Alueviesti 50-2015 - page 20

20
Keskiviikko joulukuun 9. 2015
Pauliina Vilenius
Kapean hiekkatien päässä
seisoo vaalea puutalo, jon-
ka pihapiiri on kodikkaas-
ti rempallaan; ruoho pit-
kää ja kukkapenkit hei-
nänkorsilla koristeltuja.
Talon asukas tykkää
puuhata yhtä ja toista,
mutta puutarhanhoidos-
ta hän ei ota paineita.
”En menetä yöuniani,
vaikka ruoho kasvaa. Jos
pahin asia, minkä tässä
elämässä jättää tekemättä
on nurmikon leikkaami-
nen, se on ihan yksi ja sa-
ma”, hän tokaisee.
PUUTALOSSA ASUU
LOTTA ASIKAINEN
. Hit-
saava yksinyrittäjä, maa-
laisjärkisti ja Itsenäisyys-
puolueen Pirkanmaan pii-
rin entinen puheenjohta-
ja.
25-vuotias nainen on
suoraselkäinen ja suorasa-
nainen. Hän työskentelee
miesvaltaisella alalla ja pi-
tää äärimmäisen viihdyt-
tävänä sitä, etteivät kaik-
ki ihmiset vielä tänäkään
päivänä ymmärrä naisten
pystyvän hitsaamaan. En-
nakkoluulot karisevat no-
peasti, kun Asikainen tart-
tuu työhön ja tekee hom-
man paremmin kuin mo-
ni mies. Hän tietää ole-
vansa pätevä, ja uskaltaa
sanoa sen ääneenkin.
”En sano, että naiset
olisivat parempia hitsaa-
maan kuin miehet, mut-
ta omat taitoni tiedän. Ja
sen, etten ole ronkeli töis-
tä. Jos menen rakennus-
työmaalle, eikä jonain päi-
vänä olekaan hitsattavaa,
voin aivan hyvin siivota
muiden romuja tai keit-
tää kahvia. On vaan mu-
kavaa, että on vaihtelua.”
PERUSKOULUSSA
ASIKAINEN OLI
mel-
kein kympin tyttö. Opet-
tajat yrittivät ohjata nuor-
ta naista edes ammattilu-
kioon, mutta Lotta piti
päänsä. Osa sukulaisista
voivottelee vieläkin, kuin-
ka tytöstä ei sitten tullut-
kaan yhtään mitään.
”Minulla ei ole koskaan
ollut minkäänlaista hin-
kua niin sanottuihin pa-
rempiin hommiin. Mu-
rehtijoille totean, että se
on voi voi. Joudutte nyt
tyytymään tähän”, hän
nauraa.
Hitsaaminen vaihtoeh-
tona alkoi kirkastua yläas-
teella. Toisen asteen kou-
lutukseen hakiessa pape-
riin piti kirjata kolme mie-
luisinta vaihtoehtoa. Asi-
kainen täytti vain ensim-
mäisen rivin.
”Kirjoitin lisätietoihin,
ettei Vammalan ammat-
tikoululla ole varaa olla
ottamatta minua metal-
lipuolelle. Ajattelin, et-
tä jos en sinne pääse, me-
nen mieluummin vaikka
töihin kuin opiskelemaan
jotain sellaista mikä ei oi-
keasti kiinnosta.”
AMMATTIKOULUN
OVET AUKESIVAT,
mut-
ta Lotta Asikainen uskoo
sen olleen enemmän hy-
vän päästötodistuksen
kuin hakupapereihin kir-
joitettujen perusteluiden
ansiota. Tavallaan perus-
telut ovat käyneet toteen,
sillä Asikainen on tehnyt
koululla opettajan sijai-
suuksia. Ensimmäisen jak-
son heti valmistumisensa
jälkeen.
Kouluttaminen sekä
oman ammattitaidon ke-
hittäminen kiinnostavat.
Työn kautta Asikainen on
oppinut erikoisten mate-
riaalien hitsaamisen. Käy-
tännössä hän pystyy hit-
saamaan kaikkia metalleja,
mikä pitää yrittäjän hyvin
leivänsyrjässä kiinni.
”Talvella sisko innosti
hakemaan pätevyyttä sil-
mämääräisen tarkastuk-
sen kurssilta. Marraskuus-
sa taas sain käteeni työtur-
vallisuuskorttikurssien ve-
tämiseen oikeuttavan to-
distuksen.”
Koulutusten ja kurs-
sien ansiosta mielessä
pyörii erikoispaketti, jol-
la Asikainen voisi myydä
ammattitaitoaan ympäri
Suomen.
ALAN VALINTAA TAI
oman yrityksen perusta-
mista hän ei ole katunut
päivääkään.
”Yritys toimii nyt viidet-
tä vuotta. Aika on kulunut
yllättävän nopeasti ja töi-
tä on riittänyt, vaikka vä-
lillä tietysti on hetkiä, et-
tei seuraavasta hommas-
ta ole mitään tietoa. Aina
töitä kuitenkin siunaan-
tuu ja taas on kiire.”
Tavallisen seitsemäs-
tä neljään -duunarin elä-
mään Asikaisesta ei olisi.
”Yrittäjänä minulla on
täysin henkilökohtainen
sopimisoikeus vain itseni
ja asiakkaani kanssa. Va-
paus kehittää uusia tuot-
teita ja palveluita, eikä
mitään pelkoa siitä, et-
tä joku muu keksisi jota-
kin pääni menoksi - ellei
sitten valtiovallan oikku-
ja lasketa. Töitäkin saan
tehdä ihan niin paljon tai
vähän päivässä kuin hu-
vittaa, kunhan leipä py-
syy pöydässä.”
Lotta Asikainen
on yksi
kolmesta Itsenäisyyspuolu-
een (ipu) varapuheenjoh-
tajasta ja puolueen Pirkan-
maan piirin viime kauden
puheenjohtaja. Poliittinen
ura on edennyt vauhdilla,
sillä palo yhteiskunnallisia
asioita kohtaan syttyi vasta
vähän aikaa sitten.
”SEKOSIN POLITIIK-
KAAN, KUN
löysin Itse-
näisyyspuolueen. Kylläs-
tyin erityisesti byrokratian
määrään yrittämisessä se-
kä siihen, miksi yksinker-
taisista asioista tehdään
niin vaikeita. Vaikka päivä-
kodilla on oma keittäjä ja
pihassa kasvaa omenapuu,
keittäjä ei saa tehdä lapsil-
le omenamehua. Tällaisia
isoja ja pieniä asioita aloin
miettiä ääneen internetissä,
kunnes törmäsin puolueen
periaatteisiin ja tavoiteoh-
jelmaan.”
Kävi ilmi, ettei ohjel-
massa ollut yhtäkään koh-
taa, josta Asikainen olisi ol-
lut eri mieltä. Hän rohkais-
tui mukaan Helsingissä pi-
dettyyn tapaamiseen ja
koki jonkinlaisen herätyk-
sen. Kaikki tuntui omalta,
vaikka järjestötoiminta ja
’joukkuelajit’ eivät yleensä
lempiharrastuksia olekaan.
”EDELLEEN, VAIKKA
PUOLUEEN
varapuheen-
johtaja olenkin, en vihaa
mitään niin paljon kuin
politiikkaa”, Asikainen yl-
lättää.
Hän ei kritisoi politiikka
yleensä, vaan tapaa, jolla
päätöksiä tehdään.
”Suomi on takapajui-
nen maa politiikan suh-
teen. Ihmisiä ei kiinnosta
tai jos vähän kiinnostaa-
kin, kukaan ei ota asioita
hoitaakseen. Meillä ei ole
tekemisen kulttuuria, kos-
ka meille on aina uskotel-
tu, että kyllä viisaat hoita-
vat.”
ASIKAINEN OLI EH-
DOLLA
kevään eduskun-
tavaaleissa. Hän keräsi Pir-
kanmaalta 284 ääntä ja
nousi puolueensa kolman-
neksi kannatetuimmaksi
ehdokkaaksi maakunnassa.
Kansanedustajan paikka
meni sivu suun, mutta se
ei naista harmita.
”Tärkeämpää on, että ai-
nakin lähipiirissä muuta-
mat silmät saattoivat aue-
ta.”
EDUSKUNTAVAALI-
KAMPANJOINNIN AI-
KANA ASIKAINEN
sai
huomata, että nykynuo-
rista on kasvamassa var-
sin valveutuneita tulevia
äänestäjiä.
”Olen ylpeä nuorista. He
ovat avarakatseisempia
kuin keski-ikäiset, eivät-
kä vain tee niin kuin aina
ennenkin on tehty. Lisäk-
si nuoria kiinnostaa selke-
ästi enemmän sisältö kuin
ulkokuori, jota ehdokkaat
yrittivät vaalien aikaan
kiillottaa.”
LOTTA ASIKAINEN
EI
ole kaavaillut itselleen
pitkää uraa politiikassa.
”Heti kun luotettavia te-
kijöitä tuntuu löytyvän,
hyppään mielelläni takai-
sin kuraan ja arkeen.”
Kevään 2017 kunnal-
lisvaaleissa hän kuitenkin
uskoo olevansa mukana.
Itsenäisyyspuolueelle ol-
laan parhaillaan perusta-
massa paikallisyhdistystä,
joten Sastamalassa Asikai-
sesta kuultaneen vielä.
Koettelemusten kasvattama
Yli-isoksi kasvanut pik-
kuinen peräkylä, jos-
sa puhutaan kaikki asi-
at kyläkaupan nurkal-
la. Näin
Lotta Asikai-
nen
kuvailee kotikau-
punkiaan Vammalaa.
Epämairittelevasta arvi-
osta huolimatta jonkin
sortin kotiseuturakkaus
ajoi naisen takaisin Sas-
tamalaan tänä vuonna.
”Synnynnäistä maso-
kismia varmaankin”,
hän nauraa.
”Kaikki tietävät, että
Vammalassa juorutaan
ihan hirveästi. Aiemmin
se ärsytti, mutta nyky-
ään lähinnä naurattaa.
Jos tiedän, että minusta
puhutaan, heitän mielel-
läni itse vähän lisää vet-
tä myllyyn, jotta puhetta
riittää jatkossakin.”
AINA ASIKAINEN
EI
ole ollut yhtä itsevar-
ma. 2010-luvun taittees-
sa hän eli väkivaltaisessa
parisuhteessa, joka päät-
tyi puolison itsemurhaan.
Asikainen karkotti tuol-
loin ihmiset rinnaltaan.
”En halunnut kenen-
kään tietävän, mitä meil-
lä tapahtuu. Itsetunto-
ni oli niin matalalla, että
hyvä kun kehtasin ulko-
na liikkua. En ole varma,
tietääkö perhe vieläkään,
mitä kaikkea noihin vuo-
siin mahtui. He ymmärtä-
vät, että minulta on turha
kysyä, jos en itse kerro.”
TYÖ ON OLLUT
hy-
vä apu menneistä koke-
muksista toipumisessa.
”Olen jälkikäteen kat-
sellut, että kahdelta itse-
murhan jälkeiseltä vii-
kolta on kertynyt aika
mukavasti laskutettavia
tunteja.”
Suhtautuminen ihmi-
siin ja varsinkin miehiin
on koettelemusten myö-
tä muuttunut.
”Mieskriteerit ovat
menneet kokonaan uu-
siksi. Nyt toivon lähinnä,
että mies käy töissä, syö
tekemääni ruokaa, eikä
rähjää”, hän naurahtaa.
LOTTA ASIKAISEL-
LA JA
entisellä avopuo-
lisolla on yksi lapsi, nyt
5-vuotias tytär. Arken-
sa yrittäjä-äiti saa suju-
maan hyvän tukiverkos-
ton avulla.
”Isäni asuu Kiimajär-
vellä ja on tytölle reipas
ja virkeä arkipappa. Sis-
kollani Lillillä on poika,
josta tyttäreni saa seu-
raa. Olen aika hanakka
käyttämään vapaaeh-
toiseksi tarjoutuvia las-
tenhoitajia. Likka tyk-
kää aivan hirveästi olla
kylässä ja reissata, joten
mielelläni annan hänen
mennä, jos vaan halu-
aa.”
ASIKAINEN MYÖN-
TÄÄ, ETTEI
ole pitänyt
itseään minään äitityyp-
pinä.
”Ennen lapsen synty-
mää en ollut koskaan
edes ajatellut haluava-
ni äidiksi. Näin kuiten-
kin kävi, ja tytär on ol-
lut äidilleen sopiva, ää-
rimmäisen helppo lap-
si. Olemme pärjänneet
olosuhteisiin nähden
hyvin.”
”Suomi on takapajuinen maa”
Lotta Asikaisella on jalat kuraisissa saappaissa ja saappaat tukevas-
ti maassa. Kovat koettelemukset ovat kasvattaneet häntä ihmisenä.
AMMATTILAINEN
Tytöstä tuli hitsari
Kympin oppilas Lotta Asikainen piti päänsä ja haki ammattikouluun
opettajien ja sukulaisten mielipiteistä piittaamatta.
1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,...36
Powered by FlippingBook