10
Keskiviikko 1.6.2016
•
Kansanedustaja
Arto Satonen (kok)
Terveisiä
eduskunnasta
Katse eteenpäin
Sipilän hallitus on nyt hallinnut
maata vuoden ajan. Koko tämän
vuoden ajan on väännetty kilpailu-
kykysopimusta. Prosessi on ollut mo-
nimutkainen ja vaikea, vaikka faktat
ovat kaikkien tiedossa: Suomalaisen
työn kilpailukyky on heikentynyt ja
siksi olemme menettäneet työpaikko-
ja ulkomaille.
Nyt eletään touko-kesäkuun vaih-
detta, joka on kriittinen hetki. Tou-
kokuun lopussa on dead line, jonka
jälkeen tiedämme kuinka monella
alalla on kyetty tekemään kilpailu-
kysopimuksen mukainen ratkaisu eli
onko se riittävän laaja ja vaikuttava,
jotta hallitus voisi tulla vastaan ve-
ronkevennyksillä.
Kyse ei ole vähäisestä asiasta. Val-
tionvarainministeriön arvion mu-
kaan kattava sopimus johtaa suo-
raan 35000 työpaikan syntymiseen.
Näin moni suomalainen siis saisi
töitä. Iso asia työllistyville ja heidän
läheisiilleen. Vaikutus voi olla suu-
rempikin, koska pääkilpailijamais-
sa Ruotsissa ja Saksassa on tulossa
merkittäviä palkankorotuksia. Kil-
pailukysopimuksen kautta saamme
siis merkittävästi menetettyä kilpai-
luakykyä kiinni ja se tuo lisää työtä
Suomeen.
Kilpailukykysopimuksen yhteydessä
on myös edistetty paikallista sopimis-
ta, erityisesti pienissa yrityksissä, jot-
ka yleensä eivät kuulu työnantajaliit-
toon. Nyt ollaan päätymässä ratkai-
suun, jossa järjestäytyneet ja järjes-
täytymättömät yritykset ovat samas-
sa asemassa. Eteenpäin mennään
merkittävästi, mutta kaikkia yrittäjiä
se ei toki tyydytä, koska osa paikalli-
sista joustoista on mahdollista toteut-
taa vain sopimalla luottamusmiehen
kanssa. Näin vähemmän joustomah-
dollisuuksia jää niihin yrityksiin, jois-
sa sekä työnantaja, että työntekijät
eivät kuulu liittoon.
Paikallisessa sopimisessa olennaista
on se, että kyetään vastaamaan asi-
akkaiden tarpeisiin. Viime kädessä
työntekijöiden työpaikat ovat kiinni
siitä onko yrityksellä asiakkaita. Yhä
useammin asiakkaat pitkälti mää-
rittelevät sen, koska töitä pitää teh-
dä. Jotta työntekijät ja yrittäjä pär-
jäävät, niin on sopeuduttava. Siten
yrityskohtaisesta joustavuudesta tu-
lee väistämättä monilla aloilla vält-
tämättömyys.
Toivoa sopii, että kilpailukykysopi-
muksella on onnellinen loppu. Tä-
tä sopimusta tarvitsee koko Suomi.
Syntyvät työpaikat voivat saada ai-
kaan positiivisen kierteen, joka joh-
taa talouskasvuun ja henkisen lukon
aukeamiseen. Jos suomalaisten usko
parempaan tulevaisuuteen palautuu,
niin silloin olemme voittaneet paljon.
KARKUN TANGOKIRKKO
Ja virret vaihtuivat iskelmään
▶
Ensimmäiset tulijat hakivat paikkoja runsas tunti ennen menoja, ja
aplodeja ei maltettu pantata loppuun asti.
•
Jaana Grankvist
Karkun kappeliseurakun-
nan pappi
Anu Jokinen-
Lundén
ei peitä riemuaan.
”Ajatus Tangokirkosta
oli heti niin, että sanaju-
malanpalvelus on muu-
ten aivan sanajumalan-
palvelus, mutta musiik-
ki on tarkoin valikoituja
tangoja, joiden sanat so-
pivat juuri siihen kohtaan
jumalanpalvelusta.”
”Ja päivän teeman, Py-
hän Kolminaisuuden päi-
vän raamatuntekstit so-
pivat mahtavasti yhteen
tangojen sanojen kans-
sa. Ja mietin myös muu-
taman johdattelevan lau-
seen aina yhdistämään
tangon sanoja jumalan-
palveluksen rukouksiin ja
jumalanpalveluksen koh-
tiin.”.
■
TANGOKIRKKOON
vyöryi yli 600 henkeä
toissa sunnuntaina, mikä
kirjattiin Karkun kirkon
kaikkien aikojen kävijä-
ennätykseksi. Ensimmäi-
set tulijat hakivat paikko-
jaan jo runsas tunti ennen
tilaisuuden alkua. Koska
musiikista vastasi tans-
siorkesteri solisteineen
salin puolella, myös urku-
parvi oli yleisön käytössä.
Alkusanoissaan Anu Jo-
kinen-Lundén, ”Anu-pap-
pi”, huomautti, että mu-
siikkiesityksille ei ole suo-
tavaa antaa aplodeja kes-
ken jumalanpalveluksen
vaan taputetaan vasta pal-
veluksen lopussa. Kuulijat
eivät malttaneet pidätellä,
sillä suosionosoitukset kii-
rivät ennenaikaisesti, mi-
kä nostatti tunnelmaa en-
tisestään.
■
HÄN
listaa, että iskel-
mäkirkkoja on ollut luteri-
laisissa seurakunnissa mo-
nenlaisia. ”Kuten Tampe-
reella jazzia ja syntisten
virsiä ja tangokirkkoa Tu-
run seudulla pari vuotta
sitten.”
”Viime syksynä, kun
suunniteltiin kevättä pap-
pien ja kanttorien koko-
uksessa niin nousi ajatus,
että Mouhijärven iskelmä-
kirkosta on jo pari vuotta.
Sanoin, että Karkku pitää
sellaisen jumalanpalve-
luksen ja siellä voisi soida
tangot! Kun vuoden alus-
sa otin yhteyttä Tanssiyh-
tye Veikko Niemisen
Ant-
ti Särösaloon
, hän heti
sanoi 'kyllä'. Bändin Kii-
koisten pojat ovat minul-
le tuttuja; olen heitä La-
vian koulussa opettanut
ja toimituksiakin saanut
heille tehdä.”
■
ANU-PAPPI
pursuaa
olevansa Taivaan Isälle
kiitollinen jokaisesta kirk-
kovieraasta ja jokaisesta,
joka oli mukana toteutta-
massa Tangomessua.
”Voi sitä rukouksen
voimaa, sellaista ruko-
uksen hyrinää, kun mo-
nisatapäinen väkimäärä
yhtyy Isä meidän -ruko-
ukseen!”
Tangokirkon orkesteri-
na oli Tanssiyhtye Veik-
ko Nieminen. Esilaula-
jina ja soolonumeroi-
den esittäjinä olivat Sas-
tamalan seurakunnan
kanttori Anu Mattila, Es-
si Leppäkoski, Kaija Pie-
tilä ja bändin Antti Särö-
salo. Osallistumisestaan
he kulukorvauksen li-
säksi saivat talkoopalkak-
si heinoolaisen emännän
Kyllikki Karvan leipomat,
uunituoreet nokkoska-
kot.Jumalanpalveluksen
jälkeen kirkkokansalle
tarjottiin kirkon sivukäy-
tävälle katetulta pöydäl-
tä kahvia ja marjapiirak-
kaa. Seurakuntapastori
Ville Väänänen striimasi
noin puolitoista tuntia
kestäneen iltajumalan-
palveluksen suorana net-
tiin. Se on edelleen kuul-
tavana Sastamalan seura-
kunnan nettisivuilla.
FAKTA
•
Jaana Grankvist
Keikyäläinen
Minea
Pulkkinen
päivitti Fa-
cebook-sivuaan paria
päivää ennen Karkun
Tangokirkkoa, illalla 18.
toukokuuta.
”KIRKON JOHTAJAT
OVAT SOKAISTUNEET
JA TAIPUNEET MAAIL-
MAN MIELISTELYYN!
!!!!”Isojen kirjainten
käyttö sivustolla mer-
kitsee huutamista. Mis-
tä on kysymys?
”Tietty olen jäävi ar-
vostelemaan itse tilai-
suutta, koska en ollut
siellä paikalla. Minus-
ta maailmanmielisyys
on vihollisuutta Juma-
laa vastaan. Tangokirk-
ko on irvistelyä ja lo-
pun ajan merkkejä. Py-
hän Hengen pilkkaa”,
hän perustelee käyttäy-
tymistään.
”Kuten eräs entinen
keikyäläinen pappi osu-
vasti sanoi: Kun hen-
ki loppuu, niin kons-
tit alkaa. Minun hen-
gelliseen näkökykyyni
ja ymmärrykseeni eivät
sovi Tangokirkon tyyp-
piset jumalanpalveluk-
set, vaikka eihän nii-
tä edes jumalanpalve-
luksiksi voi sanoa. Itse
kuulun Sastamalan seu-
rakunnan iltapäiväkuo-
roon, ja siellä suhtautu-
minen aiheeseen on yk-
si mielipiteiden veden-
jakajista.”
Puhelimen toisesta
päästä Minea Pulkkinen
lataa edelleen, että nun-
nia ja munkkeja kenen-
kään ei pidä olla, mutta:
”Kouluistakin uskon-
non opetusta karsitaan,
eivätkä tytöt saa olla
tyttöjä ja pojat poikia,
vaan kaikkien pitäisi ol-
la niin neutraaleja!”
”Kun henki loppuu niin
konstit alkaa”
Sastamalan Karkun kirkon holveissa kaikuivat suomalaisen tango-
kansan syvät tunnot. Helluntain jälkeisen sunnuntain jumalanpalve-
lus oli yleisömenestys.
Jäniksenä
KOMMENTTI
•
Jaana Grankvist
Erosin kirkosta ja si-
tä myötä Sastamalan
seurakunnasta muuta-
ma vuosi sitten, joten
olin siis jäniksenä, va-
paamatkustajana, Tan-
gokirkossa.
Täytyy myöntää, et-
tä oli outoa, kun Kar-
kussa ei kaikunut vir-
ren virttä. Huomio-
ta herätti, että yleisön
kasvoilla värisi vaka-
vuus, kun taas esiin-
tyjät Anu-pappia myö-
ten viestivät olemuk-
sissaan iloa. Niin tan-
go kuin veisuukin ovat
tunteellisia musiikin
tyylejä ja sanoittavat
muun muassa syntiä,
kaihoa, toivoa, surua,
onnea ja lankeemusta.
Tangon taiassa yhden
sun toisenkin jalka vi-
patti joko ihan pidäk-
keettä tai salaa. Ei sa-
tunnaisista tangokir-
koista varmaan ihan
hengellisen syventy-
misen paraatihetkik-
si ole mutta uskon, et-
tä Satumaa-rytmit hol-
veissa taivuttavat kuu-
lijoita oman elämänsä
äärelle ja juurille.
Samaan aikaan Kar-
kun tapahtumamenes-
tyksen aikaan, muu-
ten, käytiin jääkiekon
MM-kisojen pronssi-
ottelua. Epäilenpä, et-
tä moni luontevasti
hyppäsi kirkonmäel-
tä kotikoloihinsa seu-
raamaan illan huippu-
näytelmää, kun Suomi
mittelöi mestaruudesta
Kanadan kanssa. Siinä-
hän sitten jäätiin nuo-
lemaan hopeaa.
Nokkoskakkopalkalla
