10
Keskiviikko joulukuun 30. 2015
Biojussi ja lähikompostointi,
sastamalalaisia innovaatioita
❐
Hyötykeräykselle yhteistyö kompostivalmistajan kanssa merkitsee uutta
aluevaltausta 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
•
Minna Isotalo
Jätelaki ohjaa tulevaisuu-
dessa yhä yksityiskohtai-
sempaan roskien lajitte-
luun ja kierrättämiseen,
tietävät kiinteistön- ja ym-
päristönhoitoon sekä jäte-
vesijärjestelmien suunnit-
teluun erikoistunut
Juk-
ka Harjula
sekä Vamma-
lan Hyötykeräyksen
Lau-
ri Jokinen
.
Kaksikko on ryhtynyt
yhteistyöhön tavoittee-
naan maamme ensimmäi-
nen täysin ammattimai-
sesti hoidettu biojätteen
lähikompostointi. Harju-
lan kehittämän konseptin
ytimessä on hänen suun-
nittelemansa ja valmista-
mansa kiinteistökompos-
tori, Biojussi. Lämpökom-
postorin myynnistä, huol-
losta sekä sen toiminnan
seurauksena syntyvän
tuotoksen loppusijoituk-
sesta vastaa puolestaan
Hyötykeräys.
”Aparaatti sai Kiinteis-
tömessuilla hyvän vas-
taanoton. Hyötykeräyk-
sen osuus konseptissa ta-
kaa sen, ettei isännöitsijöi-
den tarvitse vaivata asialla
päätään. Olisihan se mu-
kavaa, jos saisimme asen-
taa keväällä ensimmäi-
set Biojussit Sastamalaan,
mutta innostus saattaa ol-
la kovempaa suurissa kau-
pungeissa”, Harjula sanoo.
■
YHÄ USEAMMAN
TALOYHTIÖN
pihassa
seisoo eloperäisen biojät-
teen keräysastia. Vaikka
biohajoavaa materiaalia
ei enää päädy entisaiko-
jen malliin kaatopaikoil-
le myöskään suurkeitti-
öiden, ravintoloiden tai
elintarviketeollisuuden
taholta, on asiassa Har-
julan ja Jokisen mukaan
vielä ympäristönäkökul-
masta petrattavaa. Lähes
kolmasosa erityisesti ko-
titalouksien sekajätteestä
on edelleen biohajoavaa
ainesta.
Jäteautorallin ja lähes
viikottaisen biojätteen
keräysrumban sijaan he
kannustavat taloyhtiöitä
ja liikelaitoksia kompos-
toimaan.
”Maatuvan jätteen kier-
rättäminen sen synty-
paikassa säästää energi-
aa, kustannuksia, aikaa ja
ympäristöä”, Jokinen lu-
ettelee.
”Kompostointi tuo pit-
källä aikaväilillä konk-
reettista taloudellista
säästöä, sillä arviolta 5
- 15 kotitalouden tuot-
tamalla biojätemäärällä
kiinteistökompostori tar-
vitsee tyhjentää vain ker-
ran vuodessa”, Harjula
huomauttaa.
Kompostien tehtailussa
on paikkakunnalla myös
perinteitä, Harjula intoi-
lee.
”Vammalassa valmistet-
tu Sepe on kompostori-
en klassikko. Toivon, et-
tä Biojussistakin tulee sel-
lainen.”
■
YHTEISTYÖ KOM-
POSTIVALMISTAJAN
KANSSA
me r k i t s ee
Hyötykeräykselle uutta
aluevaltausta, sopivasti
alkavan 25-vuotisjuhla-
vuoden kunniaksi. Per-
heyritys lähti liikkeel-
le pienin askelin: pape-
ria kerättiin käsityönä
pakettiautolla ja kulje-
tettiin Jokisen suulille.
Vuosien varrella yritys
on kasvanut vastaamaan
asiakkaiden kierrätystar-
peisiin.
Merkittävin investoin-
ti liiketoiminnan kehit-
tämisen kannalta on ol-
lut terminaalin rakenta-
minen vuonna 2007. Uu-
si halli mahdollisti eri-
laisten kierrätysjakeiden
kuten paperin, pahvin ja
muovin lajittelun ja vä-
livarastoinnin omissa ti-
loissa.
”Toiveikkain mielin
ja ympäristöarvot edel-
lä katsomme tulevaisuu-
teen. Meille on tärke-
ää verkostoitua muiden
alan toimijoiden kans-
sa ja hioa erilaisia yh-
teistyökuvioita”, kiteyt-
tää Jokinen Vammalan
Hyötykeräyksen toimin-
tasuunnitelman.
Biojätettä?
■
Biojäte on eloperäistä jätettä.
■
Biohajoavuus on biojätteeseen lajiteltavien jätteiden edellytys.
■
Biojätteeseen käyvät muun muassa suodatinpussit, teepussit, leivinpape-
rit, talouspaperit ja nenäliinat, hedelmien kuoret, hedelmät, vihannes-
ten kuoret, vihannekset, ruoantähteet, pienet luut, kukat ja multa.
■
Biojätteen voi laittaa keräykseen kaupoissa myytävissä biohajoavissa
pusseissa, paperipusseissa tai itse sanomalehdestä tehdyissä pusseissa.
■
Biojätteen voi kompostoida omassa kompostissa.
■
Sastamalassa biojätteen keräys on suunnattu jätehuoltomääräysten mu-
kaan viisi tai sitä useamman huoneiston omaaville asuinkiinteistöille se-
kä kiinteistöihin, joissa tuotetaan biojätettä yli 20 kiloa viikossa.
■
Omakotitaloissa ja vähän biojätettä tuottavissa kiinteistöissä biojätteen
keräys on vapaaehtoinen.
■
Biojätteen lajittelulla (jolloin se kierrätetään oikeaoppisesti) tai kompos-
toinnilla vähennetään ympäristölle haitallisia kasvihuonekaasuja.
Jukka Harjulan (oikealla) kehittämä kiinteistökompostori helpottaa eloperäisen jätteen kierrättämistä esimerkiksi taloyhtiöissä. Suurikokoi-
sen, osin maan sisään asennettavan Biojussin täyttötilavuus on 1200 litraa. Lauri Jokinen lupaa toimittaa kompostin tuotoksen hyötykäyt-
töön esimerkiksi luomutilalle.
Kaksi Sepeä -
pieni vilkaisu menneeseen
Vammalassa valmistettiin kompos-
toreita 1990-luvun alusta 2000-lu-
vun taitteeseen. Entinen Isora, ny-
kyinen Thermisol valmisti komposte-
ja alkuun Suomen Kompostointipal-
velulle ja sitten Biolanille. Thermiso-
lilta eläköitynyt Jorma Lehto muiste-
lee, että parhaimmillaan Vammalasta
lähti eteenpäin kymmenenkin tuhat-
ta kompostia vuodessa.
”Mallit olivat nimeltään Sepe 300
ja Sepe 600. Tilavuudeltaan pienem-
pi komposti oli muodoltaan neliö ja
suurempi, Sepe 600, oli suorakaiteen
mallinen. Tiivisteet ja hengittävä eris-
televy tehtiin tehtaan omissa tiloissa,
pellitykset alihankintana.”
Biolan on sittemmin lopettanut
Sepe-tuotannon, mutta Suomesta
löytynee vielä monta pihaa ja puu-
tarhaa, jossa kyseisen komposti te-
kee työtään. Sen verran laadukkaas-
ta kapineesta on Lehdon mukaan
kyse.
