8
Keskiviikko 23.3.2016
AURINKOENERGIA
Lämmön talteenotto vaatii varaajan
▶
Aurinkolämpö on aina apukaveri vesikiertoisessa lämmityksessä.
•
Veli-Matti Saksi
Auringon tuottama ener-
gia on uusiutuva, puh-
das ja nykytietämyksellä
ehtymätön luonnonva-
ra. Aurinkoenergian hyö-
tykäyttöä edistävää tek-
niikkaa kehitetään jat-
kuvasti. Aurinkoenergi-
alla saadaan aikaan säh-
köä, mutta erityisesti au-
rinkolämpöä.
”Aurinkolämmön ke-
rääjillä esimerkiksi nor-
maalin omakotitalon
käyttövedestä voidaan
lämmittää noin 50 – 60
prosenttia vuodessa. Kun
mukaan otetaan koko-
naiskulutus eli lämmi-
tys, niin prosenttiluku on
noin 20 – 30”, laskee
Sa-
kari Aalto
Aurinkoteknil-
lisestä yhdistyksestä.
Hän antoi tietoa aurin-
koenergiasta Kiikoisten
Yrittäjien järjestämäs-
sä tilaisuudessa maanan-
tai-iltana. Aihe kiinnosti,
sillä paikalle kertyi yli 60
kuulijaa.
■
AURINKOLÄMPÖ
on
aina apukaveri vesikier-
toisille lämmitysjärjes-
telmille. Eli aina vaadi-
taan lämminvesivaraaja.
”Suomessa aurinkoener-
giaa saadaan yhtä paljon
kuin Saksan pohjoisosis-
sa, Ruotsissa ja Tanskas-
sa. Huippukausi on huh-
tikuun ja syyskuun välil-
lä. Kesäaikaan energiaa
ei tarvitse säästellä, sil-
lä käyttövesi saadaan ko-
konaan lämmitettyä. Voi
siis kutsua vaikka naapu-
ritkin suihkuun”, naurah-
taa Aalto. Hän muistut-
taa, että aurinkoenergia
on epäjatkuvaa. ”Vuosi-
ja kuukausivaihtelut ovat
plusmiinus 15 prosentin
luokkaa. Eli esimerkik-
si tämän vuoden maalis-
kuu ei ole aurinkoenergi-
an kannalta samanlainen
kuin viime vuonna. Kan-
nattavuuslaskelmissa
keskeistä on se, että
tuotanto voidaan käyt-
tää kokonaan.”
■
TOIMITUSJOHTAJA
Jarno Kuokkanen
Sun-
dial Finland Oy:stä toi
esiin kaikkia kiinnosta-
via hintatietoja. Vaihte-
lut ovat kuitenkin mel-
ko suuria.
”Esimerkiksi pienet jär-
jestelmät, 2 – 20 neliö-
tä, maksavat 500 – 1 000
euroa neliöltä. Jokai-
nen kohde on kuitenkin
suunniteltava ja lasketta-
va tarkasti ennen toteu-
tusta, jotta saadaan paras
mahdollinen hyötysuhde.
Mutta normaalissa oma-
kotitalossa säästö 4 000
euron investoinnilla on
noin 600 euroa vuodessa.”
Aurinkolämpöä voi
Suomessa kerätä talteen
1 000 kilowattituntia ke-
räinneliötä kohden. Ta-
vallisen omakotitalon
kokonaiskulutus lämmi-
tykseen ja käyttöveteen
on noin 20 000 kilowat-
tituntia.
Kuokkanen huomaut-
ti, että Suomessa aurin-
kolämpöä käytetään vie-
lä suhteellisen vähän. Vii-
den viime vuoden aikana
on kiinnostus kuitenkin
lisääntynyt.
”Esimerkiksi Saksassa
asennettiin vuonna 2014
noin 900 000 neliötä ke-
räimiä ja Suomessa 4 000
neliötä”, kertoi Kuokka-
nen.
■
KIIKOISTEN
Yrittäji-
en puheenjohtaja
Nina
Rajainmäki
suhtautuu
mielenkiinnolla aurin-
koenergiaan.
”Lämmityksessä se
varmasti on hyvä apua.
Mutta myös sähkön
osalta kiinnostaa eten-
kin huippujen tasaami-
nen. Esimerkiksi sähkö-
kiukaan lämmitys aurin-
kosähköllä voisi olla jär-
kevää.”
Sastamalan Ekojärvel-
tä aurinkoenergiailtaan
tullut Tauno Virtanen
kuunteli avoimin mielin
illan antia.
”Enemmän uskon tä-
hän aurinkoenergiaan
kuin tuulivoimaan. Se
vaatii ainakin vielä pal-
jon tukieuroja, jotta se
on kannattavaa.”
Au r i nkoene r g i a i l t a
oli Kiikoisten Yrittäjien
50-vuotisjuhlavuoden
lähtölaukaus.
Kiikoisten Yrittäjien puheenjohtaja Nina Rajainmäki tutustui mielen-
kiinnolla aurinkolämpökeräimeen.
KAIKKI
TUOTTEET
TORSTAISTA
LAUANTAIHIN
-40%
KOSKEE NORMAALIHINTAISIA TUOTTEITA.
Huom. Vammalan myymälä auki myös
perjantaina klo 10–15.
Vammaksesta
sydänturvallinen
•
Minna Isotalo
Vammaksen teollisuus-
alueesta Sastamalassa ha-
lutaan tehdä sydänturval-
linen työpaikka. Askeleita
kohti tätä tavoitetta otet-
tiin tiistaina, kun työnte-
kijöitä opastettiin käyttä-
mään defibrillaattoreita
eli elvytyslaitteita.
”Suurin kompastuski-
vi laitteen käytössä on
oma ennakkoasenne. Se,
ettei yksinkertaisesti us-
kalla käyttää defiä”, tote-
si laitetoimittajan edus-
taja,
Mikko Parviainen
.
Hän vakuutti, että laite
neuvoo käyttäjäänsä pe-
rusteellisesti ja vaihe vai-
heelta, väärintekemisen
mahdollisuutta ei ole.
Työntekijöiden kes-
kuudessa mietittiin, mi-
ten mahtaa käydä, jos
elvytettävällä on tahdis-
tin. Kysymyksiä kirvoitti
myös defibrillaattorin te-
ho sekä laitteiden yleis-
tyminen.
”Laite tunnistaa tah-
distimen ja reagoi siihen.
Virtaa koneessa riittää vii-
deksi vuodeksi, noin 300
iskuun, ja se piippaa pa-
lovaroittimen tapaan,
kun latinki alkaa loppua”,
kuului Parviaisen vastaus.
Sydänturvallisuuden
edistämisen sydänasiak-
seen ottanut Satagroup
Oy:n
Ari Kiviniemi
ker-
too kannustaneensa
muitakin Vammaksen
alueen yrityksiä elvytys-
laitteiden hankintaan.
”Hienoa, että meidän
lisäksemme Fortaco ja
Nammo innostuivat asi-
asta. Tämä on laaja alue,
jolla liikkuu paljon ih-
misiä. Defibrillaatio tu-
lisi toteuttaa elottomal-
le mahdollisimman no-
peasti, joten laitteita on
hyvä olla täällä useam-
pi.”
Suomessa tapahtuu
vuosittain noin 5000 sai-
raalan ulkopuolista sydän-
kohtausta.
Defibrillaattoria tehtiin tutuksi Vammaksen alueen työntekijöille.
