14
Keskiviikko elokuun 19. 2015
Sinun sivusi
▶
HÄÄPALSTA
▶
LUKIJAN KUVA
▶
KUTSUT
Vauvauutisia
Huittislaiset Tiina ja Ismo
Yli-Sipilä ovat saaneet tytön
30.7.2015 Satakunnan
keskussairaalassa. Vauva
painoi 3758 g ja oli 50 cm
pitkä.
Aino Santa ja Jola Laakso
Punkalaitumelta ovat saaneet
30.6.2015 poikavauvan,
mitoiltaan 3645g ja 50cm.
Voit lähettää uutiset myös
sähköpostilla
▶
YLEISÖLTÄ
Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä,
lähetä postia
tai
PL 101, 38201 Sastamala
Valokuvaamo STUDIO-86 Vammala .
Maiju o.s. Lehtonen ja Kalle
Simppa vihitty 11.7.2015
Karkun kirkossa
fotokata.
Satu-Erika os. Aro ja Jari
Isrikki vihitty Huittisten
kirkossa 9.5.2015
Mikko Lahtinen kehot-
ti viime viikon Aluevies-
tissä (12.8.) perusSuoma-
laisia tutustumaan J. V.
Snellmanin tuotantoon.
Kyllä on tutustuttu. Kun
Mikkokin lukee avoimin
silmin Snellmania, niin
hän joutuu varmasti tun-
nustamaan, että Snellman
olikin ensimmäinen persu.
J.V. Snellman oli armo-
ton suomalaisuuden puo-
lustaja. Hän vaati, että
Suomessa puhutaan, asi-
oidaan ja kirjoitetaan suo-
men kielellä. Maamme
kaksikielisyyshän on puh-
taasti poliittinen päätös
RKP:n vaateesta. Olemme
aivan varmoja, että Snell-
man olisi vastustanut sitä.
Suomen markka oli yk-
si Snellmanin elämäntyön
tulos. PerusSuomalaiset
ovat olleet ainoa poliitti-
nen voima, joka puolusti
markkaa viimeiseen saak-
ka.
Suomalaisuus, niin
kulttuurissa kuin kaikilla
elämän aloilla on yhtä ra-
kas ja tärkeä perusSuoma-
laisille kuin oli aikanaan
Snellmanille.
Tämän päivän suoma-
laisuuden puolustajat
Maire Villo
Irmeli Kulonpää
Oliko Snellman ensimmäinen persu?
Maire Villo ja Irmeli Ku-
lonpää ovat aivan oikeas-
sa siinä, että J.V. Snell-
man oli tinkimättömäs-
ti suomalaisuuden kan-
nalla. Tästä ei ole epäsel-
vyyttä. Mutta mitä kan-
sallisfilosofimme tarkoitti
suomalaisuudella? Ei suin-
kaan mitään aitoa ja puh-
dasta ”perussuomalaisuut-
ta”. Suomalaisuus saattoi
kehittyä lujaksi vain ja ai-
noastaan rikkaassa vuo-
rovaikutuksessa ”vieraan”
eli ulkomaalaisen kanssa.
Vieraan lainausmerkeis-
sä, sillä Snellmanin mu-
kaan ”suomalaisuus” oli
jo alusta lähtien ollut mo-
nelta suunnalta tulleiden
”vieraiden” kulttuuristen
ja kielellisten vaikutusten
sekoitus. Antiikin filosofia,
kristinusko ja roomalaisen
oikeuden periaatteet olivat
myös suomalaisen kult-
tuurin peruspilareita, ei-
vät jotakin ”vierasta” vaik-
ka niiden alkukodit sijait-
sivatkin kaukaisilla idän ja
etelän mailla. Snellmani-
laisittain arvioituna ”pe-
russuomalaisuus” on kuvi-
telma vailla perusteita. Ei
ole mitään aitoa ja alku-
peräistä suomalaisen kult-
tuurin ”perustaa”. Ei ollut
eikä tule olemaan mitään
alkuperäistä tai puhdasta
”suomalaisuutta”, ajatteli
Snellman
Alussa oli vain hanki ja
jää. Sitten tulivat ihmi-
set tapoineen ja kielineen.
Maahanmuuttajia joka iki-
nen! Myös ”ruotsalaisuus”
ja ruotsin kieli ovat suoma-
laisuuden osatekijöitä, kat-
soi Snellman, itsekin ruot-
sinkielinen suomalainen.
Hän myös katsoi, että oli
väärin, ettei suomenkieli-
nen kansa voinut käyttää
omaa äidinkieltään myös
viranomaisten kanssa asi-
oidessaan. Hän myös halu-
si, että suomen kielestä ke-
hittyisi jopa korkeimman
tieteen ja filosofian ilmai-
suvoimainen sivistyskie-
li. Niin kehittyikin. Nyky-
ään tieteen ja sivistyksen
suomea ei uhkaa suinkaan
ruotsin kieli, vaan globaa-
li englannin kieli.
Snellmanin mukaan
Suomen kansakunnak-
si kehittymisen ehdoton
edellytys oli monipuoli-
nen vuorovaikutus mui-
den kansakuntien ja kult-
tuuripiirien kanssa. It-
seensä käpertyvää ja vie-
rasta vaikutusta vastaan
suojautuvaa suomalai-
suutta Snellman kam-
moksui. Rohkeaan vuoro-
vaikutukseen muun maa-
ilman, myös Ruotsin ja
Venäjän, kanssa asettuvaa
suomalaisuutta hän voi-
mallisin sanankääntein
kannatti. Vahva kulttuu-
ri uskaltaa avautua maa-
ilmaan - ja siitä entises-
tään vahvistuu. Heikko
kulttuuri käpertyy itseen-
sä - ja elinvoimattomana
kuolee pois.
Jos kiinnostaa, niin olen
kirjassani Snellmanin Suo-
mi (2006) tuonut kolmen-
sadan sivun verran esille
Snellmanin ”kansainvä-
listä” suomalaisuusaatet-
ta. Olen myös monin ta-
voin osoittanut, että kan-
sallisfilosofimme ei suin-
kaan yksioikoisesti vastus-
tanut ruotsinkielisyyden
merkitystä suomalaisen
kulttuurin menneisyydes-
sä, nykyisyydessä ja myös
tulevaisuudessa. Snellma-
nin hautajaisissakin pu-
huttiin kahdella kielel-
lä, Julius Krohn suomeksi,
Zachris Topelius ruotsiksi.
Kumpikin suurelle kan-
sainväliselle suomalaisel-
le kunniaa osoittaen.
Mikko Lahtinen
On kaunis ajatus, että vä-
hempiosaisia autetaan.
Varsinkin tilapäisapu, jol-
la hädässä ja puuttees-
sa oleva selviytyy pahim-
man yli, on ihan perus-
teltuakin, mutta jos ker-
jäläisestä tulee kroonikko,
niin silloin ollaan jo järke-
vän toiminnan rajamailla.
Etenkin, kun kyseessä on
kokonainen valtio.
Sen lisäksi, että Kreikal-
le on milloin mistäkin va-
kausrahastosta tuon tuos-
takin myönnetty kiireis-
tä kriisiavustusta, siltara-
haa, toimeentulotukea,
jolla se selviytyy valtiol-
le kuuluvista päivittäis-
menoistaan, maa on esit-
tänyt viimeisimmän lai-
napyntönsä 86 miljardia
euroa, joka mukaan luki-
en sen kokonaisvelka ko-
hoaa noin 400 miljardiin
euroon. Meitä suomalai-
sia yksityishenkilöitäkin
on varoitettu ottamasta
netissä myytäviä pikavip-
pejä sen vuoksi, että saisi
hoidetuksi entisiä velkoja,
vaan siinä vaiheessa pitäi-
si jo kääntyä velkaneuvo-
jien puoleen ja ryhtyä kor-
jaamaan omien kulutus-
tottumustensa vääristy-
miä. Ja tyhmiä ovat Krei-
kan luotottajatkin, kun
myöntävät maksukyvyt-
tömälle lisää lainaa entis-
ten hoitamiseksi.
Puuttumatta syihin,
miksi Kreikka on tällai-
seen kierteeseen ajautu-
nut, kannattaa kuiten-
kin ajatella, kuinka kau-
an se joutuu olemaan ul-
kopuolisen avun varassa.
Suomalaisen opiskelijan,
eläkeläisen ja työttömän,
jotka omalla osuudellaan
ovat hekin Kreikkaa tuke-
massa, on vaikea ymmär-
tää, millainen rahasumma
tuo 400 miljardia on.
Jos kuvitellaan, että
Kreikan velat eivät kas-
vaisi lainkaan korkoa ei-
kä niistä aiheutuisi mui-
takaan hoitokuluja ja jos
leikimme ajatuksella, että
maa ottamatta uutta vel-
kaa lyhentäisi entisiään
yhden euron sekuntivauh-
dilla, mihin se tällä hetkel-
lä ei todellisuudessa kyke-
ne, niin sillä ajatusleikil-
lä osaamme hiukan hah-
mottaa todellisuutta. Yk-
sinkertaisella kertolaskulla
huomaamme, että lyhen-
nys olisi 60 euroa minuu-
tissa, tunnissa 3600 euroa
ja vuorokaudessa hulppe-
at 86 400 euroa. Vuodes-
sa velka olisi huventu-
nut noin 31,5 miljoonaa
euroa - puhutaan kuiten-
kin vain miljoonista. Mut-
ta sitekä yrittäjä palkitaan.
Tällä vauhdilla kreikka ol-
si päässyt kuiville jo heti
13 000 vuoden kuluttua.
Amen. Se taitaa olla
hepreaa ja tarkoittaa suo-
meksi, että tämä on tosi.
Tomi Tähkävuori
,
Punkalaidun
Snellmanin Suomi oli monikulttuurinen maa
Sitkeä yrittäjä palkitaan
Iloitsen voidessani kutsua Teidät, kanssakulkijani
Kiitoksen aika -konserttiin
Lavian kirkkoon sunnuntaina 23.8.2015 kello 18.
Mika Karola laulaa, säestäjänä Vesa Kemi.
Tervetuloa yhteiseen musiikki-iltaan!
Muulla tavoin en merkkipäivääni juhli,
ei siis kukkia eikä muistamisia.
Heikki Haapaniemi
Lämmin kiitos teille kol-
melle reippaalle timper-
mannille, kun laitoitte
vanhusten rappuset kun-
toon.
Kiitos myös sinulle Lee-
na, kun laitoit pojat töi-
hin.
Kiitolliset
muori ja vaari
Kiitokset
timpermanneille
Soittoa sielulle
Tyrvään
kirkossa
Viulisti
Jussi Aalto
esittää
Bachin soolosellosarjoja
alttoviululle sovitettuna
”Soittoa sielulle” -konser-
tissa Tyrvään kirkossa sun-
nuntaina 23. elokuuta klo
16. Jussi Aalto on valmis-
tunut keväällä 2009 Sibe-
lius-Akatemiasta musiikin
maisteriksi. Hän on kon-
sertoinut kamari- ja orkes-
terimuusikkona Suomen
lisäksi useimmissa Euroo-
pan maissa, sekä Kiinassa
ja Japanissa.
Rantakukkia. Kuva:Olavi.
Eipä uskoisi, mutta totta se on!
5.9.2015
Pekka Salonen 70 v
Kaffeepannu kuumana kotona
Letontie 8 klo 12-18
