10
Keskiviikko 3.2.2016
•
Kansanedustaja
Arto Satonen
Öljyn hinnan lasku
muuttaa maailmaa -
suomalaiset hyötyvät
Öljyn maailmanmarkkinahinta on tullut viime
aikoina rajusti alas ja se vaikuttaa merkittäväs-
ti koko maailmantalouteen. Eniten hyötyvät öl-
jyintensiiviset maat, jotka ovat öljyn suurimpia
tuojia. Näitä ovat USA ja Kiina. Suurimpia me-
nettäjiä ovat öljystä elävät kansantaloudet ku-
ten Venäjä ja monet arabimaat. Norjakin me-
nettää, mutta siellä on kerätty valtavat rahas-
tot ja maa menestyy sijoitustuotoilla.
Suomi kuuluu kansakuntana hyötyjiin. Kun
lämmitysöljy maksaa vähemmän ja bensatan-
killinen halpenee, niin suomalaisille jää enem-
män rahaa muuhun. Muutokset ovat olleet
merkittäviä. 95-oktaanisen bensan hinta on
laskenut 26 senttiä litralta kahdessa vuodessa
ja öljyllä omakotitaloaan lämmittävä on hyö-
tynyt 600 - 800 euroa vuodessa. Kansantalou-
den mittakaavassa säästö on miljardiluokkaa.
Suomi ei kuitenkaan hyödy öljyn hinnan alen-
tamisesta täysimääräisesti, koska samaan ai-
kaan vientimme öljyriippuvaisiin maihin, eri-
tyisesti Venäjälle, pienenee merkittävästi. Ve-
näjän vienti tosin joutui jo aiemmin vienti - ja
tuontikieltojen vuoksi vaikeuksiin. Venäläisten
ostovoiman heikentyminen on kuitenkin vielä
isompi juttu. Öljyn hinnan romahtaminen on
ajamassa koko Venäjän kansantalouden vaike-
uksiin, koska valtion budjetilta uhkaa pudota
pohja pois ja ruplan arvo heikkenee koko ajan.
Energiaviennistä perityillä veroilla rahoitetaan
puolet Venäjän budjetista ja nykyinen hinta on
vain puolet arvioidusta.
Eurooppa hyötyy öljynhinnan alentumisesta
merkittävästi, koska lähes kaikki maat ovat öl-
jyntuojia. Suomi vie pääosin Eurooppaan , jo-
ten me hyödymme suoraan Euroopan talous-
kasvusta. Vieläkin enemmän hyödymme, jos
olemme itse kilpailukykyisiä ja siksi yhteiskun-
tasopimusta tarvitaan.
Suomessa fossiiliset polttoaineet ovat korkeasti
verotettuja. Näin tehdään kahdesta syystä. En-
sinnäkin halutaan edistää uusiutuvien polttoai-
neiden kilpailukykyä ja toiseksi valtio tarvitsee
rahaa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen.
Suomen verotus on kireämpää kuin Euroopas-
sa keskimäärin, eikä veron määrä riipu bensa-
litran hinnasta. Ainoastaan ALV muuttuu hin-
nan mukaan, mutta polttoainevero on kiinteä.
Tällä hetkellä vero on 92 senttiä litralta eli kaksi
kolmasosaa bensan hinnasta on veroa.
Saksan valtionvarainministeri Wolfgang
Schauble esitti yleiseurooppalaista polttoaine-
veroa, jolla maksettaisiin rajavalvonnan kas-
vavat tarpeet yhteisesti. Tämä ehdotus on kui-
tenkin vaikea toteuttaa, koska vero pitäisi mää-
rätä kaikissa maissa ja siitä päätetään jokaises-
sa maassa erikseen. Lisäksi vero on jo nyt kor-
kealla monissa maissa, kuten Suomessa. Veron
nosto myös veisi öljyn halpenemisesta koituvia
hyötyjä.
Aika näyttää tuleeko vielä paluu korkeaan öl-
jynhintaan vai onko öljynhinta laskemassa py-
syvästi uusiutuvien energiamuotojen vallates-
sa alaa. Joka tapauksessa Suomi ja suomalaiset
hyötyvät lyhyellä tähtäimellä öljyn hinnan las-
kemisesta. Täällä Sastamalassakin se tarkoittaa,
että suuri osa bensapumpulla säästyvästä ra-
hasta jää paikalliseen kiertoon. Tässä ajassa täl-
lainen piristysruiske on enemmän kuin tarpeen.
Terveisiä
eduskunnasta
FINAALIIN
NY-Hiuskuu kilpailee
Suomen parhaan
tittelistä
▶
Vammalan ammattikoulun opiskelijat
menestyvät Nuori Yrittäjyys -kilpailussa.
•
Pauliina Vilenius
Pirkanmaan nuorim-
mat yrittäjät kokoontui-
vat Tampereen Tullinto-
rin lavalle viime keski-
viikkona 27. tammikuu-
ta mittelemään parem-
muudestaan.
NY Uskalla Yrittää -se-
mifinaaliin osallistui myös
Vammalan ammattikou-
lun kolmannen vuoden
parturi-kampaajaopiskeli-
joiden NY-yritys Hiuskuu.
Sen seitsemän yrittäjän
tiimin onnistui ponnistaa
huhtikuussa Helsingissä
pidettävään kansalliseen
NY Uskalla Yrittää -finaa-
liin yhdessä 64:n muun
yrityksen kanssa.
”Tullintorilla meidän
piti pitää myyntipuhe se-
kä esitellä ja myydä tuot-
teitamme. Teimme asiak-
kaille korvien rei’ityksiä
ja letitimme hiuksia”, NY-
Hiuskuun toimitusjohtaja
Tony Rajala
kertoo.
■
TAMPEREEN
semifi-
naalin parista kymmenes-
tä kilpailijasta finaaliin
eteni kuusi yritystä. NY-
Hiuskuun yrittäjät kerto-
vat tunnelmien vaihdel-
leen päivän aikana laidas-
ta toiseen.
”Aluksi olimme ihan
varmoja, että todellakin
menemme finaaliin. Mi-
tä pidemmälle päivä ete-
ni, sitä enemmän tuli ma-
sentunut olo ja sellainen
tunne, ettei tästä mitään
tule. Kun jatkoon menijät
sitten paljastettiin, aloim-
me vaan huutaa ja kirkua
ihan täysillä”,
Piia Laak-
so
kuvailee.
Finaalipaikka on Hius-
kuulle kova juttu. Nuoret
yrittäjät tiedostavat, että
Helsingissä peli käy entis-
tä tiukemmaksi.
”Meidän alamme on
niin perinteinen, että uu-
sia juttuja ja erottuvuut-
ta on vaikea keksiä”, Ra-
jala toteaa. Vielä Tampe-
reella se onnistui, sillä fi-
naalipaikkaa perusteltiin
muun muassa uusilla nä-
kökulmilla sekä vaihtoeh-
tojen tuomisella alalle.
■
NY-HIUSKUUN
yrittä-
jät ovat työtäpelkäämättö-
miä ja ahkeria. Yrityksen
liikevaihto on jo reippaas-
ti yli liiketoiminnan puo-
liväliin asetetun tavoit-
teen, mutta nuoret opis-
kelijat eivät aio hidastaa
tahtia.
”Teemme töitä koulu-
päivän päätteeksi ainakin
kolmesti viikossa. Syksyl-
lä moni päivä saattoi alkaa
aamukahdeksalta ja päät-
tyä iltakahdeksalta. Asi-
akkaita olemme saaneet
myös lähikaupungeista,
sillä kaikki meistä eivät
ole Vammalasta kotoisin”,
yrittäjät kertovat.
H e
o v a t
j u u -
ri suorittaneet korvien
rei’ityskurssin ja suunnit-
televat letityskurssien pi-
tämistä niin Huittisissa
kuin Vammalassakin.
■
TUOMAREILTA
Tullin-
torilla saatu palaute yri-
tyksen kehittämisestä en-
nen finaalia otetaan nyt
käyttöön, ja yrittäjät alka-
vat valmistua huhtikuisen
loppukilpailun kolmeen
ennakkotehtävään.
Vaikka NY-Hiuskuun
toiminta keväällä valmis-
tumisen myötä päättyy-
kin, on osa seitsemästä
opiskelijasta suunnitellut
jatkavansa Hiuskuu-yrit-
täjinä NY-etuliitteestä luo-
pumisen jälkeenkin.
NY Vuosi yrittäjänä-ohjelma
Osana koulun opetusta toteutet-
tavassa NY Vuosi yrittäjänä -oh-
jelmassa yläkoulun oppilaat ja
toisen asteen opiskelijat perus-
tavat oikealla rahalla toimivan
miniyrityksen. Nuoret saavat
oma-aloitteisesti suunnitella yri-
tyksensä liikeidean sekä toteut-
taa sen mukaista yritystoimintaa
lukuvuoden ajan.
NY-yritys tarjoaa nuoril-
le oppimisympäristön, jossa
nuoret oppivat työelämätaito-
ja, yrittäjämäistä asennetta ja
taloudenhallintaa jo opiskelu-
aikana ja pääsevät hyödyntä-
mään opittuja taitoja käytän-
nössä.
NY-Hiuskuun nuoria yrittäjiä ovat Jenna Matikainen (vas.), Enna Savolainen, Pinja Enqvist,
Piia Laakso, Esmedina Salkovic sekä toimitusjohtaja Tony Rajala. Kuvasta puuttuu Tiina Ny-
känen. Opiskelijat myöntävät, että suurella porukalla tulee välillä erimielisyyksiä, mutta kai-
kesta selviää, kun muistaa olla avoin.
