11
Keskiviikko 17.8.2016
HILJAISET HUVIMAJAT
Vahvoja naisia
sodan kynnyksellä
▶
Pirjo Tuomisen uusimmassa teoksessa värittyy teollistuvan Suomen
historia. Päähenkilön tie vie Lappeenrannasta Viipurin kautta
Tampereelle ja Sastamalan Karkkuun.
Pirjo Tuomisen uran viimeisen suuren romaanin tapahtuvat tulevat sijoittumaan pääosin Sas-
tamalaan. Kirjasarjan ensimmäinen osa ilmestyi juuri.
•
Minna Isotalo
Pirjo
Tuominen
astelee
Sastamalan kotinsa ovel-
ta läheisen Rautaveden
rantaan ja tähyää Vam-
maskosken sillalle. Kirjai-
lijan aatokset askartelevat
työn alla olevassa romaa-
nissa, jonka yhtenä näyt-
tämönä kyseinen siltakin
kenties on.
"Vuoden 1918 tapahtu-
mat ovat vieläkin - aina-
kin täällä - niin arka aihe,
että saan kirjoittaa kie-
li keskellä suuta", hän sa-
noo.
Mutta ei mennä asioi-
den edelle. Tekeytymässä
oleva teos on kaksiosaisen
kirjasarjan jälkimmäinen,
se ensimmäinen ilmestyi
kauppoihin juuri. Ja siitä
alkaa nuorena vanhem-
pansa menettäneen Ma-
ria Mannerin tarina.
■
MAILIS
Sarka -dek-
kareille hyvästit jättänyt
Pirjo Tuominen tekee te-
oksellaan
Hiljaiset huvi-
majat
hienon paluun his-
toriallisten romaanien pa-
riin. Kirja on väkevä ku-
vaus 1900-luvun alun te-
ollistuvasta Tampereesta,
sen naisista - porvareista
ja työväestöstä - jotka sin-
nittelevät kukin tavallaan
yhteiskunnallisen mur-
roksen puristuksessa.
Keitoksen ainekset ovat
taattua Tuomista: värik-
käästi ja taiten kuvattu
menneisyys herää eloon,
historialliset faktat pitävät
kutinsa ja tarinan keskiös-
sä ovat vahvat, aikaansaa-
vat naiset.
■
NEUVOKKAAN
Mari-
an on jätettävä kotikau-
punkinsa Lappeenranta
ja lähdettävä Fredrika-tä-
tinsä luo Viipurin. Siel-
tä Marian tie vie Portaan
maakauppakartanoon Nä-
sijärven rannalle, jota hal-
linnoi hänen enonsa leski,
Martta Porras. Itsenäinen,
mittavan omaisuutensa
turvin elävä Fredrika sekä
järkkymätön Martta ovat
Marian esikuvat matkalla
itsenäisyyteen.
Hiljaiset huvimajat
huo-
kuu työn arvostusta. Pää-
henkilö katsoo karsaasti
laiskottelijoita, olivatpa
nämä sitten mahtiporva-
reiden rouvia, aatelisia tai
talonpoikia.
"Sekä minun että mie-
heni suvussa naiset ovat
aina tehneet työtä. Isoäi-
tini edusti naisyrittäjyyt-
tä jo vuosisadan alussa ja
piti vaatetusliikettä. Mie-
heni äiti lähti valtameri-
laivalle keittäjäksi, kun
muuta työtä ei ollut tar-
jolla", Tuominen miettii.
■
TIETYSTI
Pirjo Tuo-
misen romaaniin sisältyy
myös ripaus romantiikkaa.
Mutta ei siinä määrin, et-
tä miesten pitäisi sitä säi-
kähtää.
"Lukijapalautteiden pe-
rusteella mies tutustuu
kirjaani vaimonsa hou-
kuttelemana ja yllättyy
positiivisesti. Mitä he sit-
ten kuvittelivat? Että mi-
nä kirjoitan jotakin Ange-
likoja vai?"
Tuominen kertoo, et-
tä pitkin hampain teok-
seen tarttuneet miehet
ovat toisinaan myöntä-
neet kiinnostuneensa ro-
maanien ihmissuhdeku-
vauksista.
"Miehiä kiinnostaa tie-
tää, mitä naiset heistä
ajattelevat ja mihin seik-
koihin naisen huomio
kiinnittyy."
■
LAPPEENRANTA
on
Tuomisen synnyinkau-
punki ja osa lapsuuden
mielenmaisemaa. Viipu-
riakin kuvatessaan kirjai-
lija liikkuu itselleen en-
tuudestaan tutulla maa-
perällä. Sadan vuoden ta-
kainen Tampere oli sen si-
jaan kirjailijalle uusi tutki-
muskohde.
"Tampere tunnetaan
työväen kaupunkina.
Koin tärkeäksi kertoa
myös liike-elämän taita-
jista, jotka valjastivat kos-
kien voiman ja rakensivat
vapriikit."
Onpa Tuomisen romaa-
nissa siivu rikoshistoriaa-
kin. Kyse on Hatanpään
kartanonisännän, pan-
kinjohtaja
Nils
Idmanin
kuuluisasta kavallukses-
ta. Suomen Yhdyspankis-
sa työskennellyt mies käh-
velsi pankin varoja nyky-
rahassa liki 30 miljoonaa
euroa.
"Idmanin puhallus oli
onnenpotku Tampereen
kaupungille, joka sai ju-
tun jälkiseurauksena kar-
tanon ja sen laajat maat.
Se merkitsi kunnan pin-
ta-alan laajentumista ny-
kyisen Pirkkalan ohitusti-
en seutuville. "
■
TUOMISEN
teoksessa
aateliston ja porvariston
huvimajat ovat hiljene-
mässä, Euroopan kauneu-
den ja ilon aikakausi päät-
tymässä.
Nationalismi nostaa
päätään joka kolkassa,
maanosan suurten väli-
nen kilpavarustelu yltyy.
Suomessa levottomuut-
ta aiheuttavat myös emä-
maan sortotoimet ja venä-
läissotilaiden alati kasva-
va lukumäärä.
Maria Manner seuraa si-
vusta myös Laukon torp-
parikapinaa ja sen jälki-
seurauksia. Työväenliike
aktivoituu.
Maria iloitsee siitä, mi-
ten teollistuminen tar-
joaa maaseudun köyhil-
le naisille mahdollisuuk-
sia ja vapautta, mutta ar-
vostaa myös tahoja, joi-
den luomuksia tuotanto-
laitokset ovat.
"Mariassa on paljon mi-
nua. Asiat eivät ole mus-
tavalkoisia, ja hän tarkkai-
lee kaikkea ulkopuolisen
silmin. Minäkään en kuu-
lu mihinkään. Kun katkai-
see alkuperäiset juurensa,
ei enää juurru."
■
HELMIKUUSSA
78
vuotta täyttävän Pirjo
Tuomisen kirjailijan ura
on kestänyt yli neljä vuo-
sikymmentä. Nyt työn al-
la oleva, Sastamalaan si-
joittuva romaani jäänee
näillä näkymin hänen vii-
meisekseen.
Tuominen naut t i i
edelleen siitä tunteesta,
kun tarina alkaa viedä
ja henkilöhahmot elää
omaa elämäänsä, mut-
ta pitkän lukuromaanin
kirjoittaminen on hidas
ja aikaa vievä projekti.
"Onhan minulla silti
pieni kustannusalan yri-
tykseni. Ja varmasti jota-
kin pienimuotoisempaa
kirjoittelua tulen aina har-
rastamaan", hän miettii.
Ehkä Tuomisen äänessä
voi kuulla haikeutta.
"En minä kirjoittamista
niinkään sure. Siinä olen
paljon parempi ja koke-
neempi kuin urani alus-
sa. Mutta joskus tuntuu
raskaalta kantaa mennei-
tä vuosikymmeniä, kun ei
voi unohtaa asioita."
Pirjo Tuominen on kirjoittanut yli neljäkym-
mentä teosta, joista suurin osa on historialli-
sia romaaneja. Romaanissaan Hiljaiset huvi-
majat Tuominen palaa historiamme kohtalon-
vuosiin, suurlakon ja sortokausien aikaan.
Taiteen ja kulttuurin apurahojen
haku vuonna 2016
Sastamalan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalauta-
kunta ilmoittaa haettavaksi taiteen ja kulttuurin apu-
rahat vuodelle 2016. Vuonna 2016 on jaossa yhteen-
sä 5000 euroa taiteen ja kulttuurin apurahoja, joiden
myöntämisperusteet lautakunta päätti kokouksessaan
11.5.2016 § 35. Apurahaa voivat hakea yksityishenki-
löt: ammattitaiteilijat, edistyneet harrastajat ja taidet-
ta opiskelevat taiteelliseen työskentelyyn. Apurahan
saajan kotipaikka tai asuinpaikka tulee olla Sastama-
la tai taiteellinen työskentely tapahtua pääasiassa Sas-
tamalan kaupungissa tai teoksella/toiminnalla on muu-
ten erityistä taiteellista tai kulttuurista merkitystä Sas-
tamalalle.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle osoitetut ha-
kemusasiakirjat palautetaan osoitteeseen: Kulttuu-
ritalo Jaatsi, Gallen-Kallelan katu 1, 38210 Sastamala
30.9.2016 klo 12.00 mennessä.
Ohjeet hakemuksen tekemiseen, edellytykset apurahan
myöntämiseen ja muut lisätiedot ”Taiteen ja kulttuurin
apurahat ja myöntämisperusteet –ohjeissa 11.5.2016”:
tai kulttuurijohtaja p. 050
3208 462
Sastamalan kaupunki, Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Ilmainen
näköislehti
löytyy osoitteesta:
alWeXieUVi Ɠ
