14
Keskiviikko heinäkuun 15. 2015
VAIHTOEHTO
Balanssiin tukee
hevosen hyvinvointia
❐
Huittisiin avattu tila mahdollistaa hevosen
lajityypillisen käyttäytymisen ja tarjoaa holistisia
hoitoja.
•
Pauliina Vilenius
Hevosen ja ihmisen on
hyvä elää ja olla yhdessä,
kun mieli, keho ja terveys
ovat tasapainossa. Tähän
ajatukseen kiteytyy Huit-
tisiin avatun Balanssiin-
hyvinvointitilan toimin-
taperiaate.
Hyvinvointitilan emän-
tä
Tiina Hursti
kertoo ti-
lan syntyneen halusta
luoda paikka, joka tarjo-
aisi optimiolosuhteet se-
kä hevoselle että ihmiselle.
TÄRKEÄ OSA TILAN
toimintaa on moderni, lä-
hes hehtaarin kokoinen
aktiivipihatto, joka mah-
dollistaa hevosten lajityy-
pillisen käyttäytymisen.
”Hevoset asuvat yhtenä
laumana, ja pääsevät liik-
kumaan vapaasti. Niitä
ruokitaan ympäri vuoro-
kauden pienin annoksin
ja useasti. Jokainen hevo-
nen saa yksilöllisen rehu-
määränsä annosteltuna
useille ruokintakierroksil-
le vuorokauden aikana”,
Hursti kertoo.
HÄN MUISTUTTAA
HEVOSEN
olevan laidun-
tava eläin.
”Sillä on pieni maha-
laukku ja pitkä suolis-
to. Luonnossa hevonen
laiduntaa jopa 16 tuntia
vuorokaudessa. Tavallises-
sa talliruokinnassa ollaan
kaukana siitä. Vääränlai-
nen ruokinta voi pahim-
millaan aiheuttaa maha-
haavan.”
Ruokinta-asemat on si-
joitettu eri puolille pihat-
toa, joten hevoset liikku-
vat päivän aikan itsestään
jopa 20 kilometriä.
PIHATTOLAUMAAN
OTETAAN ERI-IKÄISIÄ
hevosia ja poneja. Lau-
maan voi kuulua niin var-
soja, siitostammoja, lepo-
hevosia, harrastehevo-
sia kuin kilpahevosiakin.
Maksimikoko on 14.
Karsinatalliin ei toistai-
seksi oteta vakiasukkai-
ta, vaan karsinat pidetään
vapaina hoitoihin tai kun-
toutukseen tulevia hevo-
sia varten. Hurstin tarkoi-
tuksena on järjestää tilal-
la erilaisia kursseja, joten
karsinoita voidaan käyttää
myös kurssihevosten ma-
joitustilana.
Hyvinvointitilan yhte-
ydessä on kuitupohjainen
maneesi sekä tallin yläker-
rassa sosiaali- ja koulutus-
tilat. Tekniikka on hiottu
huippuunsa niin, että ti-
loissa voidaan pitää onli-
ne-tunteja jopa ulkomail-
ta käsin.
TIINA HURSTI TAR-
JOAA
tilallaan hevosille
holistista hoitoa. Perintei-
sen hieronnan lisäksi va-
littavana on muun muas-
sa akupunktiota, laserhoi-
toja sekä kranio-sakraali-
ja hirudoterapiaa.
Lisäksi Hursti tekee yh-
teistyötä eläinkiroprak-
tikko
Linda Telfordin
se-
kä akupunktioon ja laser-
hoitoihin erikoistuneen
eläinlääkäri
Olaf Walte-
ringin
kanssa.
HURSTIN VAIHTO-
EHTOISTEN HOITOJEN
pariin ohjasi oma hevo-
nen, Usva.
”Usva tuotettiin 3-vuo-
tiaana Saksasta. Hyväsu-
kuiseen hevoseen kohdis-
tui suuret odotukset, mut-
ta se loukkaantuikin heti.
Lopulta tilanne oli sellai-
nen, että varsinaista vikaa
ei löytynyt, mutta Usvalla
oli revähdyksiä siellä tääl-
lä ja kaikki vähän rempal-
laan. En löytänyt ihmistä,
joka olisi osannut kertoa
miten tällaista tapausta
kuuluu ruokkia tai liikut-
taa, joten aloin perehtyä
asioihin itse. Sitä kautta
löysin akupunktion ja ho-
meopatian.”
HÄN MYÖNTÄÄ JOI-
DENKIN
suhtautuvan
yhä epäilevästi länsimai-
sesta valtavirtaeläinlääke-
tieteestä poikkeaviin hoi-
toihin.
”Holistiset hoidot ovat
usein se viimeinen vaih-
toehto, kun oma hevo-
nen on sairas. Vasta sil-
loin, kun eläin niiden
kautta saa apua, muuttu-
vat myös käsitykset.”
Esko-poni nauttii laserakupunktiohoidosta Balanssiin-hyvinvointiti-
lan emännän Tiina Hurstin käsittelyssä.
24-vuotias ikänestori Jarco solariumissa yhdes-
sä tilan työntekijän Fanni Tähtisen kanssa.
ARVIO
Loistavaa teatteria
Hämeenkyrön Myllykolussa
•
Ari Suutarla
Myllykolu on
F. E. Sil-
lanpään
syntymäkoti, se
Fransun
ja
Miinan
mökki
tuttujen matkojen päässä
valtatiestä. Pihapiirin ke-
säteatterissa menee
Panu
Rajalan
tulkinta Taatan
esikoiskirjasta
Elämä ja au-
rinko
, vuosimalli 1916. Ni-
menä on nyt
Elämän au-
tuus
ja tulkinta täysin ny-
kyaikainen.
SUOMALAISEN KE-
SÄTEATTERIN PERUS-
AINEKSET
lienevät vii-
na, kiroilu ja naiminen.
Rajalan käsissä Sillanpään
tekstistä ensin mainittua
edustaa vaatimaton, lä-
hinnä huvittava renki Taa-
ven sahtikohtaus ja kiroi-
lua alle tusinaan mahtu-
neet voimasanat. Runsas
eroottinen virittely läi-
kehtii parodian puolelle
vietyine naintipuuhineen.
HYVÄNTAHTOISES-
TI LEIKITTELEVÄ ILO
kuljettaa juonta ja toteu-
tusta. Mainiosta avauk-
sesta lähtien se kantaa se-
kä näyttämöllä että kat-
somossa. Aistittavissa on,
miten näyttelijöillä on
harjoituksista lähtien ol-
lut hauskaa. Ensi-illasta
eteenpäin se on kantanut
oivallista satoa.
RAJALA EI ENSI
ker-
taa ole pappia kyydissä,
jos sitä ei myöskään ole
ohjaaja
Vilma Tala
. Näyt-
telijäporukka on pitäjältä
ja tuttua keskenään. Iloi-
sen poikkeuksellista kyllä,
Rajala on astunut näyttä-
mölle ja pukenut ylleen
aisankannattaja Bruniuk-
sen roolin, jossa ruotsin
voittoinen hoono soomi
tuo esittäjälleen pellen
tuntua, kuten se oli jo al-
kuperäisteoksessa.
Luonnon parissa vii-
pyilevää Taataa Elämän
autuudesta on turha ha-
kea. Joku voi panna hä-
net kääntyilemään hau-
dassa näytelmän moder-
nin otteen takia, mut-
ta yhtä helppo on nähdä,
että Sillanpääkin olisi hy-
myillyt tämmöisen tulkin-
nan ääressä.
HÄKELLYTTÄVINE
TANSS IKOHTAUKS I -
NEEN KATARIINA PYL-
SY,
Sastamalan kaupun-
gin maaseutujohtaja, ja it-
se asiassa lähes koko Pyl-
syn perhe kolmessa pol-
vessa tuovat riemukkaan
ja hyvin toteutetun an-
tinsa pääsankari Eliakses-
ta eli vävy
Jere Lepolasta
ja upeasta
Vilja Pylsystä
lähtien.
Isä
Mauri Lepola
hoi-
telee isäntä Malkamäen
osaa. Veteraani
Jussi Nii-
nenmaa
onnistuu Taave-
na paremmin kuin hyvin.
Anna-Kaisa Anttila
kun-
nostautuu Korkeen Lyyli-
nä ja
Leena Majatie
kup-
pari Kaisana.
Helinä Ak-
kasta
Lyylin äitinä ja
Sa-
ri Aholaa
vanhana Olga-
na ei hymyilemättä voi
seurata. Riemukas on
Ar-
la Emilia Pellin
naku-
esitys halkopinon taka-
na nuoren Olgan roolissa.
Roope Mäenpään
musiik-
ki soi hyvin ja myötäilee
tanssit.
ELÄMÄN AUTUUS
ON
ehdottomasti paras-
ta Myllykolussa moneen
vuoteen. Hyväntahtoista
tuttuutta tuo jo portilla
Matti Koskisen
”tervetu-
loo” . Tämä täytyy nähdä
vielä toiseen kertaan.
Oman kehun ansaitsee
keittiö, joka on pannut
tarjolle sekä suolaista että
makeaa itse tehdyn muka-
vin mauin.
Katsomossa kirjoittaja ja näyttämöllä Brunius
(Panu Rajala). Kuva: Viljan media-aitta, Vil-
ja Pylsy.
