Keskiviikko heinäkuun 1. 2015
5
Kolumni
•
Jari Penttilä
Veroalesta virtaa
autokauppaan
V
altiovallan toimesta annetaan kahdella
eri toimenpiteellä uutta suuntaa auto-
kauppaan. Tänään voimaan astuvalla
romutuspalkkiolla halutaan nuorentaa suo-
malaista varsin iäkästä autokantaa. Neljäl-
le seuraavalle vuodelle jaksotettu autoveron
alennus suosii romutuspalkkion tavoin pie-
nipäästöisiä ja vähemmän kuluttavia autoja,
joten päätöksillään valtiovalta haluaa myös
ohjata kuluttajien valintoja.
Nyt heinäkuun alusta vuoden loppuun jo-
kainen yli kymmenen vuotta vanha auto on
potentiaalisesti vähintään 1500 euron arvoi-
nen. Eduskunnan päättämässä romutus-
palkkiokokeilussa valtio palkitsee vanhem-
pien autojen kierrätystä ja yli kymmenen
vuotta vanhoja autojahan Suomesta löytyy,
noin puolet koko autokannasta on sellaisia.
Romutuspalkkion saa hyväkseen uuden au-
ton kaupassa, mutta jotta sen saa, monen
ehdon pitää täyttyä.
Romutettavan auton on oltava oma ja vä-
hintään siis kymmenen vuotta vanha. Auton
ei tarvitse olla liikennekelpoinen, eikä kat-
sastettu eikä edes ajokelpoinen. Ostettavan
auton on oltava uusi henkilö- tai matkailu-
auto. Sen CO2-päästöt saavat olla enintään
120 g/km. Ehto rajaa ostokohteet käytän-
nössä henkilöautoihin.
Kokeilun idea on se, että kun toimittaa vi-
ralliseen kierrätyspaikkaan romuauton, siel-
tä saa todistuksen, jolla taas saa tuhannen
euron alennuksen uudesta autosta. Auto-
kauppa on kampanjassa mukana 500 eu-
ron panoksella.
Autovero alenee neljässä samansuuruises-
sa erässä vuosina 2016–2019. Vero alenee
niillä autoilla, joiden päästöt ovat alle 140
g /km.
Valtiovallan laskelmissa yleisimmillä auto-
malleilla hinta alenisi noin 200 eurolla kun-
kin vuosittaisen alennuksen myötä.
Käytännössä yksittäinen, aina vuoden alus-
sa voimaantuleva veronalennus jää sen ver-
ran pieneksi, ettei kuluttajilla ole merkittä-
vää kannustinta lykätä auton hankintaa ve-
romuutosten johdosta. Isoa kertarysäystä ei
ole luvassa vaihtoautojen arvoihin ja neljän
vuoden vakaa kaava tuo kaivattua pitkäjäntei-
syyttä automyynnin toimintasuunnitelmiin.
Molemmat muutokset ovat positiivisia sig-
naaleja kauppaa ajatellen ja kokonaisvaiku-
tuksella on merkittävää roolia myös auto-
kaupan ulkopuolella. Romutuspalkkio tuo
metallit kiertoon ja romumiehille töitä, lii-
kenteestä poistuu saastuttavia ja vähemmän
turvallisia ja jopa joltain osin epäkuntoisia
autoja. Autoveron alennus saa autokaupan
käymään nykyistä reippaammin ja sen myö-
tä autoliikkeissä on tarjolla riittävästi uuden-
karheita ja vähän ajettuja vaihtoautoja. Kun
raha kiertää, syntyy työtä ja verotulot kas-
vavat.
Kirjoittaja on Levorannan Autoliike Oy:n
markkinointipäällikkö.
Tasoristeyksissä synkkä
alkuvuosi – kuolleita
eniten kolmeen vuoteen
•
Alueviesti
Tasoristeysonnettomuuk-
sissa on menehtynyt tä-
nä vuonna jo neljä ihmis-
tä. Viimeksi näin moni ih-
minen kuoli tasoristeys-
onnettomuuksissa vuon-
na 2012.
"KIIRE SEKÄ MUIHIN
asioihin keskittyminen
voivat viedä niin autoili-
jan, pyöräilijän kuin ja-
lankulkijankin huomion
tasoristeyksissä. Havain-
nointi ja odottaminen tu-
lisi muistaa, vaikka olisi
kuinka kova kiire", polii-
sitarkastaja
Timo Ajaste
Poliisihallituksesta kertoo.
Välinpitämättömyyden
syynä voi olla myös luot-
tamus siihen, ettei junaa
tule tälläkään kertaa.
"Kannattaa kuitenkin
muistaa, että myös vähä-
liikenteisillä rataosuuk-
silla liikkuu erilaisia ve-
turiyksikköjä, eivätkä
ne aina kulje aikataulu-
jen mukaisesti. Tilasto-
jen mukaan valtaosa ta-
soristeysonnettomuuksis-
ta tapahtuu kokeneelle
autoilijalle tutussa vähä-
liikenteisessä tasoristeyk-
sessä”, muistuttaa rauta-
tiejohtaja
Yrjö Mäkelä
Trafista.
TÄNÄ VUONNA TA-
SORISTEYSONNETTO-
MUUKSIA
on tapahtu-
nut jo 20 ja niissä on me-
nehtynyt 4 ihmistä. Alus-
tavasti vuosi näyttää ole-
van tasoristeysonnetto-
muuksien suhteen synkin
moneen vuoteen.
Tasoristeyksien poisto
lisää turvallisuutta ja no-
peuttaa junaliikennettä
Riskeistä kertomisen li-
säksi tasoristeysten tur-
vallisuuden eteen teh-
dään muutakin työ-
tä. Turvallisuutta paran-
taa eniten tasoristeysten
poistaminen.
Tasoristeyksiä poiste-
taan Suomessa vuosittain
noin 100 kappaletta, mut-
ta vuositasolla vaihtelu on
suurta.
YLEENSÄ TASORIS-
TEYSTEN POISTAMI-
NEN
liittyy ratahankkei-
siin. Tasoristeysten poista-
minen mahdollistaa juni-
en suuremmat nopeudet,
sillä tasoristeyksiä ei sal-
lita raiteilla, joilla nope-
us tulee olemaan yli 140
km/h.
Valtion rataverkon pää-
ja sivuraiteilla tasoriste-
yksiä on lähes 2900 kap-
paletta, eikä niitä kaik-
kia voida poistaa nykyi-
sillä resursseilla. Taso-
risteysten turvallisuutta
voidaan poistamisen li-
säksi parantaa myös edul-
lisemmilla keinoilla. Esi-
merkiksi puomilaitosten
ja erilaisten huomiolait-
teiden avulla tasoristeyk-
sistä voidaan tehdä tur-
vallisempia.
Korvaa vaarallinen rutiini
näillä tasoristeysohjeilla
Tasoristeyksissä rutiini on
riskitekijä, jolle ei kanna-
ta antaa valtaa. Liikenne-
turvan kehittämispäällik-
kö Antero Lammi suosit-
telee ihmisiä irtautumaan
vaarallisista rutiineista ja
kertaamaan seuraavat ta-
soristeysohjeet:
■
Alenna nopeutta ris-
teystä lähestyessäsi.
■
Pysähdy tarvittaessa.
Noudata pysähtymis-
merkkiä.
■
Varmista, ettei junaa
ole tulossa. Katso ja
kuuntele, raota tarvit-
taessa ikkunaa.
■
Jos juna lähestyy, va-
roituslaitteet hälyttä-
vät tai puomi on al-
haalla tai laskeutu-
massa, älä lähde ylittä-
mään rataa.
■
Odota puomien nou-
semista ja valon vaih-
tumista. Varmista ettei
kummastakaan suun-
nasta tule muita junia.
■
Muista, että vastuu ra-
dan turvallisesta ylittä-
misestä on ylittäjällä.
