15
Keskiviikko 4.5.2016
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Kolmenkulmasta voi
kehkeytyä huikea
kasvun mahdollisuus
Sastamala on vuosia haaveillut siitä, et-
tä Tampereen seudun ihmiset muuttavat
paikkakunnalle sankoin joukoin luonnon
ja hyvien palveluitten keskelle. Luonto pi-
tää varmuudella paikkansa, mutta palve-
luista voidaan toki kangeta juurakoita. Eivät
ne palvelut nyt huonojakaan ole, mutta eh-
ken pientä viilausta tarvitaan, jottei muut-
topäätösten tarvitse syntyä pelkän luonnon
armoilla.
Yksi huikea mahdollisuus Sastamalan Mou-
hijärven kasvulle on Nokian Kolmenkulma.
Tuo Nokian, Tampereen ja Ylöjärven kul-
milla oleva seutu röhistyy alati kohti suur-
ta kaupunginosaa. Se on myös lähellä Sas-
tamalan Mouhijärveä hyvän tien päässä.
Matka kestää alle puolituntia, joka on ly-
hyt aika.
Kolmenkulmaan ounastellaan muodostu-
van ajan myötä 10 000 työpaikkaa. Useim-
mat ihmiset haluavat asua kohtuullisel-
la etäisyydellä leivänansaintasijoistaan.
Mouhijärvi lukeutuu kohteisiin, joihin kat-
seet varmuudella kääntyvät. Mouhijärvellä
on luontoa ja kaupallisia palveluita. Myös
kunnallisia palveluita on, ainakin vielä.
Varhaiskasvatus ja opetus yläasteelle saak-
ka ovat puikoissa. Terveyspalveluita on ja
myös vanhusten hoivaa. Eli perusasiat ovat
kunnossa.
Tervehenkinen omakehu markkinoinnissa
on paikallaan. Ja se, että Sastamalan kau-
punki ei vanno vain keskustansa eli Vam-
malan nimiin. Näin ei ehkä tarkoituksella
tehdäkään, mutta siltä se ajoittain näyttää.
Ainakin, kun katselee asiaa Vammalan ul-
kopuolelta.
Siis Mouhijärvi on oikea suunta Kolmenkul-
masta tulevina vuosina työpaikkaa hakevil-
le. Tuhatkin uutta asukasta Sastamalaan on
mahtava määrä. Viime aikoina suunta on
ollut noin 150 miinuksella vuosittain.
Niin siitä Sykkeestä Sastamalan Sydämeen.
Sitä tarvitaan yhtä lailla kuin asuinsijo-
ja Mouhijärvelle. Yksi sykkeen tuottaja on
teatteri, siis Vammalan Teatteri siellä Raivi-
on työväentalolla. Teatteri on yksi asia mo-
nien joukossa, jota ihmiset harrastavat. Tä-
tä sykettä kaupunki voisi hieman ryydittää
kirjojen ohella.
JÄRKÄLE
Mouhijärven veteraanikirja
kertoo yli tuhat tarinaa
▶
Yllätys: pohjalaisrykmentissä oli mouhijärveläinen
komppanianpäällikkönä. Kirja vaati kaksisataa päivää
istumista Sotamuseossa.
•
Veli-Matti Saksi
Mouhijärven Häijään
koulun juhlasali täyttyi
tummapukuisista naisis-
ta ja miehistä kansallise-
na veteraanipäivänä 27.
huhtikuuta. Yksi juhla-
pukuun sonnustautunut
mies oli
Pekka Kuusjär-
vi
. Hän on 94-vuotias
mouhijärveläinen sota-
veteraani.
”Jatkosotaan minä läh-
din. Karjalaa katsottiin
ristiin ja rastiin. Lopuk-
si oltiin ajamassa saksa-
laisia pois Lapissa. Se oli
hankala reissu, sillä sak-
salaiset olivat miinoitta-
neet joka paikan. Oli vai-
kea liikkua.”
Veteraani pitää sylis-
sään uunituoretta Mou-
hijärven sotaveteraanit
1939 – 1945 -kirjaa. Sii-
nä on 1 312 nimeä ja ta-
rinaa veteraaneista ja lo-
tista. Yksi tieto on Kuus-
järvestä. Hän pitää kirjaa
suurena kunnianosoituk-
sena veteraaneille.
”Kannessa on kuva
nuoruudenkaveristani
Lauri Kököstä. Hänen
kanssaan tehtiin kaikki
koiruudet. Kävimme jos-
kus Kökön kutomakou-
lullakin salaa kutomassa.
Ja tytöt joutuivat sitten
purkamaan aikaansaan-
noksiamme.”
■
VETERAANIKIRJA
jul-
kistettiin juhlassa. Kaksi-
kymmentä vuotta vireillä
ollut hanke sai arvoisen-
sa päätöksen. Lopullinen
työ alkoi neljä vuotta sit-
ten, kun Mouhijärven So-
taveteraanit päättivät, et-
tä nyt kirja tehdään.
Toimeen tarttui joukko
miehiä ja naisia. Veturik-
si lähti everstiluutnantti
evp.
Matti Soini
, jonka
käsialaa on matrikkeliosa.
Mouhijärveläisten taiste-
lut kirjoitti ja kirjan toi-
mitti tietokirjailija, kap-
teeni evp.
Esko Lammi
.
Kirja on melkoinen jär-
käle, sillä siinä 513 sivua
ja painoa 1 660 grammaa.
”Matrikkelitietojen ha-
keminen Sotamuseon
kantakorteista vaati 200
päivää istumista museol-
la. Enkä minä ollut ainut.
Mutta nyt kirja on valmis.
Olemme jo ennakkoon
myynet tuhannen kappa-
leen painoksesta 500. Jos
saamme loputkin myytyä,
niin voimme tukea mou-
hijärveläisten nuorten lii-
kuntaharrastuksia”, iloit-
see kirjatoimikunnan ve-
täjä
Matti Soini
.
■
TOINEN
suuri työ oli
selvittää mouhijärveläis-
ten sotaretket. ’
Se hoitui Esko Lammil-
ta neljäntoista aiemman
kirjan kokemuksella. Tie-
toja kaivaessaan hän tör-
mäsi myös yllätykseen.
”Talvisotaelokuvassakin
kuvattu pohjalaisen Jal-
kaväkirykmentti 23:n
taival on osa mouhijär-
veläistä sotahistoriaa.
Rykmentti kärsi he-
ti alkuun suuria tappi-
oita ja täydennystä tuli
muun muassa Mouhijär-
ven miehistä, joita kaatui
yli kolmekymmentä.
Ja mielenkiintoista on
myös se, että yksi ryk-
mentin komppanian-
päälliköistä oli mouhi-
järveläinen Antero Pous-
sa”, kertoo Lammi.
Pekka Kuusjärvi pitää Mouhijärven veteraan-
eista kertovaa kirjaa suurena kunnianosoituk-
sena.
Vammalassa veteraanipäivän
juhla huipentui mitalien jakoon
•
Pauliina Vilenius
Kansallista veteraani-
päivää vietettiin myös
Vammalan seurakuntata-
lolla, Sastamalan kaupun-
gin järjestämässä tilaisuu-
dessa.
Juhlaan nuorten ter-
vehdyksen tuoneet nuo-
risovaltuuston edustajat
Sara Uusi-Rauva
ja T
ee-
mu Voutilainen
muistut-
tivat, kuinka vaikeaa ny-
kynuorten on ymmärtää,
millaista elämä sodan ai-
kana on ollut.
"En ole nähnyt sitä,
kun kaikki on ollut kor-
tilla, enkä tuntenut ke-
tään, joka olisi ollut so-
dassa. Vaikka olen kuul-
lut useita kertomuksia ja
nähnyt elokuvia, en voi
käsittää mitä olette koke-
neet tai mistä luopuneet",
Uusi-Rauva aloitti."Meille
itsenäisyys kuulostaa it-
sestään selvältä. Te olette
pitäneet huolta meidän
maastamme, jotta me
nuoret olemme saaneet
mahdollisuuden juuri täl-
laiseen elämään. Nyt mei-
dän on aika ottaa vastuu",
Voutilainen jatkoi. Vete-
raanipäivän juhla hui-
pentui mitalien jakoon.
Tasavallan presidentin
myöntämät Suomen Val-
koisen Ruusun ritarikun-
nan I luokan mitalit sai-
vat
Anja Prusi
,
Heimo
Tuomisto
,
Pekka Pak-
kala
,
Tauno Fagerlund
,
Aarne Hoilijoki
,
Tauno
Lehtinen
,
Kauko Nur-
minen
ja
Matti Pajunen
.
Sastamalan Sotavete-
raanien puheenjohtaja
Lauri Kosken
mukaan
tasavallan presidentti
myönsi mitalit, koska jo-
kaisen veteraanin tehtä-
vä sodan aikana oli tär-
keä. "Sotien aikana osa
veteraaneista jäi kuiten-
kin ilman näkyvää ar-
vostusta, eli mitalia.
Presidentti haluaa nyt
korvata tämän puut-
teen."
Anja Prusi, Heimo Tuomisto, Pekka Pakkala, Aarne Hoilijoki ja Tau-
no Lehtinen saivat veteraanipäivänä Suomen Valkoisen Ruusun ritari-
kunnan I luokan mitalit.
