17
Keskiviikko 23.3.2016
Piha & Puutarha
pikkuveljen Villen pulpe-
tit ovat Lavian keskuskou-
lulla.
■
”YHTENÄISKOULU
pelaa nyt meilläkin siten,
että opettajat opettavat
molemmissa koulukiin-
teistöissä”, Juha selvittää.
Hän on Porin kaupun-
ginvaltuuston ja sivistys-
lautakunnan jäseniä ja on
tyytyväinen siihen, että
valtuusto päätyi myöntä-
mään Suomelan koulun
remonttiin miljoona eu-
roa.
”Tavoitteena on, että re-
montti alkaa jo tänä kesä-
nä. Remontin valmistumi-
nen puolestaan tarkoittaa,
että keskuskoulu aikaa
myöten tyhjenee.”
”Hei, no sinnehän teh-
dään sitten uimahalli!”
keksii Ville.
”Kotitalousopetus aina-
kin siirtyy Suomelaan ja
kirjasto myös”, isänsä top-
puuttelee.
■
SUOMELAN
remontil-
le tilaa antaa lukion lak-
kautus. Ville harmittelee,
että tämä vuosi oli en-
simmäinen, kun ei potki-
aispäivänä saanut nauttia
abien heittämästä karkki-
saaliista. Kallen suunni-
telmia on käydä ensi ke-
sänä rippikoulu ja syksyl-
lä astua yhdeksäsluokka-
laiseksi.
”Ja jos jatkan Porin Äs-
sissä pelaamista, niin me-
nen lukioon Poriin.”
Niin kuin maaseudul-
la joka puolella, Riutta-
la-Mustajoella ollaan au-
tokyytien varassa. Vehka-
lahdilla apuna kuljetuksis-
sa ovat lasten kavereiden
vanhempienringin lisäksi
mummu ja taata. Poriin
Kullaantieltä linja-auto lii-
kennöi arkipäiväaamuisin
kello 6.30. Paluu on kello
viiden aikaan.
■
PAULI
Kuusiranta on
peruslavialainen Musta-
joen kylästä. Hänen juu-
rensa ulettuvat 100 vuo-
den taakse Karhijärven
pohjoispuolelle Kallialan
kylään.
”Kiva se on Lavian kes-
kustassa käydessä jutel-
la ihmisten kanssa, kysel-
lä ja tarinoida, mistä päin
Laviaa kukin tulee. Se yh-
distää”, hän tuumaa.
Vehkalahtien Kalle sen
sijaan kuuluttaa uudem-
man sukupolven näkö-
kulmaa:
”Minulle riittää, jos tie-
dän, mistä maasta kave-
ri on.”
■
Kyläyhdistys palkit-
see kaikki vastasynty-
neet kyläläiset kum-
milusikalla. Viime
syksystä lukien lusi-
koita on annettu 4, ja
jo viides lahjoitetta-
neen kevään aikana.
■
Onnellisuutta on, et-
tä Laviassa on äiti-
ys- ja lastenneuvo-
la, hammaslääkäri ja
kouluterveydenhoi-
taja.
■
Asukkaat perusti-
vat kunnassa uraa-
uurtavan turvapu-
helinringin Lavias-
sa vuonna 2013. Rin-
gissä päivystää yöai-
kaan 30-40 henkilöä.
Toiminta on talkoo-
työtä Haunia-Kallia-
lan kyläyhdistyksen
ja Lions Club Lavian
kanssa.
■
Alueen pohjoispuo-
len Karhijärvi on Sa-
takunnan kolman-
neksi suurin järvi.
Suurempia ovat vain
Pyhäjärvi ja Pomar-
kun Isojärvi.
■
Riuttalasta koulu lo-
petettiin vuonna
1993 ja Mustajoesta
1980-luvulla.
■
Kyläyhdistyksellä on
niin Facebook- kuin
kotisivutkin. Lisäk-
si se julkaisee kerran
vuodessa ilmestyvää
kylälehteä.
■
Kokoontumispaikka
on Mettämatkan laa-
vulla, jossa on nuo-
tio, penkit, pöydät ja
lapsille muun muas-
sa keinu.
■
Vanhan koulun ku-
peeseen rakennet-
tuun perinnetaloon
on tarkoitus kerätä
vanhaa esineistöä ja
järjestää muun mu-
assa havu- ja olkityö-
kursseja.
■
Kesän herkkuja on
Avoimet Kylät -ta-
pahtuma 11. kesä-
kuuta. Ohjelmaa ovat
päreiden teko, puna-
mullan keitto ja kyli-
en välinen pöllinkuo-
rimiskilpailu.
Riuttala-Mustajokea sieltä täältä
MAATALOUS
Viimeinen hetki laittaa siemenviljat itämään
▶
Junttilan tilan Taisto Junttila on huomannut herneen ja härkäpavun suosion kasvaneen viime vuosina.
•
Laura Haavisto
Samaan aikaan kun ko-
deissa kylvetään rairuo-
hoa pääsiäiseksi, viljelijät
testaavat siemenviljojaan
itävyyskokeilla.
Nyt onkin viimeinen
hetki tehdä testauksia, sillä
siemenkauppa kiihtyy sa-
maa tahtia päivän piden-
tymisen kanssa.
"Viljelijöiden olisikin
nyt syytä herätä kevää-
seen ja laittaa itävyys-
kokeet kasvamaan. Vuo-
si on jo pitkällä ja reilun
kuukauden päästä pitäisi
olla pellolla. Aivan liikaa
luotetaan mututuntu-
maan sen sijaan, että oi-
keasti testattaisiin", Junt-
tilan Tila Oy:n
Taisto
Junttila
sanoo.Kylmäs-
tä ja pitkälle venyneestä
syksystä johtuen sieme-
net ovat itäneet kehnos-
ti. Siitä syystä Junttila
ennakoi, että suosituim-
mat lajikkeet tulevat lop-
pumaan kaupoista.
”Huono itävyys on suo-
raa seurausta myöhäises-
tä sadonkorjuusta. Vil-
ja pääsi osittain mätäne-
mään ja erityisesti veh-
nässä ja kaurassa on nyt
isoja ongelmia", mies tie-
tää.
■
HERNE
ja härkäpapu
ovat kasvattaneet kiin-
nostusta viljelijöiden
keskuudessa parin viime
vuoden aikana.
Junttilan mukaan suo-
malaisten kannattaisi-
kin panostaa enemmän
myös muiden kuin aivan
perinteisten viljakasvien
kasvattamiseen.
”Valkuaista tuodaan
tällä hetkellä liian pal-
jon ulkomailta, vaikka
kasvattaminen onnis-
tuisi hyvin myös täällä",
mies perustelee. Viljan
hinnan ollessa alhaalla,
viljelijät hakevat vaihto-
ehtoja. Junttila suositte-
lee harkitsemaan myös
öljykasveja.
Maatalouden huono ti-
lanne heijastuu vahvas-
ti myös siemenkauppaan.
”Toki isännät huomaavat
aina kevään varsin myö-
hään, mutta tällä hetkel-
lä on selvästi havaittavis-
sa, että ostot venytetään
pakon edessä aivan vii-
meiseen hetkeen", Juntti-
la tietää.
Tilojen huono talou-
dellinen tilanne huoles-
tuttaa Junttilaa todella.
”Jos maatalous loppuu,
niin meillä ei ole tulevai-
suudessa kotimaista ruo-
kaa. Tämä ei ole mikään
uutisankka, vaan ongel-
mat ovat aidosti nähtä-
vissä", hän harmittelee.
Yleisesti ottaen itävyyskokeiden tulokset ovat olleet tänä keväänä keh-
noja. Kuvan koe on onnistunut poikkeuksellisen hyvin, sillä molem-
mista 50 siemenen eristä 49 on lähtenyt itämään.
On aika tarttua saksiin
Perusohjeet
•
Alueviesti
Maaliskuun yöpakkaset
alkavat hellittää ja ke-
vätaurinko herättelee uu-
teen kasvukauteen. Nyt
on otollisin aika pensai-
den ja puiden kevätleikka-
uksille. Hyvin hoidettuna
ja säännöllisesti leikattu-
na kasvit kasvavat parem-
min ja pysyvät pitempään
hyväkuntoisina.
Hedelmäpuiden ja mar-
japensaiden onnistunut
leikkaaminen pitää kas-
vin hyvänmallisena ja
satoisana pitkään. Lisäk-
si leikkaus helpottaa esi-
merkiksi omenien kypsy-
mistä ja korjuutyötä. Pie-
nissä pihoissa leikkauksen
avulla puut ja pensaat saa-
daan pidettyä sopivan ko-
koisina ja niiden varjosta-
vaa vaikutusta voidaan
vähentää. Vuosittain kan-
nattaa leikata vain muuta-
mia oksia kasvia kohden,
jolloin urakasta ei tule lii-
an suurta tekijän ja kasvin
kannalta. Ilman asiantun-
tijan apua ei kannata lei-
kata halkaisijaltaan yli vii-
den sentin oksia. Myös ki-
velliset hedelmäpuut ku-
ten kirsikka ja luumu se-
kä koivu jätetään leik-
kaamatta keväällä, koska
leikkaushaavan nestevir-
taus heikentää kasvia.
FAKTA
1) Huonokuntoiset ja
kuolleet oksat leikataan
aina ensin pois.
2) Latvusta tai pensasta
kevennetään niin, että
osa sisäänpäin kasvavia
oksia poistetaan.
3) Puista kannattaa pois-
taa myös ohuita, pitkiä
vesiversoja, jotka kasva-
vat suoraan ylöspäin.
4) Hyvin teräväkulmai-
set, ylöspäin kasvavat ok-
sat poistetaan jo nuorena,
sillä ne aiheuttavat myö-
hemmin puun repeämis-
vaaran tai muodostavat
kilpalatvan.
5) Riittävän ajoissa aloi-
tetulla leikkauksella
puun ja esim. pensasai-
dan korkeutta voidaan
hallita. Puita ei saisi
koskaan leikata ns. tap-
piin, jolloin menetetään
puun luonnollinen kas-
vutapa.
