14
Keskiviikko 3.2.2016
Sinun sivusi
▶
YLEISÖLTÄ
▶
KUTSUT
▶
KIITOKSET
Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, lähetä postia
tai PL 101, 38201 Sastamala
Juhlahetki taakse jäi
nyt vain iloisena eteenpäin
Suuret kiitokset kaikille
mukanaolijoille ja muillakin
tavoilla muistaneille!
Kyllikki Tanhuanpää 90-v.
Mouhijärven maa- ja kotitalousnaiset ry:n
80-vuotisjuhla
kaikille avoin juhla su 14.2.2016
Mouhijärven Yhteiskoululla
abe '($&& bekdWi
abe ')$&& `k^bW
befkai_ fjiaW^l_j
Tervetuloa!
300 euroa lisää sähkölaskuun
Aurauskalusto?
Kaupunki vastaa aurauspalautteeseen
Kulunut viikonloppu kas-
vatti tuhansien suomalais-
ten sähkölaskua merkittä-
västi. Nimittäin monopo-
liasemassa oleva sähkön-
siirtoyhtiö Caruna päät-
ti nostaa sähkönsiirros-
ta perittävää maksua jopa
30 prosenttia. Caruna vas-
taa noin 650 000 yksityis-
ja yritysasiakkaan säh-
könsiirrosta muun muas-
sa täällä Sastamalassa.
Valtionyhtiö Fortum
myi sähkönsiirtoyh-
tiö Carunan kansainvä-
lisille pääomasijoittajil-
le vuonna 2013. Yle uuti-
soi (30.12), että yhtiö te-
ki edellisenä vuonna lähes
50 miljoonan euron liike-
voiton. Tilitetyt veroeurot
Suomeen olivat kuitenkin
laihat, koska yhtiön raha-
virrat olivat kulkeutuneet
holding-yhtiöiden kaut-
ta veroparatiiseihin ja yh-
tiö on onnistunut välttä-
mään veroja myös erilai-
silla lainajärjestelyillä.
Kotitalouden sähkölas-
ku koostuu keskimääräi-
sesti siten, että sähkö itses-
sään maksaa laskusta vain
noin kolmanneksen ja lo-
put hinnasta muodostuu
sähkön siirrosta ja verois-
ta. Siksi nyt yksipuolisella
ilmoituksella tehtävä jopa
30 prosentin korotus säh-
kön siirtomaksuun nos-
taa sähkölaskua tuntuvas-
ti. Korotus tarkoittaa säh-
kölämmitteisen omakoti-
taloasujan sähkölaskussa
jopa kolmen sadan euron
korotusta vuodessa.
Kestämättömäksi tilan-
teen tekee se, että kulut-
tajalla ei käytännössä ole
mahdollista ”äänestää ja-
loillaan” eli kilpailuttaa
sähkönsiirtopalveluaan,
koska sähkönsiirtoyhtiö
määräytyy asiakkaan si-
jainnin perusteella.
Korotuksen vaikutus
tuntuu kohtuuttomalta
monissa kotitalouksissa.
Varsinkin tällaisina vaikei-
na työttömyyden aikoina
rahat ovat jo nyt tiukoil-
la. Kun otetaan vielä huo-
mioon maamme hallituk-
sen tekemät leikkaukset
muun muassa asiakasmak-
sujen korotuksiin ja lääke-
korvausten heikennyksiin,
kohdistuvat ne pitkälti sa-
moihin pienituloisiin ih-
misiin.
Kun Fortum myi säh-
könsiirtoverkkonsa toimi
omistajaohjausministeri-
nä tuolloin Heidi Hautala
(vihr.). Carunan omista-
jat saivat valtiolta merkit-
tävän kädenojennuksen,
kun se sai yhteiskunnal-
le tärkeästä ja tuottavasta
liiketoiminnasta mono-
poliaseman. Siksi peräi-
sin nyt Carunalta yhteis-
kuntavastuuta ja kohtuut-
ta korotuksissa. Ei voi ol-
la niin, että markkina-ase-
massa oleva yhtiö voi so-
sialisoida vaikeina aikoina
kustannuksensa yksipuoli-
sesti asiakkailla.
Siksi tässä tilanteessa
Suomen hallituksen on
puututtava ja otettava vas-
tuuta asiassa. Käsittääkse-
ni energiaviraston pitäisi
Suomessa tarkkailla säh-
könsiirron hinnankoro-
tuksia. Mielestäni nyt vi-
raston olisi syytä tarkas-
tella käyttääkö monopoli-
asemassa oleva yhtiö ase-
maansa väärin. Mielestä-
ni tulevaisuudessa valtion
omistajapolitiikan tulisi
olla sellainen, ettei tällai-
sista Suomelle strategisesti
tärkeistä liiketoimista luo-
vuttaisi.
Ilmari Nurminen
kansanedustaja (sd.)
Sastamala
Ihmettelin miksi Sastama-
lan kaupungin aurauska-
lusto lähtee liikkeelle vas-
ta aamulla kun ihmiset
lähtevät töihin ja asioil-
leen? Miksi pitää tunkea
sinne muun liikenteen se-
kaan ja seisottaa sitä kier-
toliittymässä, miksei ne
voi lähteä aamuyöllä kun
liikennettä ei nimeksikään
ole. Silloin olisi tilaa tehdä
työ valmiiksi eikö olla tuk-
kona muulle liikenteelle.
Ymmärrän että, se on
varmaan jonkunlainen
kustannuskysymys, kallii-
ta tunteja maksaa työnte-
kijöille. Mutta eikö siinä-
kin voisi käyttää sitä kuu-
luisaa maalaisjärkeä. An-
netaan niille aurakuskeil-
le kesällä muutama vapaa-
päivä lisää tai sitten vaan
maksetaan reilusti niistä
tehdyistä työtunneista.
Ennen aurauskalusto
lähti anivarhain liikkeelle,
että töihin menevillä oli
tiet puhdistettu lumesta
eikä tarvinnut puikkeleh-
tiä tiekarhun tiellä.
Ja sitten toinen asia.
Miksi sastamalalaisten
on niin hirvittävän vai-
keaa laittaa sitä vilkkua
ajoissa ennen kääntymis-
tä päälle, että muut autoi-
levat tietäisivät mihin jo-
ku on kääntymässä ja voi-
si siten valita toisen kais-
tan kuin jäädä siihen pe-
rään odottamaan kunnes
toinen menee edestä pois.
Todella ärsyttävää käy-
töstä. Se vilkku on siinä
ratin vasemmalla puolel-
la käyttöä varten, mutta
toisilla se tuntuu olevan
asennettu niihin käänty-
viin etupyöriin. Ei ole vai-
keaa, tämähän tietääkseni
opetetaan jo autokoulussa!
Vaikka sanotaan, että
nainen ratissa on kuin au-
to ilman kuskia, minä am-
mattikuljettajana ja naise-
na ratin takana yritän ot-
taa huomioon muut au-
toilevat kanssaihmiset ja
käyttäytyä sen mukaan.
Liikenne on paljon jous-
tavampaa kun kaikki toi-
mivat siten että ne perässä
ajavatkin ymmärtävät mi-
hin olet kääntymässä.
Vilkut käyttöön sasta-
malalaiset, ne löytyvät
niin Toyotoista, Mersuis-
ta, Fordeista, BMWeistä
kuin monesta muustakin
automerkistä.
Eräs
ammattikuljettajana
työskentelevä nainen.
Teiden ja katujen talvi-
kunnossapito on Suomen
olosuhteissa hyvin vaati-
vaa ammattityötä. Siitä sa-
dun palautteen perusteel-
la voisi toki arvioida, et-
tä kuka tahansa sitä osaa
tehdä. Talvikunnossapi-
dosta saadaan hyvin pal-
jon palautetta – pääosin
kielteistä ja vähättelevää.
Näyttää siltä, että Alue-
viestiin palautteen lähet-
tänyt kirjoittaja on tehnyt
päätelmänsä yksittäisestä
tilanteesta tänä talvena,
eikä ole tehnyt havainto-
ja pidemmällä aikavälillä.
Runsasta viikkoa aiemmin,
runsaiden sateiden yhtey-
dessä kaupungin auraus-
kalusto lähti töihin yöl-
lä klo 1, teki työvuoron ja
lopetteli työpäiväänsä sa-
moihin aikoihin kuin me
muut sitä aloitimme. Yh-
den tapauksen perusteella
ei voi vetää pitkälle mene-
viä päätelmiä. Edelleenkin
kaupungin aurauskalusto
tilanteen vaatiessa liikkuu
hiljaisen liikenteen aikoi-
hin aamuyön tunteina.
Auraustarvetta ja aura-
ukseen lähtöä ohjataan
katujen talvikunnosspi-
toluokituksen perusteel-
la: ajoradat on jaettu kol-
meen hoitoluokkaan ja
kevytliikenneväylät kah-
teen hoitoluokkaan. Tal-
vihoitoa tehdään kelin
muutosten niin vaatiessa.
Palautteen antaja viit-
taa kirjoituksessaan il-
meisesti viikonlopun lu-
misateeseen, jota ei au-
rattu sunnuntaina, vaan
auraustyötä tehtiin vas-
ta maanantaina. Tuolloin
sunnuntain lumisateen
määrä jäi alle raja-arvo-
jen, joten auraustyötä ei
käynnistetty. Edellisellä
viikolla oli kuitenkin sa-
tanut useassa otteessa pie-
niä määriä lunta ja sää-
ennusteet ennustivat ke-
lien huomattavaa muu-
tosta, jolloin maanantai-
na alettiin valmistautua
muutokseen. Kevyestä
pakkaslumesta kertynei-
tä lumivalleja ja polan-
teita aurattiin raskaalla
kalustolla, ja varaudut-
tiin kelin huomattavaan
lämpenemiseen. On syy-
tä muistaa, että myös ka-
tujen kunnossapitotöis-
sä normaali työaika kui-
tenkin on päivätyö. Tiis-
taina normaali työpäivää
jatkettiin ylitöinä vesisa-
teiden liukastaessa kadut.
Talvi on katujen kun-
nossapidolle haaste, mut-
ta uskallan väittää, että
kaupungin kunnossapito-
organisaatio kyllä osaa asi-
ansa. Samaan aikaan mei-
tä toisaalta ohjaavat kun-
nossapidon ohjeistukset,
jotka on laadittu hyvän
taloudenpidon ehdoilla.
Kun Sastamalan talvikun-
nossapito harmittaa, kan-
nattaa käydä tarkistamas-
sa tilanne vaikkapa lähi-
seudun isommissa kau-
pungeissa. Kyllä me hy-
vin pärjäämme siinä ver-
tailussa.
Rakentavin terveisin,
Kauko Vainiomäki
yhdyskuntatekniikan
päällikkö
Sastamalan kaupunki
Joustoja työelämään
Työelämän joustoista on
viime aikoina puhuttu
runsaasti. Perusteltua on-
kin, että esimerkiksi työ-
ajoissa joustettaisiin ly-
hentämällä tai pidentä-
mällä päiviä tai viikkoja
tilapäisesti aina sen mu-
kaan, mikä kulloinkin on
yrityksen tuotannolle ja
markkinoinnille järkevin-
tä. Nykyaikaiseen elinkei-
noelämään, jossa kaikki
hankinnatkin on tarkoin
kilpailutettava, ei myös-
kään kovin hyvin istu
ay-liikkeen vaatimus, et-
tä kaikille työntekijöille,
ovatpa he töissä paljon tai
väähän tai eivät ollenkaan,
täytyy maksaa sama palk-
ka, joka ei myös saa olla
riippuvainen työntekijän
ammattitaidosta tai koke-
muksesta.
Mutta mihinköhän ka-
tegoriaan mahdetaan lu-
kea sellainen mielestäni
tärkeä jousto, ettei yhden-
kään työnantajan tarvitsi-
si 2-3 peräkkäisinä päivinä
ilmoitella maakuntaleh-
dissä tarvitsevansa töihin-
sä mieluiten alle 30-vuo-
tiaita ammattilaisia, joilla
on vähintään 15-20 vuo-
den työkokemus. Sattuu
näet olemaan niin, että
maassamme on jo vuosi-
kymmeniä ollut voimassa
oppivelvollisuuslaki, joo-
ka nykyisellään sitoo kaik-
ki alle 16-vuotiaat lapset
kouluun, joten työkoke-
muksen hankkiminen vie-
lä tällöin on sangen rajat-
tua.
Entä koska päästään ir-
ti siitä, ettei työnantajaa
enää rangaista sen vuok-
si, jos tämä ei ole ohjan-
nut päihderiippuvais-
ta työntekijäänsä asian-
mukaiseen hoitoon? Esi-
merkkitapaukseksi kelpaa
eräs pääkaupunkiseudun
yritys, jonka työntekijä
oli ollut yli kolme viik-
koa Tallinnassa juopotte-
lemassa ja päihdepiikke-
jä itselleen hankkimassa.
Työnantaja soitteli hänen
peräänsä ja kyseli tilan-
netta hänen kotoaankin,
mutta ei saanut uskollis-
ta työntekijäänsä palaa-
maaan sorvin ääreen pe-
rästäkään, jolloin hän lo-
pulta kyllästyi ja irtisanoi
tämän. Pitkällisten oikeus-
käsittelyjen jälkeen irtisa-
nominen todettiin lait-
tomaksi, joten korvauk-
siahan siitä tuli makset-
tavaksi ja kaiken huipuk-
si työnantajaa vielä sako-
tettiin, kun tämä ei ollut
vaivautunut hankkimaan
päihderiippuvaiselle työn-
tekijälleen asianmukais-
ta hoitoa. Mutta selvittä-
mättä jäi, miten työnteki-
jän hoitoon saaminen oli-
si onnistunut, kun hänen
kotonaankaan ei tiedetty,
missä tämä oleskeli, jos-
kin arveltiin, että päihde-
piireissä kai, koska hänel-
lä on aikaisemminkin ol-
lut tapana niissä porukois-
sa pyöriä.
Tomi Tähkävuori
Punkalaidun
