15
Keskiviikko elokuun 19. 2015
•
Veli-Matti Saksi
Taivaallinen
apu maksaa,
mutta pelastaa
ihmishenkiä
M
aanantaina Kiskokabinetin pi-
hassa pörräsi pelastushelikopte-
ri. Sisältä tuli henkilö, ilmeisesti
lääkäri, ensiapureppu selässään. Hetken
kuluttua paikalle ajoi ambulanssi ja ot-
ti ensiavun antajan kyytiin. Ambulanssi
lähti valtatietä Tampereen suuntaan. He-
likopteri seurasi autoa.
Joku oli suuressa hädässä. Tampereelta
operoiva pelastuskopteri havaittiin no-
peimmaksi tavaksi hoitaa turman uhria
tai sairauskohtauksen saanutta. Taivaal-
linen apu maksaa, mutta nopeutensa an-
siosta se myös pelastaa ihmishenkiä. Ra-
hoitus järjestyy niin verovaroin kuin myös
avustuksin.
Jos näin ei olisi, niin tavallisen ihmisen
olisi hankalaa, jopa mahdotonta, saada
pelastushelikopteria apuun. Tämä on osa
julkista terveydenhuoltoa, joka ajoittain
saa niin risuja kuin ruusujakin. Maanan-
taina se sai ruusuja.
Niin ei ole aina. Yksi suuri keikaus tapah-
tui muun muassa Sastamalassa pari vuot-
ta sitten. Ambulanssitoiminta siirtyi Pir-
kanmaan sairaanhoitopiirille. Se kilpai-
lutti asian ja suuri yhtiön voitti. Paikal-
liset toimijat katosivat markkinoilta. Pai-
kalliset tunsivat alueensa, ja paljolti myös
ihmiset. Siitäkin voi joskus olla apua.
Sittemmin on kuulunut puheita siitä, et-
tä ambulanssit eivät aina löydä heti pe-
rille. Jonkin verran puhutaan pitkistäkin
viiveistä, jotka ovat aiheuttaneet vähin-
täänkin hengenvaaraa potilaille. Nämä
ovat asioita, joita ei saisi tulla esiin. Jos
on korjattavaa, niin sairaanhoitopiirin pi-
tää tarttua asiaan. Myös paikallisten ter-
veydenhuoltohenkilöitten, keille asia sit-
ten kuuluukin.
Terveydenhuollossa liikkuu iso raha. Pää-
kaupunkiseudulla yhdistellään potilastie-
tojärjestelmiä lähes 600 miljoonalla eu-
rolla. Yhdistäminen tapahtuu vuosien
2017 – 2020 välillä. Vastaava operointia
on tehty meidänkin kulmilla, ei toki niin
isolla rahalla. Toivottavasti järjestelmät
ovat sellaisia, että ne toimivat vielä sen-
kin jälkeen, kun kaikki on kunnossa.
SAKSI
TUT
Olin aamulenkillä 13.8.
tavanomaiseen tapaani
klo 4-5 välillä Harjukadul-
la, kun kimppuuni hyök-
käsi kaksi suurta raivohul-
lua koiraa erään parakkita-
lon kohdalla. Koirat olivat
vapaana keskellä tietä Har-
jukadulla ja minut näh-
dessään ne lähtivät rai-
vokkaasti haukkuen juok-
semaan minua kohti. Sii-
nä oli leikki kaukana.
Koirat hyökkäsivät raivoi-
na kohti ja komensin niitä
kiroillen ja huutaen palaa-
maan kotiin. En peräänty-
nyt, sillä pelko ja alistumi-
nen tässä tilanteessa olisi ol-
lut todella kohtalokasta.
Itselläni on ollut suuria
koiria ja olen kouluttanut
muitakin koiria, joten tie-
dän kyllä miten pitää toi-
mia.
Tässä tilanteessa oli to-
della lähellä ettei käynyt
huonosti, sillä kun kaksi
miltei minun kokoistani
raivohullua koiraa hyök-
kää ja ei tottele on kons-
tit vähissä.
Koirille oli selvä tavoite,
että minä olen saalis jota
metsästetään yhdessä. On
täysin käsittämätöntä mi-
ten tuollaiset koirat voivat
saalistaa ihmistä yleisellä
kadulla vapaana? Ihmet-
telen varsinkin sitä, miten
näitä eläimiä on kohdel-
tu jotta ne ovat tuollaisia.
Minun onnekseni tu-
li auto vastaan ja koirien
huomio kiinnittyi siihen.
Lähdin perääntymään ta-
kaperin kun tiesin, että
selkää ei saa kääntää. Koi-
rat juoksivat vielä perääni
raivokkaina, mutta pääsin
tilanteesta onnekseni pois
ilman että ne repivät mi-
nut kappaleeksi.
Menin toiselle kadulle
ja näin naisen ulkoillutta-
massa pientä koiraansa ja
olin onnellinen ettei hän
mennyt sille kadulle, sillä
pahasti olisi käynyt.
Soitin asiasta hätäkes-
kukseen, mutta en ole
vielä saanut vastausta
tehtiinkö asialle mitään.
Otan siitä selvää, ja koi-
rien omistajalle tiedoksi
että omistaja on tiedos-
sa ja jos näen vielä kerran
koirat vapaana ilmoitan
eläinsuojeluun sekä polii-
sille sillä tuollaisia petoja
ei saa pitää ikinä vapaa-
na yleisellä tiellä jota ovat
vaaraksi ihmisille.
Onneksi tielle ei sattu-
nut heikompi tai tietämä-
tön ihminen, sillä jälki
olisi ollut tuhoisaa. Turha
sanoa, että meidän kiltit
koirat eivät tee pahaa sil-
lä vartioimattomana koira
muuttuu täysin erilaiseksi
ja nämä olivat selvästi häi-
riintyneitä.
Lenkkeilijä
Miten näitä koiria on kohdeltu?
Kivikkoisessa poukamassa oleva reimari
herättää hämmennystä veneilijöissä
•
Alueviesti
Paljon veneilevä paris-
kunta otti yhteyttä Alue-
viestin toimitukseen ku-
van kera. Vesiltä Tyrvään
kirkon edustalta napatun
otoksen saatteena oli ky-
symys turvalliseen venei-
lyreittiin liittyen.
”Miksi reimari on kir-
kon kivikkoisessa pouka-
massa? Niiden tarkoitus
on tietääkseni ohjata ve-
neilijöitä turvalliselle rei-
tille. Entä mihin on ko-
konaan vesistöstä kadon-
nut neljäs reimari?”
Vammalan Veneker-
hon kommodori
Juha
Metsämäki
kertoo seu-
ran havainneen saman
asian.
”Totta on, että kysei-
sessä paikassa reimarei-
den pitäisi olla paikal-
laan, koska kirkon koh-
dalla todellakin on ki-
vikkoista.”
Metsämäen mukaan
seura on raportoinut asi-
asta kaupungille.
YHDYSKUNTATEK-
NIIKAN PÄÄLLIKKÖ
KAUKO
Vainiomäen mu-
kaan Sastamalan kaupun-
ki sai kesäkuussa Veneker-
holta käyttöönsä rapor-
tin reimareiden tilantees-
ta. Raportin mukaan kol-
me reimaria puuttui ja yk-
si oli viallinen.
Uudet reimarit laitettiin
tilaukseen, ja heinäkuus-
sa uudet merkit ja painot
saatiinkin varastolle.
”Aiemmin asennuksen
on tehnyt urakoitsija, tä-
nä vuonna tämä ei enää
onnistunut, sillä työhön
erikoistunut yhteistyö-
kumppani on lopettanut
yritystoiminnan. Vaikka
lomakaudellakin on ai-
na työntekijämiehitystä
paikalla, puuttuvien rei-
mareitten asennus on va-
litettavasti jäänyt teke-
mättä. Asennus on alka-
massa näinä päivinä”, Vai-
niomäki lupaa.
VAINIOMÄKI KER-
TOO, ETTÄ
jäiden ja
voimakkaiden virtausten
vuoksi vuosittain osa rei-
mareista häviää tai siirtyy
talven aikana paikoiltaan.
Väylämerkkejä on vesistös-
sä hiukan yli 50 kappaletta.
”Nyt kesän aikana kau-
pungille on tullut ilmoi-
tuksia ’oudoissa’ paikois-
sa olevista väylämerkeis-
tä. Nämä ovat juuri niitä
puuttuvia merkkejä.
Kuvan merkki on ollut
kaupungilla jo tiedossa
ja sitä on kirkkorannasta
yritetty nostaakin, mutta
paikka ja reimarissa kiin-
ni oleva paino osoittautui-
vat siinä määrin hankalik-
si, että nosto täytyy teh-
dä lautalta vedestä käsin.
Myös Liekosaaren rannas-
ta on noudettu sinne siir-
tynyt väylämerkki.”
Veneilevää pariskun-
taa hämmästytti tä-
mä Tyrvään kirkon
poukamassa ollut rei-
mari.
Lukijan
Kysymys
Oi niitä aikoja
Tämänikäisenä huomaa-
mattaan tulee vanho-
ja asioita mieleen vallan-
kin kun katselee vanho-
ja valokuvia. Reilusti yli
50 vuotta on siitäkin ai-
kaa kun SPR tämänkin
kurssin Keikyässä järjesti.
Olen pitkän eloni aikana
päässyt tämän lajin koulu-
tuksia käymään, joista tä-
tä ensimmäistä pidän tär-
keimpänä. Nämä kolme
kirjainta, SPR, pitäisi tulla
kaikille tutuiksi. Olen ol-
lut elämäni aikana mones-
sa mukana, mutta nämä
kolme kirjaninta kätkevät
sisälleen paljon, paljon.
Vieläpä tästä nykypäi-
västäkin sanon, että nä-
mä 50-60 vuotta, mitkä
Keikyästä poissa olin, ihan
painajaisena koen. Surku-
hupaiselle sote-merkille
erikoista kaljuani paljas-
tan. Olen toiminut vuo-
sia omaishoitajana, mut-
ta 80-vuotta täytettyäni
huomattiin vaimoni Par-
kinssonin taudin parantu-
neen ja minun epäsosiaa-
linen elämäntapani huo-
mattiin myös. Vuokra- ja
sosiaalimaksut ovat noin
1000 euroa kuukaudessa.
Sanon vaan, että kauanko
jaksetaan.
Vieläpä purnaan yhdestä
asiasta, nimittäin bingosta.
Laittakaa hyvät järjestäjät
ne alkavaksi kello 18. Tätä
mieltä on myös eräs Ansa
-rouva, joka samoin kuin
minä pelkää pimeetä.
Esko Kämmäkästä
(lievästi)
