Page 15 - Alueviesti 2-2015

Basic HTML Version

Torstai tammikuun 8. 2015

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Jaaha, Tampere

hamuaa meiltä

haisevat lietteetkin

urmuuttaminen jatkuu, siis Tam-

pereen suunnalta. Nyt tuo suuri

kasvukeskus hamuaa meiltä liet-

teetkin. Nimittäin Tampereen yhdyskun-

talautakunnan jätehuoltojaosto on jo

2013 päättänyt, että sako- ja umpikaivo-

jen tyhjennys siirtyy vuoden alussa 2017

kunnalliseksi toiminnaksi Suodenniemen

ja Mouhijärven alueilla. Tämä tarkoittaa

käytännössä sitä, että Pirkanmaan Jäte-

huolto kilpailuttaa tyhjennykset ja kiin-

teistöjen omistajien on siihen tyytymi-

nen. On, vaikka kymmeniä vuosia pytyil-

lä käynyt yrittäjä olisi hoitanut homman-

sa kuinka hyvin hyvänsä.

Tämän vuoden alkuun mennessä kunnil-

la oli mahdollisuus hakea muutosta pää-

tökseen. Sastamalassa tekninen lauta-

kunta pöyhi lietteitä 18. joulukuuta. Vir-

kamiesesityksenä oli, että muutosta ei

haeta. Valveutunut lautakunta kuitenkin

äänesti esityksen nurin 6 – 1 Kari Kaajan

esityksestä. Eli kaupunki hakee muutos-

ta niin, että jatkossakin kiinteistön hal-

tija voi valita tyhjentäjän. Hyvä niin, sil-

lä on kummallista, että vuosikymmeniä

toiminut tapa halutaan väkisin haudata

kunnalliseen byrokratiaan. Samalla pai-

kalliset yrittäjät ajetaan ahdinkoon, kun

he eivät pysty palveluittensa laadulla kil-

pailemaan. Ja kummallista on vielä sekin,

että vuosikymmeniä sako- ja umpikaivo-

ja tyhjentäneet yrittäjät eivät enää osaa-

kaan Tampereen mielestä hoitaa hommi-

ansa. Sama suunta on kaikessa jätteiden

keruussa. Kunnalliset yhtiöt haalivat it-

selleen kilpailutusta, joka tuo mukanaan

merkillisiä kommervenkkejä.

Saapa sitten nähdä, taipuuko suuri Tam-

pere tällä erää pienen Sastamalan tah-

toon? Eppäillä soppii, eppäillä soppii,

vaikka toivoa riittääkin.

Vuosi 2014 jäi taakse yhdenlaisena ruuh-

kavuotena. Erityistä ruuhkaa aiheutti tie-

tenkin Lavian pakkoliitos Poriin. Se jät-

ti haavoja, jotka umpeutuvat aikanaan.

Ikävää on se, että mielenkiintoiset val-

tuuston kokoukset loppuivat. Ne olivat

parhaimmillaan hyvää kansanhuvia,

jossa äkkikäänteiltäkään ei vältytty. Hy-

vää on tietenkin se, että Sastamala sai Po-

rin naapurikseen. Eli rajansiirtoja ei tar-

vita, jos mieli palaa takaisin Satakunnan

suuntaan.

Kunnat joutuivat viime vuonna tekemään

isoja ratkaisuja. Sastamalan talous heik-

keni vauhdilla, joten ryhmien kesken ha-

ettiin konsensusta, joka antaa pohjaa ko-

villekin päätöksille tulevina aikoina. Huit-

tisissa tehtiin jo rankkoja päätöksiä, jot-

ka kohdistuivat henkilökuntaan. Ihmisiä

päädyttiin lomauttamaan.

Ruuhkaa saa olla tänäkin vuonna. Erityis-

toiveena on, että jonoja kertyy Hotelli El-

livuoren tietämille. Eli toivomuksena on,

että hotelli nousee uuteen ja entiseen ku-

koistukseensa. Se on koko kaupungin etu.

SAKSI

TUT

Kokemäen seurakunnan häpeätila

”Kirkon tehtävänä on julis-

taa Jumalan sanaa ja jakaa

sakramentteja sekä toimia

muutenkin kristillisen sa-

noman levittämiseksi ja

lähimmäisenrakkauden

toteuttamiseksi.” (kirkko-

laki § 2)

Menneen kahden vuo-

den aikana luottamus-

henkilöiden ja seurakun-

nan jäsenten kiinnostus

on kohdistunut pääasias-

sa kiinteistöasioihin. Seu-

rakunnan hengellinen toi-

minta on jäänyt taka-alal-

le ja se on kutistunut lähes

olemattomiin. Tästä kehi-

tyskulusta minä ja lukui-

sat muut seurakuntalaiset

olemme erittäin surullisia.

Kirkkovaltuuston ko-

kouksessa 18.12.2014 kä-

sitelty Oy Audiator Ab:n

laatima tilasto osoittaa sel-

keästi, että seurakunnan

taloustilanne on viimeis-

ten neljän vuoden aika-

na ollut hyvä. Tästä huo-

limatta samaan aikaan toi-

mintaa on karsittu, mikä

myös käy ilmi em. tilas-

tosta.

Seurakunta on käyttä-

nyt rahaa yli 70 000 euroa

kirkkoherran ajamaan ide-

aan kirkon muuttamisesta

monikäyttöiseksi. Kirkko-

herran esityksestä kirkko-

neuvosto päätti lakkaut-

taa toisen nuorisotyön-

ohjaajan viran. Kirkkoval-

tuusto siunasi tämän pää-

töksen kesäkuun kokouk-

sessaan. Edellä mainitulla

summalla seurakunta oli-

si palkannut nuorisotyön-

ohjaajan kahdeksi vuo-

deksi.

Tämän vuoden talous-

arvioon on varattu rahaa

viiden kuukauden ajal-

le uuden seurakuntapas-

torin työhön perehdyt-

tämiseksi. Kirkkoherral-

la on laillinen oikeus ot-

taa haluamansa henkilö

töihin kuudeksi kuukau-

deksi. Varattu raha herät-

tää epäilyn siitä, että ky-

seinen työ on etukäteen

järjestetty jollekin tietyl-

le henkilölle. Onko seura-

kuntamme jonkinlainen

suojatyöpaikka, kun pa-

pin täytyy perehtyä uu-

teen työhönsä viisi kuu-

kautta ennen kuin hän voi

astua virkaan?

Kirkkoneuvoston tu-

lee pikaisesti julistaa seu-

rakuntapastorin 1.8. au-

ki tuleva virka avoimes-

ti ja julkisesti haettavaksi.

Virkaan ei pidä ottaa uut-

ta pappia tällaisen kyseen-

alaisen järjestelyn kautta.

Se tulee turhaan maksa-

maan seurakunnalle vii-

den kuukauden ajalta yli-

määräisen papin palkan.

Teologisesti seurakun-

nan keskeisin toiminta-

muoto on jumalanpalve-

luselämä. Seurakunnas-

samme on kolme pappia,

joista kahden voidaan hy-

vin edellyttää osallistuvan

kunkin sunnuntain juma-

lanpalveluksen suunnitte-

luun yhdessä kanttorien

kanssa. On täysin mah-

dollista järjestää juma-

lanpalvelus molemmissa

seurakuntamme kirkois-

sa samana pyhänä. Myös

maallikoita voidaan käyt-

tää jumalanpalvelustehtä-

vissä entistä enemmän.

Kristikunnan suurim-

mat juhlapyhät, jou-

lu ja pääsiäinen, kokoa-

vat kirkkoihin paljon ih-

misiä. On häpeällistä, et-

tä seurakuntamme kirkko-

herran johdolla laiminlyö

näiden juhlien vieton ei-

kä järjestä molemmissa

kirkoissamme jumalan-

palveluksia. Papiston teh-

täviin kuuluu ensisijaises-

ti seurakunnan hengelli-

sestä toiminnasta vastaa-

minen. Jos pappia ei kiin-

nosta tai huvita jumalan-

palvelukset edes suurina

juhlapyhinä, voi aiheelli-

sesti kysyä, onko hän oi-

kealla alalla.

Uusien luottamushen-

kilöiden tehtävänä on

nyt nostaa monipuolinen

hengellinen työ seurakun-

nan toiminnan keskiöön.

Talouden, hallinnon ja

kiinteistötoimen on pal-

veltava kirkkolain mukai-

sesti kirkon perustehtävää.

Niina Hellman

teologian maisteri

Kokemäki

Nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet

kouluttautumiseen turvattava

Miten 16-vuotias pärjää

omillaan? Ja kyllä nuori

itsekin näitä asioita miet-

tii. Osa nuorista on valmis

muuttamaan 16-vuotiaa-

na kotoaan, mutta yhteis-

kunnan tulisi silti mahdol-

listaa toisen asteen koulun

käyminen vielä kotoa kä-

sin. Sen tulee olla mieles-

täni lähtökohta.

Uudet koulutuksenjär-

jestämisluvat tulevat haet-

tavaksi nopealla aikatau-

lulla. Satakunnassa suu-

rin osa kunnista on maa-

seutumaisia kuntia, joil-

le esimerkiksi lukio on

keskeinen osa kunnan

elinvoimaa, identiteettiä

ja ennen kaikkea nuorten

mahdollisuuksia saada hy-

vät koulutukselliset eväät

lähellä kotiaan. Nyt olisi-

kin löydettävä yhteinen

tahtotila tehdä yhteistyö-

tä siten, että toimipiste-

verkko voitaisiin säilyttää

mahdollisimman laajana.

Pori, Rauma ja mitä

luultavammin myös Kan-

kaanpää voivat saada lu-

kiokoulutuksen järjestä-

misoikeuden ilman suu-

rempia järjestelyjä. Sen si-

jaan maakunnan muiden

lukioiden kohdalla tarvi-

taan välttämättä yhteis-

työtä. Miten tämä tulisi

toteuttaa? Tulisiko luoda

alueellisia kuntayhtymiä

vai tulisiko pyrkiä siihen,

että maakuntaan perustet-

taisiin yksi lukiokoulutus-

kuntayhtymä? Vai tulisi-

ko lukio- ja ammatillisen

koulutuksen järjestäjät

tässä yhteydessä yhdistää?

Esillä on tällä hetkellä

useita vaihtoehtoja. Niis-

tä tulisi käydä avoin ja ra-

kentava keskustelu, jot-

ta voisimme yhdessä var-

mistaa kaikille nuorille

heidän asuinpaikastaan

riippumatta yhdenvertai-

set mahdollisuudet hank-

kia hyvät koulutukselli-

set eväät tulevaisuuden

rakentamista varten. It-

se toivoisin koulutuksen

järjestäjistä muodostuvan

heti riittävän suuria, jotta

voidaan varmistaa koulu-

tuksen laadulliset edelly-

tykset ja toimipisteverkko

nuorten tarpeita vastaa-

viksi. Uudistuksien keskel-

lä, menestyksekästä vuot-

ta 2015!

Ari Reunanen (sd.)

Euran kasvatus-

ja opetuslautakunnan

puheenjohtaja

Miten käy maaseudulla si-

jaitsevien lukioiden? Tä-

mä kysymys on pyörinyt

varmasti monien opiskeli-

joiden, opettajien, rehto-

rien ja vanhempien mie-

lessä Suomen hallituk-

sen annettua esityksensä

eduskunnalle toisen as-

teen koulutuksen raken-

teiden muuttamiseksi.

Hallitus esittää, että jat-

kossa toisen asteen kou-

lutuksen järjestämisluvat

tulee anoa uudelleen ja

ne tullaan myöntämään

ainoastaan riittävän suu-

rille toimijoille.

Käytännössä tämä tar-

koittaa sitä, että vuodes-

ta 2017 alkaen lukiokou-

lutuksen järjestämisluvan

saa ainoastaan suurempi

kaupunki tai useampien

kuntien muodostama lu-

kiokoulutuskuntayhtymä.

Malliahan sovelletaan jo

nyt ammatillisen koulu-

tuksen yhteydessä. Halli-

tuksen esitys ei ota kan-

taa koulutuksen toimi-

paikkojen sijaintiin, mut-

ta rivien välistä on luetta-

vissa tavoite karsia myös

toimipisteitä säästöjen ai-

kaansaamiseksi.

Etenkin maaseudun

nuorien kohdalla tämä

tarkoittaa sitä, että on ole-

massa vaara koulujen kar-

kaamisesta kauemmak-

si. Itse aikanaan suureen

kaupunkiin urheiluluki-

on käyntiä varten muutta-

neena tiedän, että ainakin

omissa vanhemmissani

heräsi monta kysymystä ja

huolta. Mistä saada asun-

to? Mistä rahat elämiseen?

▶

LUKIJAN KUVA

Harmaapäätikka ilo-

namme Pikku-Hyy-

nilässä. Kuva: Olavi

Mehtäläinen.

Page 16

Page 14

1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...28