10
Keskiviikko 6.7.2016
•
Kansanedustaja
Ilmari Nurminen (SD)
Terveisiä
eduskunnasta
VETOVOIMAINEN
Suurten tunteiden kirjapäivät
▶
Avajaisissa rakastettiin, laulettiin, naurettiin ja itkettiin.
•
Minna Isotalo
"Onnenpäivät ovat täällä
taas", hehkutti harmaa-
seen kilttiiin ja vihreisiin
maihareihin sonnustau-
tunut
Jaakko Heinimä-
ki
juontaessaan avatuk-
si 32. Vanhan kirjallisuu-
den päivät.
Tapahtuman tämän
vuoden teema, Lukkarin
penkiltä Tylypahkaan kir-
voitti puhujat jakamaan
omia koulumuistojaan.
Eduskunnan puhemies
Maria Lohelalle (ps)
mer-
kityksellinen oli kyläkou-
lun pieni kirjasto, josta
hän luki kaiken mahdol-
lisen. Vanhojen kirjojen
tuoksu herättää Lohelas-
sa tunteita ja muistoja.
"Rakastan sinua kuin yk-
sinäistä iltaa, joka tuok-
suu kirjoilta", hän siteera-
si
Pentti Saarikoskea
.
Puhemiehen mukaan
yksi eduskunnan täysis-
tuntojen siteeratuimpia
teoksia on
Kiven
Seitse-
män veljestä
.
"Moni kansanedusta-
ja on vuosien varrella ha-
lunnut jäädä Impivaaraan
ja toiset lähteä sieltä pois."
■
SASTAMALAA
salarak-
kaakseen kutsuva kirjapä-
vien hallituksen puheen-
johtaja
Leena Majander-
Reenpää
kertoi, miten
hänen isänsä oli sukunsa
ensimmäinen ylioppilas -
kiitos innokkaan kyläkou-
lunopettajan.
Majander-Reenpää ko-
rosti, miten suomalaista
yhteiskuntaa on aika ra-
kennettu sivistyksen va-
raan. Korpikylän lapsetkin
ovat päässeet opintielle
ja tohtoriksi väitelleiden
joukossa on hyvin erilai-
sista lähtökohdista pon-
nistaneita ihmisiä kaikki-
alta Suomesta.
Sylvään koulun rehtori,
kaupunginhallituksen pu-
heenjohtaja
Jari Anders-
sonia
kouluteema laulat-
ti. Puhujapöntöstä kajah-
tivat - varsin virheettö-
mästi - Elonkorjuu-laulun
säkeet.
Andersson myönsi, että
häntä harmitti, kun kou-
lun
Piiri pieni pyörii
-laulu-
vihkoa ei aikoinaan saa-
nut omaksi. Kohokohta
pikku-Jarille oli se, kun
hän pääsi soittamaan
rumpua Elonkorjuun tah-
tiin. Nappiin suoritus ei
mennyt, sillä rummun
kalvo hajosi innokkaan
pojan hyppysissä, ja las-
ku lankesi kotiväen mak-
settavaksi.
■
KIELITOIMITTAJA,
Alivaltiosihteeristäkin tut-
tu
Pasi Heikura
nyki ylei-
sön nauruhermoja sutkau-
tuksillaan.
Hän kertasi, miten rau-
takautiset pedagogin tai-
dot omaava Väinämöi-
nen lauloi aikuisopiskeli-
ja Joukahaisen suohon, ja
miten
Linnan
Tuntematon
sotilas
on kuvaus miesten-
koulusta, jonka Sortava-
lassa luokkaretkellä ole-
vat oppilaat sisuuntuvat
kuulleessaan, miten kou-
lujen opetuskieleksi on tu-
lossa venäjä.
"Alkaa hirmuinen kapi-
na hankkeen puuhamie-
hiä vastaan, päätä lyö-
dään Karjalan mäntyyn,
upseerien käskyjä ei totel-
la, ikiliikkujaa suunnitel-
laan."
■
TYYSTIN
toisenlaiseen
tunnelmaan vei Warelius-
palkinnon jako. Tunnus-
tuksesta kyyneliin asti lii-
kuttunut ja nöyrän kiitol-
linen
Raisa Cacciatore
kertoi, että hänen lapsuu-
denkodistaan puuttui sy-
dän, syli ja suunta.
Kirjateltan tunnelmaa. Tapahtumaa vietettiin jälleen viikko juhannuksen jälkeen, tänä vuon-
na 1. - 2. heinäkuuta.
Kirjapäivämiehet: pappi ja tietokirjailija
Jaakko Heinimäki ja tietokirjailijanakin kun-
nostautunut Pasi Heikura.
"Ei ollut äitiä. Emme
tienneet minne juosta,
kun sateen jälkeen tuok-
sui ihmeellisen ihanalle,
polveen sattui tai sydä-
messä oli kipu."
Kun Cacciatore sai
oman perheen, hän huo-
masi, että paljon puuttui.
Tiedonjano täytti tyhji-
ön ja synnytti halun ja-
kaa tietoa myös muille.
Cacciatoresta tuli las-
tenpsykiatri ja luettu tie-
tokirjailija, joka uskal-
taa kirjoittaa vaikeista-
kin aiheista suoraan, kä-
sittelivätpä teokset sitten
lasten aggressiivisuutta,
vanhemmuuden kipupis-
teitä tai seksuaalisuutta.
Palkintosumman, 12
000 euroa Cacciatore ai-
koo käyttää pienten las-
ten seksuaalikasvatuk-
sen tutkimiseen ja tuke-
miseen.
Warelius-palkinnon
pokkasi myös matematii-
kan opettaja ja oppikirjo-
jen tekijä
Jukka Mäkinen
.
Vuoden lukutoukaksi va-
littiin kalastus-aiheisen
kirjaston koonnut tutki-
musmestari, suurharrien
pyytäjä
Ari Savikko
.
Kuinka paljon
vanhuksilla saa
tehdä voittoa?
Hallitus esitteli viime viikolla 600 sivua
lakitekstiä tulevasta sote-uudistuksesta.
Kyseessä on historiamme suurin uudis-
tus: uusi maakuntahallinto, miljardi-
luokan säätötavoitteet, kaikkien julkis-
ten palveluiden yhtiöittämispakko ja li-
sää sosiaalibisnestä. Paljon puhuttuun
valinnanvapauteen palataan vielä syk-
syllä.
Suomalainen terveydenhuolto on kan-
sainvälisessä vertailussa vaikuttavaa, te-
hokasta ja turvallista. Sen suurin ongel-
ma on kansalaisten eriarvoisuus pääsys-
sä peruspalveluihin. Mikään nyt tarjolla
olevassa hallituksen mallissa ei tuo kui-
tenkaan tähän parannusta.
Esimerkkiä hallituksen kaavailemasta
markkinaehtoisesta mallista voidaan
hakea vanhusten tehostetusta palvelu-
asumisesta, vaikka kyseessä on tuettu
asuminen ja vain osin puhdas tervey-
denhuollon malli. Asiakas valitsee osta-
malla itse tarvitsemansa palvelut.
Harmittaa edelleen valtuuston enem-
mistön päätös Kiikan vanhainkodin lo-
pettamisesta. Meillä ei edelleenkään
ole riittävästi tietoa hallituksen sote-lin-
jauksista. Toiset sanovat, että maakun-
ta kilpailuttaa ja toiset että asiakas va-
litsee. Vaikka kaupunkia ei Kiikan van-
hainkoti kiinnostanut, niin isot hoiva-
jätit ovat osoittaneet suurtakin kiinnos-
tusta. Jo kolme isoa hoivajättiä on ollut
yhteydessä.
Kysymys ei edes ole siitä, että mielestä-
ni kaikkien julkisten palveluiden pitäi-
si olla julkisia. Silloin kun palvelut ovat
tasavertaisesti ja samoin ehdoin kaikki-
en kansalaisten käytettävissä, voidaan
toimintoja kilpailuttaa ja ulkoistaa. On
kuitenkin tehtävä selvä ero sellaisten toi-
mintojen välillä joihin markkinalogiik-
ka sopii ja joihin se ei sovi. Sillä jos jul-
kinen monopoli voi olla hankala niin
yksityinen monopoli on sitä monin ver-
roin, kuten sähkönsiirtoverkon yksityis-
tämisen seuraukset tuoreeltaan kertovat.
Tarvitsemme pieniä yrityksiä ja järjestöjä
julkisen sektorin tueksi, mutta tällä het-
kellä varsinkin vanhuspalvelut keskitty-
vät koko ajan yhä isommille hoivajäteil-
le. Tämä ei ole kestävä tie.
Ei tarvitse mennä kuin naapurikun-
taan Hämeenkyröön, jonne nousi juuri
60-paikkainen mummolaksi markkinoi-
tu palvelutalo. Tämän rakennutti yksi-
tyinen Artun Hoiva-asunnot -yhtiö val-
tion Ara-tuella. Talon käyttäjä on sosi-
aali- ja terveysalan yritysjätti Attendo,
jonka omistaa Jerseyn veroparatiisiin
rekisteröity pääomasijoittaja IK Invest-
ment Partners. Onko nyt todella - val-
tuuston enemmistön mielestä - Attendon
Mummolan vuoro Sastamalaan?
