16
Keskiviikko helmikuun 25. 2015
MURROS
Z-sukupolvi
elää somessa
❐
Mediakouluttaja kannustaa vanhempia
ottamaan selvää nuorten maailmasta.
•
Minna Isotalo
Kuinka moni on tehnyt
lapsensa nimellä haun jol-
lakin internetin hakuko-
neella? Tiedätkö minkälai-
sia sosiaalisen median so-
velluksia lapsesi käyttää?
Ehkä pitäisi, sillä sosiaa-
lisen median käytänteisiin
erikoistunut
Pauliina Mä-
kelä
korostaa, ettei lapsil-
la ole erillistä nettitodel-
lisuutta, vaan kyse on ta-
vasta olla ja elää.
Somessa jaetaan uuti-
sia, videoklippejä, musiik-
kia ja kuvia. Sisällön tuot-
taminen on arkirutiinia,
osa identiteetin rakenta-
mista tai oman minäku-
van vahvistamista. Sosi-
aalinen media ja sen tar-
joamat mahdollisuudet
eivät sinällään ole ongel-
mallisia, hankaluuksia tu-
lee siitä, ettei niitä osata
käyttää oikein.
”Lapsilla on paljon ker-
rottavaa, myös digitaalise-
na, omasta arjestaan. Mei-
dän aikuisten tulisi pysäh-
tyä kuuntelemaan, katso-
maan ja ohjaamaan sii-
nä vaiheessa kun lapsi saa
omia medialaitteita”, Mä-
kelä sanoo.
PIIPPAAKO LAPSE-
SI KÄNNYKKÄ
vielä yö-
myöhällä some-ryhmään
putkahtaneen viestin
merkiksi? Räpsiikö hän it-
sestään jatkuvasti selfie-
kuvia tykkäyksien toivos-
sa? Tai viettää kaiken va-
paa-aikansa pelaten?
Varsinkin teini-ikäisten
kanssa ajautuu helpos-
ti törmäyskurssille, mut-
ta asioista tulisi silti kye-
tä keskustelemaan. Yhtei-
sesti sovitut ja hyvin pe-
rustellut pelisäännöt kun
pitävät usein paremmin
kuin autoritaarisesti sa-
nellut.
”Tietenkin on seikkoja,
joista ei voi joustaa, ku-
ten tv-ohjelmien tai elo-
kuvien ja pelien ikära-
jat. Ja yleensä aika harva
lapsi osaa itse rajoittaa eri
medioiden parissa käyt-
tämäänsä aikaa”, Mäkelä
huomauttaa.
Liiallista somessa olo
tai pelaaminen on, jos
lapsi laiminlyö niiden
vuoksi koulua, harrastuk-
siaan tai kavereitaan, ru-
tiinit kärsivät ja erilaiset
velvollisuudet jäävät suo-
rittamatta.
Hälytyskellojen pitäi-
si soida, jos lapsi on le-
voton ja ärtynyt, ei nuku
tarpeeksi ja median käy-
tön rajoittaminen aiheut-
taa voimakkaita kielteisiä
tunnereaktiota.
KÄYTÖSTAVAT JA
NETTIETIKETTI
ovat
usein hukassa aikuisilla-
kin. Mäkelä pitää hyvänä
nyrkkisääntönä sitä, ettei
somessa saisi koskaan sa-
noa mitään sellaista, mitä
ei kasvokkain sanoisi ke-
nelläkään.
”Meistä jokaisesta jää di-
gitaalinen jalanjälki. Tun-
nekuohun vallassa ei kan-
nata kirjoittaa mitään.
Toisesta ihmisestä ei saa
koskaan ilman lupaa jul-
kaista valokuvaa tai video-
ta.”
Vaikka arkaluontoisen
otoksen poistaisikin pian
julkaisun jälkeen, on jo-
ku voinut jo tehdä siitä
kuvakaappauksen, jolloin
aineisto on täysin kontrol-
lin ulkopuolella, vapaata
riistaa kenelle tahansa, ja
kuva voi päätyä mille ta-
hansa sivustolle.
”Jos jotakin ikävää ta-
pahtuu, lasta ei saa syyllis-
tää ja tuomita, vaan hän-
tä pitää tukea. On tärkeää
selvittää, mitä on tapahtu-
nut ja tallentaa mahdolli-
set todisteet, ottaa yhte-
ys sovelluksen ylläpitoon,
kouluun tai vaikka netti-
poliisiin”, Mäkelä ohjeis-
taa.
”Selfiet
on
tyttöjen
juttu”
Kuudesluokkalaiset
Jani
Heinikorpi
ja
Matias Val-
tonen
kertovat, että pää-
tä ja silmiä alkaa särkeä,
jos pelaa liikaa. Koska po-
jat tietävät itsekin, miten
paljon on järkevä pelata ja
tuijottaa erinäisiä ruutuja
tai näyttöjä, heitä harmit-
taa kun vanhemmat ra-
joittavat pelaamista ja in-
ternet-aikaa.
Pojat saavat pelata tun-
nista kahteen tuntiin päi-
vässä.
Janin mukaan vanhem-
pien asettamista rajoista
riidelläänkin joskus, mut-
ta yleensä sovitut säännöt
pitävät, lipsumisesta kun
saattaa napsahtaa ran-
gaistus, pahimmillaan so-
velluksen määräaikainen
käyttökielto.
”Joskus vanhempien
asenne tuntuu kurjalta,
mutta kai ne pelkää, että
meistä tulee ilman sääntö-
jä sohvaperunoita”, kave-
rukset miettivät.
YOUTUBE, INSTA-
GRAM, WHATSAPP
ja
Facebook. Siinä poikien
eniten käyttämät sosiaa-
lisen median sovellukset.
”WhatsApissa saa vies-
teillä ilmaiseksi, siksi se on
parempi kuin perinteinen
tekstiviesti. Ja ääniviestit
on tosi käteviä. Meillä on
luokan oma ryhmä ja har-
rastusporukan ryhmät, on
kivaa kun voi kommentoi-
da jotain asiaa kerralla ko-
ko ryhmälle”, pojat kerto-
vat.
Mitä jos joku sanoo jo-
tain ikävää tai jotakuta
pilkataan?
”Meidän piirissä ei ole
ollut kiusaamista, mut-
ta palvelussa on toiminto,
jolla voi ilmiantaa ikävän
viestin, ja kiusaajan voi
poistaa ryhmästä”, Mati-
as sanoo.
”Jos kiusaaja on ryhmän
ylläpitäjä, muut voivat
lähteä ryhmästä ja perus-
taa uuden ryhmän, mutta
kaikkien pitäisi sitten olla
yhtä mieltä siitä lähdöstä”,
Jani miettii.
ENTÄ MILLAISIA VA-
LOKUVIA
pojat julkaise-
vat somessa?
”Maisemia ja kuvia ka-
vereista. Harvemmin ku-
vaan itseäni”, Jani kertoo.
Matias tunnustaa otta-
vansa joskus kuvia myös
itsestään. Sitä, ovatko ku-
vat hassuja vai sellaisia,
joissa hän omasta mieles-
tään näyttää hyvältä, hän
ei osaa sanoa.
”Se vähän riippuu tilan-
teesta, mutta selfiet ovat
enemmän kyllä tyttöjen
juttu”, Matias selvittää.
”Joo, mun isosiskot ku-
vaa itseään varmaan joka
päivä”, Jani lisää.
Mitä sitten, jos joku ei
tykkää kuvasta tai kom-
mentoi sitä kriittisesti?
”Ainahan sen kuvan voi
poistaa. Ei kuvaa, ei ongel-
maa”, Matias toteaa.
Facebook
■
2004 perustettu
netissä toimiva
mainosrahoit-
teinen yhteisö-
palvelu
■
Pörssiyhtiök-
si vuonna 2012,
markkina-ar-
vo viime vuon-
na 155 miljar-
dia euroa
■
Lähes 1,4 mil-
jardia käyttäjää,
Suomessa lähes
2,2 miljoonaa
■
Suomalaisten
käyttäjien kes-
ki-ikä noin 33,7
vuotta
■
Ikäraja 13
WhatsApp
■
2009 perustettu
mobiilisovellus
■
Facebookin
omistukseen
14,5 miljardilla
eurolla vuonna
2014
■
Yli 700 miljoo-
naa käyttäjää,
Suomessa 1,6
miljoonaa
■
Välittää viestit,
valokuvat, vide-
ot, ääniviestit,
hymiöt yms.
■
Luodaan erilai-
sia ryhmiä, joi-
den sisällä kom-
munikoidaan
■
Ikäraja 16 tai
vanhempien lu-
valla
Instagram
■
2010 perustet-
tu kuvien jaka-
miseen ja kom-
mentointiin
keskittyvä mo-
biilisovellus
■
Facebook os-
ti sen 800 mil-
joonalla eurolla
vuonna 2012
■
Yli 300 miljoo-
naa käyttäjää,
Suomessa 300
tuhatta
■
Päivittäin jae-
taan noin 60
miljoonaa ku-
vaa
■
Ikäraja 13 vuot-
ta
Z-sukupolvi eli 2000-luvulla syntyneet ovat eläneet vauvasta asti maa-
ilmassa, jossa elektroniikka on kaikkialla ja digitaalinen leikki kuuluu
lapsuuteen. Muistolan koululla viime torstaina esitelmöineen Paulii-
na Mäkelän mielestä mediakasvatus tulisikin aloittaa jo neuvolassa.
Jani Heinikorpi ja Matias Valtonen katsovat päivän uutisaiheet iltapäivälehtien sivuilta. Eni-
ten jakoja he tekevät YouTubesta.
