10
Keskiviikko lokakuun 7. 2015
TERVEISIÄ
EDUSKUNNASTA
Kansanedustaja
Arto Satonen
Suomalaisen työn
kilpailukykyä
laitetaan kuntoon
Kaksi kertaa olen ollut hallitusneuvotteluissa
pohtimassa Suomen työllisyystilannetta. Vuonna
2011 ja 2015 päädyttiin molemmissa samaan ta-
voitteeseen : 72 prosentin työllisyysasteeseen. Silti
näillä kahdella kerralla on ero kuin yöllä ja päi-
vällä. Six-pack määritteli vain tavoitteen, mutta
ei keinoja, koska niistä ei pystytty sopimaan. Ei
myöskään syntynyt tuloksia. Mistään saavute-
tusta edusta ei oltu valmiita tinkimään, vaikka
työttömyys kasvoi kovaa vauhtia.
Sipilän hallituksen neuvotteluissa johtopäätös oli
toinen. Jos työttömyyden kasvua ei saada nujer-
rettua, niin tämä maa ei selviä. Liian moni syr-
jäytyy ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus-
pohja murtuu. Tänäkin päivänä yksi päivä kah-
dessa viikossa kouluja ja terveyskeskuksia pyöri-
tetään ulkoa lainattavalla velkarahalla. Näin on
tehty jo vuosia, mutta kauan ei voida enää teh-
dä. Tulot on saatava menojen tasolle ja siksi suo-
malaisille on saatava työtä.
Viimeisen vuoden aikan työttömien määrä on
kasvanut 30000 hengellä ja vastavalmistuneilla
nuorilla on suuria vaikeuksia saada töitä. Työt-
tömyys on siis jälleen konkretisoitunut kymme-
nille tuhansille perheille viimeisen vuoden aika-
na. Näin ei voida jatkaa. Poikkeuksellisena aika-
na tarvitaan poikkeuksellisia keinoja, siksi hal-
litus päätti parantaa suomalaisen työn kilpailu-
kykyä omin toimin. Toinen vaihtoehto olisi ollut
nostaa kädet pystyyn ja antaa Suomen vajota va-
paasti yhä alemmaksi. Se ei olisi ollut vastuullis-
ta politiikkaa.
Suuri osa suomalaisista hyväksyy hallituksen te-
kemät leikkaukset lomarahoihin , arkipyhiin ja
yli viiden viikon vuosilomiin. Moni olisi myös val-
mis tekemään työtä vähän enemmän. Yhä use-
ampi on tajunnut tilanteen vakavuuden. Suoma-
laisten asenne on muuttunut ja se on iso asia. Ol-
laan valmiita tinkimään, jotta voimme turvata
kaikkein tärkeimmän: ilmaisen koulutuksen, laa-
dukkaan terveydenhoidon, arvokkaan vanhuu-
den ikäihmisille ja välttämättömät tulonsiirrot.
Uusi kasvu lähtee viennistä. Tavaroita ja palve-
luita on saatava kaupaksi maailmalle ja niitä
saadakseen on oltava kilpailukykyinen. Sasta-
malan seudulla on viime aikoina saavutettu mer-
kittäviä vientivoittoja. Uudelleen henkiin herän-
nyt Vaneritehdas vie suomalaista vaneria maail-
malle, Lojer sai jättitilauksen Indonesiasta ja Kii-
nan vienti on aukeamassa monilla. Maailmalta
tulevaa rahaa me tänne tarvitsemme, jotta voim-
me säilyttää oman elintasomme.
Sipilän hallituksen rohkeus viedä asioita mää-
rätietoisesti eteenpäin on saanut myös työmark-
kinajärjestöt liikkeelle. STTK ja AKAVA olivat jo
osaltaan valmiita lähtemään talkoisiin. SAK te-
ki myös poikkeuksellisen vastaantulon, vaikka
se ei vielä riittävä ollutkaan. EK on toivottavasti
myös taipumassa yhteiseen sopuun. Suomen Yrit-
täjiä ei ole neuvotteluihin kutsuttu, vaikka pie-
niin yrityksiin ne uudet työpaikat syntyvät. Pai-
kallinen sopiminen kuitenkin edistyy lokakuun
aikana ja se antaa mahdollisuuksia pienille yrit-
täjille. Nyt on pitkästä aikaa tekemisen meinin-
ki. Suomea ollaan nostamassa suosta tosissaan
ja jo on aikakin!
120 VUOTTA
Hallitus kuuli kunniansa
Vammalan Sosialidemokraattien
vuosijuhlassa
▶
Puolueen puheenjohtaja: eriarvoisuus kasvaa.
Yhdistyksen historiassa kolme huipennusta.
•
Veli-Matti Saksi
Maan hallitus kuu-
li kunniansa Vamma-
lan Sosialidemokraattien
120-vuotisjuhlassa lauan-
taina Vammalan lukiolla.
Tasa-arvoisen yhteiskun-
nan puolustajaksi ja ra-
kentajaksi tunnustautu-
van SDP:n Puheenjohta-
ja
Antti Rinne
ja paikal-
linen kansanedustaja
Il-
mari Nurminen
olivat
erityisen huolissaan eri-
arvoistumisesta, johon
hallituksen kaavailemat
leikkaukset ja pakkolait
heidän mielestään joh-
tavat.
”Tuloerot kasvavat. Lap-
siperheiltä, eläkeläisil-
tä ja työttömiltä leika-
taan. Lisäksi tulevaisuut-
ta murennetaan viemällä
koulutuksesta pois euro-
ja. Nämä eivät ole oikei-
ta ratkaisuja. Työelämää
koskevat pakkolait lisää-
vät myös tuloeroja. Näil-
lä ei lisätä kotimaista ky-
syntää, eikä niillä ole mi-
tään tekemistä viennin
kasvattamisessa”, jyräh-
tää Rinne.
Q
PUHEENJOHTAJA SA-
NOO PUOLUEENSA
tuo-
van näytille vaihtoehto-
budjetin marraskuussa.
Budjetilla on Rinteen mu-
kaan samat vaikutukset
kuin hallituksen esityksil-
lä, mutta kyseessä on oi-
keudenmukaisempi mal-
li. Siinä hyvätuloiset kan-
tavat enemmän vastuuta
kuin nyt. Hallituksen ki-
ristyspolitiikalle tuotavan
vaihtoehdon Rinne toi-
voo käyvän suomalaisille.
”Silti emme katsele gal-
luppien kannatusluku-
ja, mutta toivomme tie-
tenkin suomalaisten huo-
maavan, että puolueem-
me on hyvä vaihtoehto.”
Keväällä kansanedusta-
jaksi noussut Ilmari Nur-
minen oli samoilla lin-
joilla puheenjohtajan
kanssa. Nurminen koros-
ti myös ilmastonmuutok-
sen vaikutusta maailma-
laajuisesti.
”Meidän on puolueena
otettava kantaa ilmaston-
muutokseen ja etsittävä
uusia ratkaisuja. Jos em-
me tee niin, maapallo ei
pysy hyvänä tuleville su-
kupolville. Ilmastonmuu-
tos vaikuttaa ehkä eniten
tuleviin päätöksiimme.”
Q
VAMMALAN SOSIALI-
DEMOKRAATTIEN HIS-
TORIA
alkoi huhtikuun
14. päivänä 1895 Tyrvään
Työväenyhdistyksenä. En-
simmäiseksi puheenjohta-
jaksi valittiin
Hugo Walter
Gallen
. Yhdistyksen histo-
riaa kuvin ja sanoin esitel-
lyt
Alpo Jokinen
totesi, et-
tä alkuun yhdistys toimi
vahvasti. Sitten seurasi kak-
si hiljaisempaa aikakautta.
”Vuoden 1918 tapahtu-
mat vaikuttivat toimin-
taan. Kaksikymmenluvul-
la jälleen oli vireämpää ja
kolmekymmenluvun La-
puan liike vaikutti taas
hiivuttavasti toimintaan.”
Jokinen löysi 120-vuo-
tiselta taipaleelta paljon
yleisön muistoja herät-
täviä tapahtumia. Koko
historiasta hän kuitenkin
kaivoi kolme merkittävää
huipennusta lähivuosi-
kymmeniltä.
”Ensimmäinen oli tie-
tenkin
Timo Roosin
va-
linta eduskuntaan 1983.
Sitä seurasi vuoden 1992
suuri kuntavaalivoitto,
jolloin saimme 43-paik-
kaiseen Vammalan val-
tuustoon viisitoista edus-
tajaa. Ja viimeiseksi voi-
toksi kirjataan Ilmari Nur-
misen pääsy eduskuntaan
viime keväänä.”
”Kun Ilmari joskus jättää
nämä tehtävät, niin toivot-
tavasti ei kulu kahtakym-
mentä vuotta, kun saamme
hänelle seuraajan. Niin kä-
vi, kun jäin pois eduskun-
nasta 1995. Ja minua en-
nen edellinen edustajam-
me oli Niilo Pajunen. Mei-
dän välillämme oli 46 vuot-
ta”, huomautti Timo Roos.”
Q
PUOLUE MUISTI KUL-
TAISILLA
ansiomerkeillä
pitkään työtä tehneitä jä-
seniä. Kultaiset ansiomer-
kit saivat
Heljä Leppänie-
mi
, yhdistyksen nykyi-
nen puheenjohtaja
Jarmo
Metsälä
,
Mauri Salminen
sekä
Pirkko
ja
Pentti Lah-
tinen
. Heidän mitalin-
sa on sikäli erikoinen, et-
tä se on yhteinen. Mauri
Tuomista muistettiin ar-
vostelutta Paasio-mitalil-
la. Tuominen on saanut
kultaisen ansiomerkin jo
aiemmin.
Neljä vahvaa demaria juttusilla 120-vuotisjuhlassa. Vasemmalla entinen kansanedustaja Ti-
mo Roos, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, kansanedustaja Ilmari Nurminen ja juhlivan yh-
distyksen puheenjohtaja Jarmo Metsälä.
