11
Keskiviikko marraskuun 4. 2015
TERVEISIÄ
EDUSKUNNASTA
Ilmari Nurminen
Terveisiä kotiin
Kirjoitan täällä eduskunnan työhuoneessani
teille terveisiä kotiin. Ikkunasta näkyy edus-
kuntatalon remontti, porakoneen ääni kuu-
luu taustalla ja lattiassa tuntuu säännöllisesti
räjähdyksen täristykset. Työhuoneeni on kuin
pieni laivan hytti; pieni sohva reunalla, työ-
pöytä perällä ja pöydällä muutama valokuva
sekä pinkka ihmisten lähettämiä kirjeitä. Em-
me ole vielä päässeet käymään virallisessa
eduskuntatalossa, vaan kokoustamme väis-
tötiloissa, eli Pikkuparlamentissa ja Sibelius-
akatemiassa. Valitettavasti en ole vielä voi-
nut kutsua teitä käymään tänne, koska näi-
hin ahtaisiin tiloihin ei saa tuoda kuin kaksi
vierasta kerrallaan, mutta kun eduskuntatalo
valmistuu, niin sitten asia korjaantuu. Istun-
tosali näyttää telkkaristakin katsottuna var-
sin ahtaalta, mutta voin todeta, että se on si-
tä myös käytännössä. Kovasti siellä me taka-
rivin uudet ja idearikkaat edustajat yritämme
saada puheenvuoroja, mutta se on osoittau-
tunut varsin haasteelliseksi. Eduskunnassa
puheenvuorot jaetaan ns. parlamentaarisen
aseman ja iän mukaan, eli kauemmin olleet
edustajat saavat puheenvuorot ensin. No, toi-
saalta hyvää tässä on se, että myös oma par-
lamentaarinen ikäni kasvaa päivä päivältä.
Tilannetta vauhdittaakseni olen tarjonnut
puhemiehelle muutaman kerran kahvit, jot-
ta hän oppisi muistamaan nimeni ja siten
myös puheenvuorojen saaminen helpottui-
si. Tämä osoittautui tuottavaksi, koska pu-
hemies Lohela lupasi puheenvuoron minul-
le ensi kerralla.
Kansanedustajan työ on yhteistyötä kaikki-
en kansanedustajien kanssa yli puoluerajo-
jen. Tietenkin päivittäisessä työssäni olen te-
kemisissä eniten oman ryhmäni edustajien
kanssa, mutta olen kiitollinen, että olen saa-
nut myös hyviä ystäviä myös muista ryhmis-
tä. Olemmekin heidän kanssaan kehitelleet
jo muutamia lakialoitteita, koska yhteistyöl-
lä on usein helpompi saada asioita eteenpäin
kuin yksin. Sama pätee elämässä yleisestikin.
Saan paljon yhteydenottoja ihmisiltä ym-
päri Suomen. Monet tarinat ovat kannusta-
via luottamuksenosoituksia, osa koskettavia
avunhuutoja ja osa kovaakin kritiikkiä. Usein
päätösten taustalta helposti unohtuvat ih-
miset, siksi kovakin palaute on tärkeää, kos-
ka se näyttää asioiden inhimillisen puolen.
Kansanedustajan työssä näkee toki myös kai-
kenlaista poliittista junttaa ja suhmurointia,
mutta olen itse pitänyt kirkkaana mielessä-
ni, että kun tekee päätökset sydämellä eikä
tee kompromisseja omista arvoista, niin teh-
tyjen päätösten takana voi seistä tukevasti ja
silloin voi myös nukkua yönsä hyvin.
Yksi ihminen laittoi minulle vaalien jälkeen
Tabermanin runon viestillä: ”Tulla lujaksi,
pysyä pehmeänä.” Lauseeseen kiteytyy mo-
nia tärkeitä asioita työssä ja elämässä ylei-
sestikin – ja siksi olen kirjoittanut sen muis-
tutukseksi myös työhuoneeni ilmoitustaulul-
le. Mutta nyt on aika sulkea kone ja hypätä
junaan kohti Sastamalaa. Pidetään yhteyt-
tä ystävät!
Kunnissa tehdään
TE-hallinnon työtä
❐
Sastamala mielii uudistuvien
työvoimapalveluiden kokeilualueeksi.
•
Minna Isotalo
Lain mukaan kuntouttava
työtoiminta on tarkoitet-
tu työnhakijoille, jotka ei-
vät työ- ja toimintakykyn-
sä asettamien rajoitusten
vuoksi voi osallistua jul-
kisiin työvoimapalvelui-
hin tai työhön. Sastama-
lassa toiminnan piirissä
on myös henkilöitä, joi-
den kohdalla edellä mai-
nitut kriteerit eivät täyty.
Kaupungin työllisyys-
palvelupäällikkö
Tiina
Leppäniemen
mukaan
tämä johtuu siitä, että
kunnissa tehdään hartia-
voimin sitä työtä, joka on
perinteisesti kuulunut TE-
hallinnon palvelujen pii-
riin. Työttömyysasteen
nousun esitetään johtu-
van talouden taantumasta,
mutta osasyy on valtion
työvoimapalveluiden uu-
distaminen, hän väittää.
”Ei siellä ole ollut aikoi-
hin mahdollisuutta pa-
neutua asiakkaiden elä-
mäntilanteeseen ja histo-
riaan, tukea heitä ja aut-
taa kädestä pitäen eteen-
päin työn- tai koulutuk-
senhaussa.”
■
TYÖ- JA ELINKEIN-
OMINISTERIÖN
asetta-
ma valmisteluryhmä poh-
tii parhaillaan mallia, jol-
la vaikeimmin työllistyvi-
en työvoimapalveluiden
järjestämisvastuu voitai-
siin siirtää kunnille. Ryh-
män ehdotus valmistunee
vuoden loppuun mennes-
sä. Leppäniemen mukaan
Sastamala mielii uudistu-
vien työvoimapalveluiden
kokeilualueeksi.
Kunnat ovat joutuneet
vuoden 2015 alusta mak-
samaan puolet työmarkki-
natuesta sen jälkeen kun
paikkakunnalla asuva työ-
tön on saanut työmarkki-
natukea yli 300 päivää (ai-
emmin raja oli 500 päi-
vää). Kunnan osuus nou-
see 70 prosenttiin siinä
vaiheessa, kun henkilö on
saanut työmarkkinatukea
tuhat päivää. Aktiivitoi-
menpiteitten ajalta mak-
setun työmarkkinatuen
valtio sen sijaan rahoittaa
kokonaisuudessaan.
Kuntien intoa työvoi-
mahallinnon uudistami-
seen selittänee työmark-
kinatuen maksuosuuksis-
ta koituva lasku. Leppä-
niemi ei näe asiassa ris-
tiriitoja, kunnan etu on
myös työttömän etu.
”Moni jää kannustuksen
ja tuen puutteen vuoksi
kotiin. Se ei ole pitkässä
juoksussa hyväksi omalle
osaamiselle tai mielenter-
veydelle. Halumme auttaa
on aito.”
Leppäniemen mukaan
seudun yrityksissä on pii-
lotyöpaikkoja, joihin po-
tentiaalisia työntekijöitä
voitaisiin ohjata, jos mah-
dollisuudet siihen olisivat
kunnissa paremmat.
■
EDELLISEN HALLI-
TUKSEN TYÖN
tulokse-
na syntynyttä TE-hallin-
non remonttia Leppänie-
mi pitää valtion työvoi-
mapalveluiden alasajo-
na. Hän miettii myös ai-
kaansaannoksen todellisia
säästöjä.
”Työttömien määrä
nousee. TE-hallinnos-
ta vähennettiin väkeä ja
toimintoja ulkoistettiin,
mutta kyllä näille osto-
palveluillekin hintaa tu-
lee. Samaan aikaan työ-
voimakoulutusten se-
kä muiden te-palvelujen
tarjonta on romahtanut
ja työllistämisrahat ovat
useammalta alueelta lop-
pu. Mielenkiintoinen yh-
tälö, eikö?”
”Ja laita siihen juttuun,
että kaikki Sastamalan ja
Punkalaitumen työttömät,
jotka tarvitsevat apua
työllistymiseensä, voi-
vat ottaa meihin yhteyt-
tä. Meiltä saa apua vaikka
oman osaamisen ja työl-
listymistilanteen arvioin-
tiin sekä työhakemuksen
tekemiseen.”
Työvalmentaja Aaro Tomminen sekä Mikko Parri (takana vas) ja Juhani Schleicher viihtyvät
erilaisten puutöiden parissa sosiaalisen kuntoutuksen uusissa tiloissa vanhassa asemaraken-
nuksessa.
Työttömyydestä lukuina
■
Sastamalassa oli syyskuun lopussa 1326 työ-
töntä (11,8 prosenttia työvoimasta).
■
Työmarkkinatukea Sastamala maksaa tällä
hetkellä 120:sta henkilöstä, joista kolmannes
on nuoria.
■
Kuntouttavassa työtoiminnassa oli Sastama-
lassa heinäkuussa 328 ihmistä, vuotta aiem-
min lukumäärä oli 181.
■
Kuluvana vuonna Sastamala oli maksanut
työmarkkinatukea elokuun loppuun mennes-
sä 308 672 euroa.
■
Lakimuutoksen jälkeen kunnan maksuosuus
on kasvanut roimasti, sillä vuonna 2014 tu-
kea maksettiin yhteensä 275 022 euroa.
■
Kaupungin vuosibudjetti työllisyystoimin-
taan on noin miljoonan luokkaa. Vuoden
2014 toiminnan nettotappio kaupungille oli
464 248 euroa.
