoviikko. Se on Norden-
yhdistysten liiton projekti,
jonka tavoitteena on edis-
tää lukemista ja pohjois-
maista kirjallisuutta Pohjo-
lassa ja lähialueilla. Vuonna
2014 vietetään Pohjoismais-
ta kirjastoviikkoa 18. ker-
ran. Tänä vuonna teemana
on Pohjolan peikot, ja tee-
maa edustaa
Tove Jansson
.
Hänen syntymästään tuli
viime vuoden elokuussa sa-
ta vuotta.
Siksi on luettava teksti on
valittu hänen tuotannostaan.
Tove Janssonin Muumi-
kirjojen filosofia antaa pal-
jon myös aikuisille. Kirjasto-
viikolla ääneen luettava teks-
ti on teoksesta Muumipappa
ja meri. Kirjan teemoja ovat
yksinäisyys, toisen huomi-
oon ottaminen ja tilan anta-
minen toiselle.
Pohjoismaisen kirjasto-
viikon Iltahämärissä-ta-
pahtuma muistuttaa ää-
neen lukemisen vanhasta
perinteestä.
Huittisissa tilaisuus on
Huittisten kaupunginkirjas-
ton Hermanni-salissa heti
ma 10.11. klo 19.
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...40