2
Keskiviikko 3.8.2016
•
Minna Isotalo
Rautavesi lainehtii levot-
toman oloisesti. Vanhan-
kirkonniemellä käyvä pu-
huri saa
Maiju Vuoren-
ojan
kietoutumaan tiu-
kemmin villahuiviinsa.
Pertti Järvinen
ei voi ol-
la ääneen ihailematta mil-
jöön kauneutta.
Osmo Ojansivu
poh-
tii millaisin aatoksin kir-
kolle soudettiin erämaista
ja savupirteistä 500 vuot-
ta sitten.
Veden äärellä seisova
kivinen pyhättö oli vai-
kuttava näky, kansa saa-
pui nöyränä Jumalan kas-
vojen eteen, Herran huo-
neeseen. Kenties koke-
maan jotakin suurta, elä-
män pohjavirtoja liikut-
tavaa.
Ojansivu tietää, et-
tä niemellä - tai oikeam-
min saarella - oli erityinen
merkitys paikallisten ih-
misten elämässä jo kauan
ennen kristinuskon juur-
tumista Tyrväälle.
”Täällä sijaitsi uhripaik-
ka ja polttohautakalmisto.
Kirkkoja rakennettiin pa-
kanoiden pyhille paikoil-
le. Kilpailevat uskomuk-
set haluttiin näin mitätöi-
dä, mutta paikkojen mer-
kityksellisyys säilyttää.”
”Ihmisessä asuu edel-
leen sisällään pyhän kai-
puu. Siitä tunteesta ker-
too osaltaan myös Tyr-
vään Pyhän Olavin kirkon
jälleenrakennus”, Vuoren-
oja toteaa.
■
TUHOPOLTTO
ja kir-
kon rakentaminen uudel-
leen. Suuri mediahuomio
ja turistivirrat. Melkeinpä
unohduksiin painuneen
pyhätön uusi elämä ja sen
monet vaiheet yhdistävät
Järvistä, Ojansivua ja Vuo-
renojaa.
Kirkon puurakenteet pa-
loivat vuonna 1997, kuo-
rin ja parven maalauksia
lukuunottamatta raken-
nustyöt valmistuivat 2003.
Kuutti Lavonen
ja
Osmo
Rauhala
saivat taiteellisen
työnsä päätökseen kuusi
vuotta myöhemmin.
Ajanjakson aikana Ojan-
sivu toimi kirkkoherrana,
Järvinen kirkkovaltuuston
puheenjohtajana ja Vuo-
renoja muun muassa kirk-
koneuvoston varapuheen-
johtajana sekä rakennus-
projektin tiedottajana.
”Se oli yhdessä tekemi-
sen aikaa, jota muistelen
suurella lämmöllä”, Vuo-
renoja sanoo.
”Liekö seurakunnan hal-
linnossa ja kirkon luotta-
mushenkilöiden keskuu-
dessa koskaan sitä ennen ja
sen jälkeen vallinnut mois-
ta yksimielisyyttä ja tahto-
tilaa?” Järvinen miettii.
■
KOHTAAMINEN
kir-
kolla kirvoittaa kolmikon
mielissä muistoja. Niistä
kipeimmät liittyvät het-
kiin palon jälkeen.
Vuorenoja oli herännyt
syyskuun 21. päivän aa-
muna varhain, sillä hän
odotti
John Vikströmiä
saapuvaksi piispantarkas-
tukseen Karkkuun. Puhe-
lu
Arto Jaatiselta
muutti
päivän kulun.
”Tuolloin parkkipaikan
kohdalla kasvoi koivikkoa,
joka peitti kirkon miltei
kokonaan. Näin sankan
savun, mutta kirkkoa lä-
hestyessäni toivoin, ettei
tuli sittenkään olisi teh-
nyt pahaa jälkeä.”
Näky, jonka Vuorenoja
kohtasi oli kuin Ilmestys-
kirjan maailmanlopusta.
”Kaaoksen keskellä tun-
tui ihmeelliseltä, että tuli
oli polttanut kirkon sisä-
seinät valkoisiksi. Kun sa-
vu hälveni, aukeni kirkon
yllä kirkkaan sininen tai-
vas. Se oli lupaus, toivon
pilkahdus.”
Jälkeenpäin Vuoren-
oja kertoo miettineensä,
miten monipolvinen oli-
kaan Jumalan tyrvääläis-
ten vanhan kirkon varalle
laatima käsikirjoitus.
■
KIRKON
500-vuotis-
juhlallisuuksien alla pitäi-
si kuitenkin kääntää kat-
se myös tulevaan. Järvi-
nen, Ojansivu ja Vuoren-
oja kantavat päättäjien ta-
paan huolta pyhätön kun-
nossapidosta.
Kesän aikana rakennuk-
sen kattotuoleja on tuettu,
mutta ehostettavaa olisi
enemmänkin. Paanukatto
huutaa paikoitellen tervaa,
kirkkosalin seinien valkoi-
nen rappaus irtoilee.
Seurakunta on nou-
dattanut laadittua ympä-
ristösuunnitelmaa, mut-
ta aluetta voisi kolmikon
mielestä estää pusikoitu-
masta laajemmalla säteel-
lä, sillä kirkon kuuluu nä-
kyä kauas.
”Tämä tarkoittaisi var-
maankin yhteistyötä kau-
pungin ja kyläläisten
kanssa”, Ojansivu miettii.
■
KOSOLTI
on kirkosta
kirjoitettu, mutta sen his-
toriassa riittäisi vielä tutkit-
tavaa.
”Tiedämme jotakin sen
alkuvaiheista ja jälleenra-
kennus teki kirkosta tun-
netun, mutta pimennossa
on vielä monta sataa vuot-
ta siltä väliltä.”
Kolmikko uskoo ja toi-
voo, että Tyrvään Pyhän
Olavin kirkossa voi kokea
pyhän, hiljentyä jonkin it-
seään suuremman äärellä
vielä vuosien kuluttua.
”Kirkot kertovat konk-
reettisella ja näkyvällä ta-
valla maamme historiasta.
Siksi ne kuuluvat maallis-
tuneenkin ihmisen mie-
lenmaisemaan”, Järvinen
lisää.
500-vuotisjuhla
■
Lauantaina 6.8. juhlaseminaari klo 14 Vamma-
lan seurakuntatalossa ja klo 20 kanttorikuoron
konsertti Pyhän Olavin kirkossa.
■
Sunnuntaina 7.8. juhlamessu Pyhän Olavin
kirkossa klo 10. Messuntoimittaa piispa Kaarlo
Kalliala. Keskiajan markkinat kirkonmäellä klo
11.30 - 16.
■
Sunnuntain juhlallisuuksien ajan kirkolle saa
pysähtyä vain inva-luvalla.
■
Lauhamo liikennöi keskustan ja kirkon välillä
puolen tunnin välein (ei messun aikana) alka-
en kello 8.30. Pysäkit: Kauppalantalo, kirjasto,
pappila, Vexve Areena.
Kuutti Lavosen tunnetta huokuvat teokset ja Osmo Rauhalan kristil-
linen symboliikka muodostavat kirkon ainutlaatuisen taidekokonai-
suuden. ”Lähellä oli, ettei kirkkoon tullut abstrakteja teoksia. Rovasti
Timo Kökkö piti kovasti meidän tyrvääläisten puolia tässä asiassa, ja
saimme mitä halusimme”, muistelevat Järvinen ja Vuorenoja.
Kolmen kopla Järvinen-Vuorenoja-Ojansivu seurasi aitiopaikalta Tyrvään Pyhän Olavin kirkon nostattamista tuhkasta. ”Jos kunniaa jaettai-
siin, kuuluisi se tietysti niille talkoolaisille, jotka yhteensä lähes kymmenen vuoden ajan uurastivat kirkon hyväksi”, he korostavat.
TYRVÄÄN PYHÄ OLAVI
Tuomiopäivän näystä
toivon symboliksi
▶
Jälleenrakennusvaiheita tiiviisti elänyt kolmikko toivoo kirkon
tarjoavan ihmisille tulevaisuudessakin pyhän kokemuksia.
